Esitelmä ilmastonmuutoksesta

Kirkkonummen Kansalaisopisto ja Kirkkonummen Komeetta järjestivät esitelmätilaisuuden, jossa professori Juhani Rinne kertoi ilmastonmuutoksesta. Esitelmää kuulemassa oli noin 60 henkilöä.

Klikkaa kuvaa!
Juhani Rinne esitelmöi Kirkkonummella. Kuva Seppo Linnaluoto.

Emeritusprofessori Juhani Rinne on pitkän linjan ilmastomallien asiantuntija. Hän asuu Kirkkonummen Masalassa. 1970-luvulla Suomessa oli vain pari henkilöä, jotka aktiivisesti seurasivat ilmastonmuutoskysymystä. Julkisuutta asia ei alkuunkaan kiinnostanut ja oli vaikea saada siitä minkäänlaista yleistajuista artikkelia julkaistuksi. Rinne kuitenkin onnistui saamaan Helsingin Sanomiin ensimmäisenä artikkelin ilmastonmuutoksesta.

Esitelmässä puhuttiin paljon siitä, mitä julkisuus nykyään asiasta tietää, koska se kuitenkin määrää poliittisen suhtautumisen ilmastokysymykseen. Esimerkkinä Juhani Rinne otti esiin sen, että presidentti Bushin neuvonantaja kyseenalaisti sen, että tutkijat samaan aikaan ennustavat ilmaston lämpiämistä ja jääkautta (Tietysti ilmasto lämpiää lyhyellä aikavälillä ja pitkällä aikavälillä tulee jääkausi.). Rinne vertasi ennustetta siihen, että huomiseksi ennustetaan poutaa ja ylihuomiseksi sadetta.

Onko tulvilla ja myrskyillä yhteyttä ilmastonmuutokseen? Yleisesti ottaen myrskyillä ja muilla lyhytaikaisilla ilmiöillä ei ole mitään yhteyttä ilmastonmuutokseen. Väärinymmärryksiä on siis runsaasti. Sää ja ilmasto ovat eri asioita, jotka sekoitetaan usein.

Klikkaa kuvaa!
Juhani Rinteen esitelmää kuunteli noin 60 henkeä. Kuva Seppo Linnaluoto.

Ennusteita EI tehdä näin: Katsotaan ilmaston vanha kehitys ja jatketaan nykyhetkestä eteenpäin. Ennusteet tehdään laskemalla ilmastomalleja.

Yleisönosastoissa ovat akateemiset kirjoittajat arvioineet meteorologien ilmastomalleja ja sillä perusteella myös ilmastonmuutosta. Lehtien pääkirjoituksissa on pohdittu sitä, miten samasta asiasta tutkijoilla voi olla niin erilaisia mielipiteitä. On myös havaittu, että aikaisempinakin aikoina ilmasto on muuttunut, joten ei tämä ole mitään uutta eikä ihmisellä itse asiassa ole merkittävää osuutta nykyisiin luonnollisiin vaihteluihin. Nämä kaikki ovat väärinkäsityksiä.

Klikkaa kuvaa!

Miten ilmastonmuutos tapahtuu?

Maapallolla on käynnissä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos. Maapallon keskilämpötila kohosi 1900-luvun aikana 0,6 astetta. Keskimääräistä nopeammin maapallolla lämpiävät pohjoiset manneralueet. Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallon ilmastoon näkyvät erityisen selvästi 1970-luvulta alkaen.

llmastonmuutos tulee jatkumaan. Muutoksen suuruus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasuja on kaikkiaan kertynyt ja tulee kertymään ilmakehään. Maapallon keskilämpötilan lasketaan edelleen kohoavan vuoteen 2050 mennessä tyypillisesti 1-2 astetta ja vuoteen 2100 mennessä 2-5 astetta.

Nopea ilmastonmuutos on koko maapalloa koskeva uhka. Joillakin alueilla helteet ja kuivuuskaudet yleistyvät. Tämän seurauksena mm. ruoantuotanto vaikeutuu. Meriveden pinta kohoaa. Suomessa on ilmastonmuutokseen ryhdytty varautumaan mm. kokoamalla sopeutumisen toimenpidesuosituksia. Sopeutuminen on välttämätöntä, koska näköpiirissä olevat päästörajoitukset eivät riitä ilmastonmuutosta pysäyttämään.

Maapallon ympäri ulottuvalla vyöhykkeellä, johon kuuluvat mm. Välimeren maat ja Väli-Amerikka, ilmasto muuttuu kuivemmaksi. Elämän edellytykset vähenevät, kun nyt hedelmälliset kasvillisuusalueet kuivuvat liikaa.

Ilmastonmuutos Suomessa

Suomessa keväät ovat lämmenneet 2 astetta viimeisten 150 vuoden aikana. Talvet ovat leudontuneet viimeisen 30 vuoden aikana.

Suomessa lämpenemisen lasketaan olevan suuremman kuin maapallolla keskimäärin, siis 1,5-3 astetta vuoteen 2050 ja 3-7,5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Vertailukohtana voitaisiin ajatella Pohjois-Saksan nykyisen ilmaston siirtymistä ajanoloon Etelä-Suomeen.

Suomen ilmaston suuri vaihtelevuus säilyy, mutta kylmät talvet harvinaistuvat ja leudot yleistyvät. Talvien sademäärä kasvaa ja rankkasateet voimistuvat. Talvisateista aiempaa suurempi osa lankeaa maahan vetenä. Mallitulokset eivät osoita mitään selvää myrskyisyyden lisääntymistä, mutta nykyiset tyypilliset matalapaineiden kulkureitit saattavat muuttua.

Suomen havumetsävyöhyke kapenee huomattavasti ja meille tulee Keski-Euroopan koivu- ja lehmusvaltainen puusto. Etelärannikolle voi kasvaa myös pyökkiä.

Ilmaston riskit

Ilmastonmuutoksen kaikkia riskejä ei tunneta. Katastrofaaliset kehityskulut kuten Pohjois-Atlantin merivirtojen muutokset, luonnon metaanivarastojen purkautuminen ilmakehään ja Etelämantereen jäätikön äkilliset muutokset eivät ole kokonaan poissuljettuja.

Suurin ja eniten vaikuttava muutos tapahtuu kuitenkin luonnolle itselleen, jonka täytyy muun stressin lisäksi sopeutua myös ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

Seuraava Komeetan esitelmätilaisuus on koulukeskuksen auditoriossa tiistaina 11.10. klo 18.30, jolloin dosentti Juhani Keski-Vakkuri kertoo aiheesta mustan aukon sisällä.

Seppo Linnaluoto