Aurinko
Kevätpäiväntasaus on 20.3.2010 klo 19.32. Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselle puoliskolle. Päivän pituus on silloin maapallolla suunnilleen yhtä pitkä.
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Maksimiin päästäneen vuonna 2012. Tällä hetkellä auringonpilkkujen määrä on edelleen vähäinen.
Kesäaikaan siirrytään sunnuntaiaamuna 28.3., jolloin kellon näyttämään lisätään tunti.
Kasvava Kuu näkyy mainiosti iltataivaalla 16.-28.2., 17.-29.3., 16.-26.4. ja 16.-26.5.
Täysikuu on 28.2., 30.3., 28.4. ja 28.5.
Kuu on lähellä Marsia 25./26.2., 25.-26.3., 21.-22.4. ja 19./20.5.
Kuu on lähellä Saturnusta 1./2.3., 29.3., 25./26.4. ja 22./23.5.
Merkurius näkyy länsiluoteisella iltataivaalla 28.3.-15.4. Se ilmestyy taivaalle noin tunti auringonlaskun jälkeen ja näkyy sen jälkeen noin tunnin ajan mikäli näkyvyys on horisonttiin asti. Merkuriusta ei pidä sotkea kirkkaaseen Venukseen, joka näkyy sen lähellä. Parhaiten Merkurius näkyy noin 5.4. klo 21.20 maissa. Tällöin huomattavasti kirkkaampi Venus on 3,5 astetta Merkuriuksen vasemmalla puolella. Ks. Tähdet 2010 s. 36. Keväisin iltataivaalla Merkurius näkyy parhaiten näkyvyyskautensa alussa, sillä sen kirkkaus pienenee nopeasti.
Venus näkyy matalalla iltataivaalla huhtikuusta kesäkuuhun. Sen kulmaetäisyys Auringosta (eli elongaatio) suurenee hyvin hitaasti. Se näkyy kyllä jo maaliskuussakin. Esim. 17.3. klo 19 Venus on 7:n asteen korkeudella lännessä ja Kuu on lähellä Venusta 14:n asteen korkeudella. Tällöin Aurinko on 5 astetta horisontin alla. Merkurius on Venuksen lähettyvillä maaliskuun lopulta huhtikuun puoliväliin. - Venus on aina planeetoista kirkkain.
Mars näkyy mainiosti koko kevään. Se oli lähimmillään Maata tammikuun lopulla, ja sen kirkkaus melko nopeasti pienenee. Maaliskuun lopussa se on enää yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Mars on koko kevään Kravun tähdistössä. Mars on melko selvästi punainen.
Saturnus näkyy koko alkuvuoden 2010 aamuun asti. Helmikuun puolivälissä se nousee idästä klo 21. Se on oppositiossa 22.3.2010, jolloin se näkyy koko yön. Saturnus on Neitsyen tähdistössä. - Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Kaukoputkella näkyvät sen renkaat hyvin kapeina ja ainakin sen kirkkain kuu Titan.
Meteorit
Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä.
Lyridien meteoriparvi on aktiivinen 16.-25.4. Maksimi on 22.4. iltayöstä. Parhainta aikaa parven havaisemiseen on aamuyöllä, jolloin parhaimmillaan voi nähdä kymmenkunta lyridiä tunnissa.
Talvi-iltojen taivasta hallitsevat kirkkaat tähdistöt. Orionin tähdistö on talvitaivaan kaunistus. Sen keskellä on kolmen tähden muodostama suora rivi, Orionin vyö. Vyön linjaa vasemmalle alaviistoon loistaa Sirius, koko taivaan kirkkain tähti. Se on väriltään valkoinen, mutta matalalla ollessaan se ilmakerrosten vaikutuksesta tuikkii kaikissa sateenkaaren väreissä. Kevättalvella Orion on etelä kaakkoisella taivaalla heti illan pimettyä.
Linnunrata kulkee taivaalla pohjoisesta Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen ja Ajomiehen kautta. Leijona on jo idässä kokonaan näkyvissä.
Myöhemmin kevätiltoina Leijonan tähdistö on eteläisellä taivaalla. Ison karhun Otava on suoraan pään yläpuolella. Otavan varsi osoittaa Arcturukseen. Karhunvartijan kirkas Arcturus-tähti on nousemassa korkeammalle. Neitsyen tähdistö on saapumassa myös eteläiselle taivaalle.
Mistä saa tietoa?
Tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Kirkkonummen Komeetan kotisivun kohtaan "Tähtitaivas" on koottu useita hyödyllisia taivaslinkkejä. Kotisivun osoite: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Ja Ursan vuosikirja Tähdet on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Eikä maksa jäseniltä kuin 10 euroa ja muilta 12 euroa.
Seppo Linnaluoto