Tähtipäivät 2002



29. valtakunnalliset tähtipäivät pidettiin Kirkkonummella viikonloppuna 17.-19.5.2002. Päivät järjestivät Kirkkonummen Komeetta ja Ursa. Esitelmänpitoa tukivat Helsingin yliopiston Vapaan sivistystyön toimikunta ja OK-opintokeskus. Myös Kirkkonummen kunta tuki tähtipäivien järjestämistä.

Tähtipäiviä on pidetty vuodesta 1971 lähtien eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle saakka. Kirkkonummella on aikaisemminkin pidetty vuonna 1990 tähtipäivät Ursan järjestämänä Majvikin kurssikeskuksessa. Mutta tällä kertaa tähtipäivät pidettiin Kirkkonummen koulukeskuksessa aivan Kirkkonummen ydinkeskustassa.

Perjantaina rakennettiin koulukeskuksen liikuntasaliin tähtipäivien näyttely ja tutustuttiin Kirkkonummen Masalassa olevaan Geodeettiseen laitokseen, jota esitteli professori Markku Poutanen.

Lauantain esitelmät

Lauantaina tähtipäivät avasi Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Sen jälkeen alkoi seitsemän luennon sarja. Ensimmäisenä oli dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta, Teoreettisen fysiikan osastolta. Hänen aiheensä oli maailmankaikkeuden täyttävä kolmen asteen taustasäteily. Vuonna 1965 Arno Penzias ja Robert Wilson huomasivat kaikkialta taivaalta tulevan mikroaaltosäteilyä, joka vastaa noin kolmen kelvinin lämpötilassa olevaa säteilyä. Tämä on hyvässä sopusoinnussa alkuräjähdysteorian kanssa.

Toisena oli esitelmävuorossa Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitokselta dosentti Juhani Huovelin, jonka aiheena oli avaruustähtitiede. Avaruustähtitieteeksi nimitetään sellaista tähtitiedettä, jossa havainnot tehdään Maan ilmakehän ulkopuolelta, siis satelliiteista käsin. Maan pinnalle saapuu vain kaksi kaistaa sähkömagneettista säteilyä, näkyvä valo sekä radiosäteily. Muu säteily, infrapunainen, ultravioletti- ja röntgensäteily sekä gammasäteily suodattuu kokonaan ilmakehään. Ilmakehä häiritsee myös näkyvän valon havaintoja, siksi on avaruuteen lähetetty Hubble-avaruusteleskooppi. Avaruustähtitiede etenee ja laajenee nopeasti.

Kolmantena esitelmöi Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitokselta professori Kalevi Mattila. Hänen aiheensa oli Euroopan eteläinen observatorio (ESO) ja Suomi. Suomi on liittymässä ESO:oon. ESO:n kaukoputket ovat Chilessä huomattavasti päiväntasaajan eteläpuolella, koska kiintoisimmat kohteet ovat yleensä etelässä. ESO on rakentamassa todella suuria teleskooppeja, niistä suurin on neljä kappaletta 8,2 metrin teleskooppeja (Very Large Telescope). Nämä neljä teleskooppia toimivat yhdessä ja niiden yhteinen kulmaerotuskyky vastaa 200 metrin kokoista teleskooppia.

Seuraavat esitelmät oli suunnattu etupäässä alan harrastajille. Markku Nissinen Varkaudesta kertoi meteorien radiohavainnoista sekä Michael Fletcher harrastajan radiohavainnoista. Perjantain esitelmiä kuunteli 40-50 henkeä.

Illanvietto ja Stella Arcti -palkinnot

Tähtipäivien illanvietto pidettiin Ljunghedan seurantalolla, missä nautittiin erinomaista Patakukon valmistamaa illallista.

Illanvieton yhteydessä jaettiin myös Ursan Stella Arcti -palkinnot. Stella Arcti -palkinto on Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan vuosittain myöntämä palkinto ansioituneesta harrastus- tai havaintotoiminnasta. Palkinto jaetaan yleensä tähtipäivillä.

Tänä vuonna palkinnon saajia oli kaksi. Palkinto ansiokkaasta harrastustoiminnasta mm. meteori-, myrskybongaus- ja revontulijaostoissa myönnettiin Timo Leponiemelle. Myös Kari Kalervo sai palkinnon ansiokkaasta harrastustoiminnasta. Hän on harrastanut tähtivalokuvausta.

Retki Metsähoviin

Sunnuntaiaamuna mentiin bussilla Metsähovin tutkimuslaitoksille. Ensimmäiseksi tutustuttiin Geodeettiseen tutkimusasemaan, jota esitteli tekn. tri Matti Paunonen ja prof. Markku Poutanen. Asemalla tutustuttiin satelliittilaseriin, jolla tekokuiden hetkellisiä etäisyyksiä voidaan määrätä 2-3 sentin tarkkuudella sekä painovoimalaboratorioon.

