Aurinko
Aurinko on pohjoisimmillaan 21.6.2012 klo 2.09 (korkeus etelässä Kirkkonummella 53 astetta) ja eteläisimmillään 21.12. klo 13.12 (korkeus 7 astetta). Kevätpäiväntasaus on 20.3. klo 7.14 ja syyspäiväntasaus 22.9. klo 22.41 (korkeus 30 astetta).
Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007 ja maksimiin päästäneen vuonna 2013.
Kuu
Kuu näkyy parhaiten talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa. Kasvava Kuu näkyy parhaiten keväällä iltataivaalla ja vähenevä Kuu parhaiten aamutaivaalla syksyllä. Kesäpäivänseisauksen aikaan kesäkuussa Kuu näkyy matalimmillaan, mutta se on toisaalta niitä harvoja taivaankappaleita, jotka näkyvät valoisalla kesätaivaalla.
Kuunpimennykset
Kuun puolivarjopimennys tapahtuu 28.11. Se on syvimmillään klo 16.33. Tällöin Kuun pohjoisreuna tummuu. Kuu on tällöin noin kuuden asteen korkeudella itäkoillisessa lähellä Jupiteria ja Aldebarania.
Venuksen ylikulku 6.6.
Venuksen ylikulku on todella harvinainen tapahtuma. Tällä vuosisadalla 6.6.2012 ylikulku on viimeinen, seuraava on 2117. Venus menee Auringon eteen klo 1.04, jolloin Aurinko on 7 astetta horisontin alapuolella Helsingissä. Aurinko nousee klo 4.03. Venus on lähimpänä Auringon keskipistettä klo 4.30, jolloin Aurinko on kahden asteen korkeudella horisontista. Ylikulku päättyy klo 7.54. Aurinko on tällöin 24:n asteen korkeudella horisontista. Tarkempia tietoja ks. Tähdet 2012 s. 46-47.
Merkurius näkyy iltataivaalla auringonlaskun jälkeen noin 25.2.-10.3. matalalla lännessä. Merkuriuksen voi huomata paljain silmin noin 50 minuuttia auringonlaskun jälkeen ja se laskee noin kaksi tuntia auringonlaskusta. Merkuriuksen kirkkaus laskee nopeasti sen vaiheen pienentyessä. Parhaiten se näkyy noin 1.3. klo 18.30. Ks. Tähdet 2012 s. 30.
Aamutaivaalla Merkurius näkyy matalalla itäkoillisessa noin 15.-30.8. klo 5.00 maissa. Sen kirkkaus kasvaa nopeasti. Ks. Tähdet 2012 s. 56.
Aamutaivaalla Merkurius näkyy matalalla kaakossa noin 30.11.-15.12. klo 8.30 maissa. Sen kirkkaus kasvaa nopeasti. Ks. Tähdet 2012 s. 78.
Venus näkyy vuoden alkupuoliskolla läntisellä iltataivaalla toukokuun lopulle saakka. Se on suurimmassa itäisessä elongaatiossa 27.3., jolloin Venus on 46 asteen päässä Auringosta. Maaliskuussa Venus ohittaa Jupiterin kolme astetta sen pohjoispuolelta, lähimmillään ne ovat 12.-14.3. Aamutaivaalla se näkyy heinäkuun puolivälistä joulukuun loppuun saakka. Venus on suurimmassa läntisessä elongaatiossa 15.8., jolloin se on 46 astetta Auringosta. - Venus on kirkkain tähtimäinen kappale.
Maa on lähinnä Aurinkoa 5.1. klo 2, jolloin sen etäisyys on 147,0 milj. km. Maa on kauimpana Auringosta 5.7. klo 6, jolloin sen etäisyys on 152,1 milj. km.
Mars on oppositiossa eli vastapäätä Aurinkoa 27.3. Leijonan tähdistössä. Mars nousee tällöin auringonlaskun aikaan idästä, on puolenyön maissa 40 asteen korkeudella etelässä ja laskee länteen auringonnousun aikoihin. Huhtikuussa Mars on pimeän tullessa etelässä. Mars on nyt aphelioppositiossa 100 milj. km:n päässä, kun parhaissa perihelioppositioissa etäisyys on vain 56 milj. km. Marsin kirkkaus on oppositiossa -1,2 eli se on hieman Siriusta (taivaan kirkkain tähti) himmeämpi. Mars näkyy kesäkuun loppuun saakka. - Marsin tunnistaa punaisesta väristä.
Jupiter näkyy vuoden alussa iltataivaalla huhtikuun loppuun asti. Se ilmestyy kesällä aamutaivaalle ja saapuu oppositioon 3.12.2012. Se nousee silloin Auringon laskiessa koillisesta, on keskiyöllä etelässä 51 asteen korkeudella ja laskee luoteeseen auringonnousun aikaan.
Koko syksyn Jupiter nousee koillisesta pimeän tullessa. Jupiter on vuoden loppupuoliskolla Härän tähdistössä Aldebaranin yläpuolella. - Jupiter on aina kirkkaampi kuin yksikään tähti. Kaukoputkella tai kiikarilla näkyy Jupiterin neljä suurinta kuuta.
