Aurinko
Talvipäivänseisaus on 22.12.2011 klo 7.30. Tällöin Aurinko on eteläisimmillään ja päivä on lyhimmillään maapallon pohjoisella puoliskolla.
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Maksimiin päästäneen alkavana tai seuraavana vuonna. Tällä hetkellä auringonpilkkujen määrä on edelleen nousussa.
Täysikuu on 10.12. (kuunpimennys), 9.1. ja 7.2. Joulukuussa Kuu näkyy parhaiten.
Kuu on Merkuriuksen alapuolella aamulla 23.12.
Kuu on lähellä Venusta illalla 27.12., 26.1. ja 25.2.
Kuu on Marsin alapuolella 17.12. ja 14.1. aamuyöllä sekä 9./10.2.
Kuu näkyy lähellä Jupiteria 6./7.12., 2./3.1., 30./31.1. ja 26.2. (illalla).
Kuu on lähellä Saturnusta aamuyöllä 20.12., 16.-17.1. ja 13.2.
Täydellinen kuunpimennys 10.12.
10.12. tapahtuvan kuunpimennyksen alku jää näkemättä Etelä-Suomessa. Osittainen pimennys alkaa klo 14.45. Kuu nousee koillisesta Helsingissä 15.07 ja Aurinko laskee klo 15.15. Kuu on täysin pimentyneenä klo 16.06-16.58. Pimennys on syvimmillään klo 16.32. Klo 17 Kuu on noin 10 asteen korkeudella. Osittainen pimennys päättyy klo 18.18.
Kokonaan pimentynytkin Kuu näkyy heikosti, sillä Maan ilmakehä taittaa Auringon valoa Kuuhun. Tarkempia tietoja Ursan vuosikirjassa Tähdet 2011 sivulla 83.
Joulupäivinä on mahdollista nähdä kaikki planeetat saman vuorokauden aikana. Venus on kirkkain, sitten Jupiter, Mars ja Saturnus.
Merkurius näkyy mahdollisesti kiikarilla noin 15.-25.12. matalalla kaakossa klo 8.30 tienoilla. Kiikarointipaikalta pitäisi näkyä mahdollisimman matalalle. Tarkempia tietoja Tähdet 2011 -vuosikirjassa sivulla 80.
Venus alkaa näkyä iltataivaalla joulukuussa etelälounaassa auringonlaskun jälkeen. Se loistaa iltataivaalla toukokuuhun saakka. Illalla 12.1. Venus on yhden asteen päässä Neptunus-planeetan alapuolella. Venuksen kirkkaus on -4 ja Neptunuksen +8 magnitudia. - Venus on kaikista tähtimäisistä taivaankappaleista kirkkain.
Maa on perihelissä eli lähimpänä Aurinkoa 5.1. klo 2.
Mars nousee joulukuussa klo 23 maissa idästä. Se nousee tammikuun lopulla klo 21 ja helmikuun lopussa klo 18, jolloin Aurinko laskee. Oppositiossa (vastapäätä Aurinkoa) se on 3.3.2012. Mars on Leijonan tähdistössä.
Maan ja Marsin välinen etäisyys pienenee nopeasti. Joulukuun puolivälissä Marsin kirkkaus on +0,5, 10.1. 0,0 ja maaliskuun alussa -1,2 magnitudia. Marsin rata on varsin elliptinen ja 15.2.2012 se on kauimpana Auringosta eli aphelissa. Tämä oppositio on siis aika huono, Marsin läpimitta on vain 13,8 kaarisekuntia.
Jupiter on jouluna klo 20 etelässä 40 asteen korkeudella ja laskee klo 3. Se laskee helmikuun lopulla klo 24 luoteeseen. Jupiter on Oinaan tähdistön eteläosassa.
Kaukoputkella (tai myös kiikarilla) näkee neljä Jupiterin kuuta, jotka Galileo Galilei löysi vuonna 1610. Kaukoputkella näkee myös ainakin kaksi tummaa pilvivyöhykettä. Jupiter on kaikkia tähtiä kirkkaampi.
Saturnus näkyy aamuyöllä Neitsyen Spica-tähdestä ylävasemmalle. Se on selvästi Spicaa kirkkaampi. Saturnus on tammikuun loppupuolella etelässä yli 20 asteen korkeudella klo 6.
Kaukoputkella näkyvät Saturnuksen renkaat ja ainakin suurin kuu Titan. Renkaat näkyvät jo 15 asteen kulmassa.
