Mikroaaltosäteily saattaa paljastaa pimeään sumuun hautautuneen vastasyntyneen tähden ennenkuin se voidaan havaita millään muulla keinoin. Tämän radiosäteilyn lähteenä on kuuma ionisoitunut kaasu, joka voi liittyä prototähden pintailmiöihin, esiplanetaariseen kiekkoon tai tähtituulen aiheuttamiin shokkeihin. Eräiden prototähtien suunnassa on havaittu merkkejä lähes valon nopeudella kiitävistä elektroneista.
Syntyvä tähti on ensin prototähtivaiheessa, sitten se on T Tauri -vaiheessa ennenkuin se saapuu vakaaseen pääsarjavaiheeseen. Tähän menee aikaa noin 10 miljoonaa vuotta.
Miten säteilylähteen luonnetta sitten tutkitaan? Ensinnäkin tutkitaan sen jakaumaa taivaalla, sen spektriä ja polarisaatiota, muuttuvuutta ja ominaisliikettä.
Mitä mahdollisia säteilyn lähteitä on? Niitä ovat ionisoituneet tähtituulet ja suihkut, protostellaarisiin suihkuihin liittyvät shokit, shokit kertymäkiekoissa ja magneettikentän silmukat.
Helsingin yliopiston Observatoriolla on tutkittu tällaista harvinaislaatuista säteilylähdettä käyttäen Australiassa sijaitsevaa radioteleskooppiryhmää. Säteilylähde oli Etelän Kruunun tähdistössä, joka ei näy Suomessa. Lähde on 500 valovuoden päässä meistä.
Radioteleskooppiryhmässä oli 6 kpl 22 metrin lautasantennia, joita saatettiin liikuttaa 6 km alueella.
Lopuksi esitelmöitsijä kertoi yleisesti radioteleskoopeista. Chileen mm. rakennetaan teleskooppiryhmä, johon tulee 64 kpl 12 m teleskoopia.
Kirkkonummella olevassa Metsähovin radioteleskoopissa antennin pinnan tarkkuus on 0,1 mm ja tämä sallii havainnot jopa 2 mm aallonpituudella.
Ilmakehän vesihöyry haittaa havaintoja mm-alueella.Tämän takia
myös radioteleskoopit pyritään
pystyttämään korkeille paikolle.
Havaintoaikaa pitää hakea hyvin perustelluilla hakemuksilla. Havaintoaika on ilmaista havaitsijalle, vaikka radioteleskooppien käyttökustannukset ovat huomattavan korkeat (esitelmöitsijä ei kyllä tiedä lukuja, mutta arvelee että teleskoopista riippuen kysymys voi olla kymmenistä tuhansista markoista vuorokaudessa). Radioteleskoopille on toisaalta tärkeä, että sen avulla saadaan merkittäviä tuloksia, jotta voidaan perustella sen olemassaoloa rahoituksesta päättäville tahoille. Mm. tämän takia havaintoaika julistetaan kansainväliseen hakuun.
Tutkimusprojektit maksavat matkat (yleensä Suomessa Suomen Akatemia tai yksityiset säätiöt rahoittavat).
Esitelmän jälkeen pidettiin Kirkkonummen Komeetan kevätkokous, jossa hyväksyttiin mm. toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokouksessa keskusteltiin mm. yhdistyksen kerhotilan käytöstä.
Seppo Linnaluoto