Tähtitaivas kesällä 2009

Aurinko

Kesäpäivänseisaus on 21.6.2009 klo 8.46. Tällöin Aurinko on pohjoisimmillaan. Päivän pituus on silloin pisimmillään maapallon pohjoisella puoliskolla.

Maa ja Aurinko ovat kauimmillaan toisistaan 4.7.2008 klo 5, jolloin etäisyys on 1,7 % suurempi kuin keskietäisyys.

Syyspäiväntasaus on 23.9.2009 klo 0.19. Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Aika auringonnoususta auringonlaskuun on samanmittainen (12 tuntia) kaikkialla maapallolla.

Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Maksimiin päästäneen vuonna 2012. Tällä hetkellä auringonpilkkujen määrä on vähäinen tai niitä ei näy ollenkaan.

Kuu

Täysikuu on 9.5., 7.6., 7.7., 6.8. ja 4.9. Kesäkuussa täysikuun korkeus etelässä on vain neljä astetta, heinäkuussa myös neljä astetta ja elokuussa 13 astetta. Kuu näkyy kesällä kaikkein huonoimmin, mutta se on toisaalta miltei ainoa taivaankappale, joka näkyy kesän valoisalta taivaalta.

Kuu on lähellä Saturnusta 31.5. ja 27./28.6.

Kuun puolivarjopimennys on aamuyöllä 6.8. Syvimmillään se on klo 3.39. Sitä on vaikea huomata.

Planeetat

Venus näkyy aamutaivaalla heinäkuusta alkaen. 20.-23.6. sata kertaa kirkkaampi Venus on lähellä Marsia, kahden asteen sisällä. Venus on kaikista tähtimäisistä taivaankappaleista kirkkain, sen kirkkaus on -4,0.

Mars alkaa näkyä heinäkuussa aamutaivaalla. 10.8. se nousee noin klo 24. Marsin kirkkaus on vain +1,1 eli se on suurinpiirtein yhtä kirkas kuin Kaksosten Pollux.

Jupiter näkyy Suomessa matalalla. Oppositiossa (eli vastapäätä Aurinkoa) Jupiter on 14.8.2009, jolloin se näkyy koko yön. Se on silloin yön pimeimpään aikaan etelässä (klo 1.30) 15 asteen korkeudella. - Jupiter on aina kirkkaampi kuin yksikään tähti.

Saturnus näkyy iltataivaalla kesäkuun loppuun saakka. Planeetta on Leijonan tähdistön vasemmassa laidassa. Saturnus on Leijonan kirkkainta tähteä Regulusta kirkkaampi.

Uranus näkyy kiikarilla, mutta se erottuu tähdistä ainoastaan suurella suurennuksella kaukoputkella. Se on oppositiossa 17.9.2009 Kalojen tähdistön eteläosassa. Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo 27:n asteen korkeudelle. Sen löytäminen tarvitsee Tähdet 2009:n karttaa s. 123 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea. Uranus on melko tähtimäinen, läpimitta 3,7 kaarisekuntia. Sitä kannattaa katsoa myös mahdollisimman suurella suurennuksella, jotta se näkyisi levynä.

Neptunus on lähellä Jupiteria 17.5. Silloin se ei näy. Se on 18.8. oppositiossa. Se on silloin edelleen lähellä Jupiteria. Se on melko tähtimäinen, läpimitta 2,4 kaarisekuntia, joten sen tunnistamiseen tarvitaan Ursan vuosikirjan Tähdet 2009:n karttaa sivulta 124 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.

Meteorit

Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy parhaimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun taivas on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä.

Perseidit on ehkäpä vuoden paras parvi. Meteoreja näkyy eniten 12./13.8. Tällöin voi parhaimmillaan näkyä jopa 60 meteoria tunnissa, luultavasti kuitenkin vain parikymmentä. Meteoreja näkyy parhaiten 10.-13.8 maksimin ollessa 12.8. iltayöstä. Parvi on aktiivinen 17.7.-24.8. Parven emokomeetta on Swift-Tuttle. Vähenevä Kuu haittaa havaintoja maksimin tienoilla. Parven säteilypiste on Perseuksen ja Kassiopeian välillä.

Tähdet

Tähtitaivas on kesällä kovin valoisa. Kesällä näkyvät vain kirkkaimmat tähdet. Juhannuksenakin näkyy kaakossa suuri "kesäkolmio", johon kuuluvat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Lounaassa näkyy Karhunvartijan Arcturus, pohjoisen tähtitaivaan kirkkain tähti. Ajomiehen Capella on pohjoisessa. Mikä on himmein tähti, joka näkyy juhannuksena? Siitä on tarkempia tietoja osoitteessa: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/saa/proj/kesarjm.html  Juhannuksen tienoilla eteläisimmässä Suomessa on nähty lähes 4. magnitudin tähtiä.

Mistä saa tietoa?

Tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/

Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.

Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2009 on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 10 euroa ja muilta 12 euroa.

Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: http://www.avaruus.fi/

Ursan kotisivun osoite on: www.ursa.fi/

Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite on: www.ursa.fi/yhd/komeetta/

Seppo Linnaluoto