Saturnus nousee itäkaakosta helmikuun alkupuolella klo 24 ja maaliskuussa klo 22. Se on oppositiossa 15.4.2012. Se nousee silloin Auringon laskiessa itäkaakosta, on yön pimeimpään aikaan etelässä 23 asteen korkeudella ja laskee länsilounaaseen auringonnousun aikaan. Saturnus näkyy kesään saakka. Aamutaivaalle Saturnus ilmestyy marraskuussa.
Saturnus on yhtä kirkas kuin pohjoisen taivaan kirkkaimmat tähdet. Kaukoputkella näkyvät sen komeat renkaat ja ainakin sen suurin kuu Titan.
Uranus näkyy kiikarilla, mutta se erottuu tähdistä ainoastaan suurella suurennuksella kaukoputkella. Se on oppositiossa 29.9.2012 Kalojen ja Valaskalan tähdistöjen rajalla.
Uranus kiertää Auringon kerran 84:ssä vuodessa. Se kohoaa jo 32 asteen korkeudelle. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2012:n karttaa s. 125 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Neptunus on oppositiossa 24.8.2012 Vesimiehen tähdistössä. Se on etelässä ollessaan 18 asteen korkeudella. Se ei erotu tähdistä. Sen löytämiseen tarvitsee Tähdet 2012:n karttaa s. 126 tai goto-jalustalla varustettua kaukoputkea.
Komeetta C/2009 P1 Garrad
Komeetta Garrad liikkuu vuoden alussa pohjoiseen Herkuleen tähdistössä Vegan pohjoispuolella. Se ohittaa pallomaisen tähtijoukon M92 helmikuun alkupäivinä. Helmikuun puolivälissä se siirtyy Lohikäärmeen tähdistöön. Sen kirkkaus on noin +6 magnitudia. Tarkempia tietoja Ursasta www.ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/komeetat/c2009p1
Meteorit
Sporadisia eli satunnaisia meteoreja näkyy parhaimmillaan kymmenkunta tunnissa. Aamulla meteoreja näkyy enemmän kuin illalla. Syksyllä sporadisia meteoreja näkyy enemmän kuin keväällä.
Kvadrantideja näkyy 28.12.-12.1. Eniten niitä näkyy 4.1. Kasvava Kuu haittaa havaitsemista.
Perseidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy eniten 10.-13.8. Parasta havaintoaikaa on 11./12.8. ja 12./13.8. Kuu ei haittaa havaintoja maksimin aikaan.
Geminidien meteoriparven tähdenlentoja näkyy 4.-17.12. useina öinä. Aktiivisimmillaan parvi on 13./14.12. Kuu ei haittaa havaitsemista.
Tähtitaivas näyttää joka vuosi melko samanlaiselta, sillä tähtitaivaan muutokset ovat yleensä hyvin pitkäaikaisia.
Tutuin tähtikuvio useimmille ihmisille on Otava. Se on niin pohjoisessa, että se näkyy aina. Reitti Pohjantähteen kulkee seuraavasti: Otavan kahden oikeassa laidassa olevasta tähdestä vedetään viiva ylöspäin, jonka pituus on viisi kertaa tähtien välinen matka. Pohjantähti ei ole erityisen kirkas, mutta se on kuitenkin seutunsa kirkkain tähti, joten se on helppo tunnistaa.
Talvi-iltoina näkyy suunnilleen etelässä Orionin kirkas tähdistö, joka muistuttaa tiimalasia. Sen keskellä on kolmen tähden suora rivi, joka osoittaa vasemmalle alas tähtitaivaan kirkkaimpaan tähteen, Siriukseen.
Kevätiltoina on etelässä Leijonan tähdistö, joka tosiaan muistuttaa hieman makaavaa leijonaa ja sen vasemmalla puolella on Neitsyen tähdistö.
Kesäiltoina valoisan taivaan kirkkain tähtikuvio on Kesäkolmio, jonka oikeassa yläkulmassa on Vega, joka kuuluu pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin. Kolmion vasen ylätähti on Deneb ja alhaalla on Altair.
Syysiltaisin etelässä ei ole erityisen kirkkaita tähdistöjä. Eteläisellä taivaalla on suuri Pegasus-neliö, jonka vasemmasta yläkulmasta lähtee Andromedan tähtien rivi. Jos jatketaan matkaa, niin saavutaan Perseukseen ja Ajomieheen, jossa on pohjoisen taivaan kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Capella.
Mistä saa tietoa?
Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: http://www.ursa.fi/taivaalla/
Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satelliittien näkymisestä.
Ja Ursan vuosikirja Tähdet 2012 on alan perusteos. Sitä saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Maksaa jäseniltä vain 11 euroa ja muilta 13 euroa.
Avaruusalan uutisia ilmestyy miltei päivittäin osoitteessa: http://www.avaruus.fi/
Ursan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/
Kirkkonummen Komeetan kotisivun osoite on: http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/
Seppo Linnaluodon kotisivu: http://www.ursa.fi/~linnaluo Sinne laitetaan myös työväen/kansalaisopiston tähtikurssin tiedotuksia.
Seppo Linnaluoto