Seuraavaksi tutustuttiin Metsähovin radiotutkimusasemaan, jota esitteli laitoksen johtaja tekn. tri Seppo Urpo, joka teki samalla havaintoja Auringosta. Radiotutkimusaseman antenni on 14 metrin halkaisijainen lautasantenni, jota suojaa lasikuitukankainen suojakupu. Radioteleskoopilla tutkitaan mm. kvasaareita, Aurinkoa ja avaruuden molekyylisäteilyä.

Lopuksi tutustuttiin Helsingin yliopiston tähtitorneihin, joita on Metsähovissa kolme kappaletta tai oikeastaan vain päätorniin, jossa on 60 cm peiliteleskooppi. Metsähovin tila on kuulunut Yliopistolle jo vuosisadan alusta, ja aikaisemmin Yliopisto harjoitti siellä maataloutta, mutta 1960-luvulla alue siirtyi tutkimuksen käyttöön. Tähtitieteen laitos tutkii nykyään lähinnä röntgenkaksoistähtiä, joita tutkitaan CCD-kameralla. Metsähovissa tutkitaan myös pikkuplaneettojen fotometriaa ja astrometriaa.

Sunnuntain luennot

Todellinen tähtipäivien yleisömagneetti oli avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta. Hänen esitelmäänsä elämästä maailmankaikkeudessa oli kuulemassa peräti 140 henkeä. Esitelmässä tarkasteltiin melko perusteellisesti Marsia ja muita aurinkokunnan kappaleita sekä viestien metsästystä radioaalloilla. Valtaoja päätyi käsitykseen, että elämä maapallolla on osa kosmoksen tavallista kehitystä. Tähän käsitykseen hän päätyi myös Tieto-Finlandialla palkitussa kirjassaan Kotona maailmankaikkeudessa.

Viimeinen esitelmä oli Geodeettisen laitoksen professori Markku Poutasen esitys planeetta Maasta. Siinä hän tarkasteli erityisesti Maan kohoamista, mannerten liikkeitä yms. geodeettisia ongelmia. Esitelmää kuunteli noin 60 henkeä.

Näyttely

Näyttelytila oli koulukeskuksen liikuntasalissa. Siellä oli mm. maailman suurin kaupallisesti myytävä täysin liikuteltava Obsession-kaukoputki, jossa on 63 sentin läpimittainen pääpeili. Näyttelyssä oli myös Ursan planetaario, jossa oli puolen tunnin yleisönäytöksiä. Planetaarion kupooliin heijastettiin tähtitaivas ja diakuvia. Omatekoisia kaukoputkia oli parikymmentä, enimmäkseen 10-20 cm peilillä varustettuja. Erikoisuutena oli varmaankin maailman pienimpiin kuuluva kaukoputki, jossa oli 11 mm objektiivi.

Kirkkonummen Komeetan omalla osastolla oli runsaasti lastenkerhon piirustuksia ja lehtileikkeitä etupäässä Kirkkonummen Sanomista.

Kaikenkaikkiaan voisi sanoa, että tähtipäivät oli komea ja hyvin järjestetty tapahtuma. Kirkkonummen Koulukeskus havaittiin erityisen hyvin soveltuvaksi tapahtumalle.

Seppo Linnaluoto

Muutamia kuvia tähtipäiviltä.

Paljon kuvia tähtipäiviltä.

Ajankohtaista

Tapahtumia

Komeetan kerho
Kirkkonummen Komeetta kokoontuu maanantaisin klo 18-20 Volsissa entisessä koulussa vastapäätä Volskotia. tai kesäkautena läheisellä Komakallion havaintoalueella. Katso tarkemmin .

Esitelmät
Tiistaina 17.10. klo 18.30 on vuorossa FK Seppo Linnaluoto, jonka aiheena on Observatorion valtaus vuonna 1969. Paikka on Kirkkonummen koulukeskuksen auditorio. Katso tarkemmin.

Tähtinäytännöt
Tähtinäytännöt ovat 15.10. alkaen selkeällä tähtikirkkaalla säällä sunnuntaisin ja maanantaisin klo 19-21 Komeetan Volsissa olevassa tähtitornissa. Katso tarkemmin

Lastenkerho
Komeetan lastenkerho kokoontuu joka toinen tiistai klo 18.30-20. Seuraava kerta on 24.10. Mäkituvalla Kuninkaantie 5-7 A. Katso tarkemmin.
Illan pimettyä etelätaivaalla näkyy suuri Kesäkolmio, johon kuuluvat kirkkaat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair.

Kirkas Venus näkyy aamuyön taivaalla. .

Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaiten aamuyöstä elo-huhtikuussa. Pimeänä kuuttomana yönä niitä voi nähdä jopa kymmenkunta tunnissa. Revontulia näkyy Etelä-Suomessa muutaman kerran vuodessa.