Uranus näkyy vielä iltataivaalla Kalojen tähdistössä. Uranuksen kirkkaus on +5,9 magnitudia. Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo noin 30 asteen korkeudelle. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2011:n karttaa s. 125 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Neptunus on Kauriin tähdistön vasemmassa laidassa. Se näkyy vielä joulukuussa illan pimettyä. 12.1. tienoilla on vielä mahdollisuus löytää Neptunus kirkkaan Venuksen avulla, ks. Venus. Neptunuksen erottamiseen tähdistä tarvitaan Tähdet 2011 -vuosikirjan karttaa sivulla 124 tai sitten goto-jalustalla olevaa kaukoputkea. Sen kirkkaus on 7,9 magnitudia.
Komeetta C/2009 P1 Garrad
Komeetta Garrad liikkuu nyt pohjoiseen Herkuleen tähdistössä Vegan pohjoispuolella. Se ohittaa pallomaisen tähtijoukon M92 helmikuun alkupäivinä. Helmikuun puolivälissä se siirtyy Lohikäärmeen tähdistöön. Sen kirkkaus on noin +6 magnitudia. Tarkempia tietoja Ursasta www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/komeetat/c2009p1
Meteorit
Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan jopa 10 tunnissa silloin kun taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä.
Geminidit on vuoden aktiivisimpia meteoriparvia. Niitä näkyy 4.-17.12. Meteoreja näkyy runsaasti useina öinä. Suurimmillaan aktiivisuus on 14.12. Vähenevä Kuu haittaa havaintoja maksimin aikaan. Geminidit näyttävät tulevan Kaksosten Castorin suunnalta.
Kvadrantideja näkyy 28.12.-12.1. Se on myös vuoden aktiivisimpia parvia. Maksimin ennustetaan olevan 4.1. aamulla. Kasvava Kuu haittaa havaitsemista. Tähdenlennot näyttävät tulevan kymmenkunta astetta Otavan kauhan varren päästä vasemmalle. Huippuvaihe kestää vain muutamia tunteja.
Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa. Hämärän kääntyessä pimeäksi "Kesäkolmio", Joutsenen, Lyyran ja Kotkan päätähtien muodostama laaja kuvio on vielä korkealla lounaassa.
Iltayöstä talven kirkkaat tähdistöt ovat jo korkealla kaakossa. Kirkas Orion suorine vöineen on jo korkealla. Kaksosten tähdistö on jo hyvin havaittavissa. Aivan etelässä on Härän tähdistö. Härästä löytyy kaksikin paljain silmin näkyvää avointa tähtijoukkoa: Hyadit sekä Plejadit eli Seulaset.
Otava (Iso Karhu) on koillisessa. Idästä on nousemassa Leijonan tähdistö.
Tammikuussa Etelä-Suomessa on pimeää 14 tuntia. Tänä aikana tähtitaivaan ilme ehtii muuttua täydellisesti. Illansuussa länteen ja luoteeseen laskevat tähtikuviot ehtivät jälleen nousta ennen aamunkoittoa.
Iltayön taivasta hallitsevat kirkkaat talven tähdistöt. Orionin tähdistö on talvitaivaan kaunistus. Sen keskellä on kolmen tähden muodostama suora rivi, Orionin vyö. Vyön linjaa vasemmalle alaviistoon loistaa Sirius, koko taivaan kirkkain tähti. Se on väriltään valkoinen, mutta matalalla ollessaan se ilmakerrosten vaikutuksesta tuikkii kaikissa sateenkaaren väreissä.
Linnunrata kulkee taivaalla luoteesta Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen ja Ajomiehen kautta. Leijona on jo idässä kokonaan näkyvissä.
Helmikuussa yöt alkavat jo selvästi lyhentyä. Etelä-Suomessa on kuun alussa pimeää noin 13 tuntia. Helmikuun lopussa pimeyden kesto on enää hieman alle puoli vuorokautta.
Mistä saa tietoa?
Tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Kirkkonummen Komeetan kotisivun kohtaan "Tähtitaivas" on koottu useita hyödyllisia taivaslinkkejä. Kotisivun osoite: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Ja Ursan vuosikirja Tähdet on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Eikä maksa jäseniltä kuin 10 euroa ja muilta 12 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: www.ursa.fi/
Kirkkonummen Komeetan kotisivun kohtaan "Tähtitaivas" on koottu useita hyödyllisia taivaslinkkejä. Kotisivun osoite on: www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Seppo Linnaluodon kotisivu: www.ursa.fi/~linnaluo
Seppo Linnaluoto