Aurinko. Yläreunassa Merkurius sen editse kulkemassa. Alhaalla oikealla iso auringonpilkku.
1.8.08 Iso-Heikkilä. Kuu ja Aurinko samassa kuvassa, eli auringonpimennys.
ISO kuva Kuusta!
Ja Kuutako kuumottaa? Ei luulisi, kun on maan varjossa!
Melkoisen nuori Kuu. Suomenennätyksen metsästäminen jatkuu silti...
Tässä vielä hoikempi, 21:ssä tunnissa ei ehdi paljon lihoa.
Kapea kuunsirppi Kevolassa 25.4.09. klo 22.13. Uusikuu oli aamulla klo 6.23. Tässä kuvassa se on 15h 50 min. vanha. Canon 40D, 300mm F4 tele f8, 1/2 sek valotus ISO 800. Photoshop-käsittely.
11.3.08. HDR,"High Dynamic Range"-kuva Kuusta. Kuusi erimittaista valotusta pinottu Photomatix Basic-ohjelmalla. Näin Kuusta on mahdollista saada näkyviin sekä varjonpuolelta että kirkkaasta sirpistä yksityiskohtia.Canon 40D, 300 mm f4 tele himmennetty f5.6, 1/125, 1/30, 1/5, 1, 4 ja 6 sekunnin valotukset. ISO 100. Photoshop. Iso-Heikkilä.
Kuussa on Yrjö Väisälän (Turun Ursan perustaja ja
kunniajäsen) nimikkokraatteri. Taattua tähtinäytöskamaa...
Merkuriuksen auringonpuoli kaartuu sirppinä, maan ilmakehä on kuvajaista vielä muotoillut. Oikea kuva: laskeva Merkurius, kuvan keskeltä alaspäin, iltakajossa. Vasemmalla ylhäällä Seulasten tähtisikermä.
Venus-planeetta sirppinä. Oikealla "venuksensilta" 28.3.07.
Mars 24.10.05. Marraskuun alussa -05 se oli lähimmillään maata.
Jupiterista erottuu pienelläkin kaukoputkella kaksi vyötä, aina joskus myös sen suuri punainen pilkku. Sekä runsaasti muitakin yksityiskohtia. Iso-Heikkilä 16.11.11
Jupiterin neljä kirkkainta kuuta, "Galilein kuut"
Saturnus Iso-Heikkilän linssiputkella kuvattuna
Saturnuksen kirkkaimmat kuut. Kaksi kuuta, Enceladus ja Mimas, hukkuivat kirkkaan planeetan hohteeseen. Yhteensä Saturnuksella on n. 60 kuuta. Iso-Heikkilä 6.5.11.
Uranus erottuu kaukoputkissa hieman tähtiä isompana sinivihreänä pallona. Iso-Heikkilä 9.10.11
Neptunus on sekin ulkomuodoltaan vihertävä, Uranustakin kaukaisempi kaasupallo.
Vuonna 2009 Neptunus nousee juuri ja juuri Iso-Heikkilän kattojen yläpuolelle, Uranus on radallaan hiukan korkeammalla. Mutta kaukana ovat kummatkin. Kuvassa planeetat eivät ole samassa mittakaavassa. Iso-Heikkilä 10.10. 2009.
Asteroidi Kevola on mahdollista löytää kuvaparista lyhyinä viiruina! Kevola 16-18.10.10.
Alkaapa olemaan vaikeaa löytää tuota Plutoakaan Linnunradan satojen himmeiden tähtien joukosta. Kevola 14-15.9.09.
Pluton liike tähtitaivaivaalla. Kuvien väli on melko tarkkaan vuorokausi. Ensimmäisen kuvan ottoa haittasi vaihteleva pilvisyys. Kevola 30.9-1.10.2011
Pluto alkaa jo sulautumaan Linnunradan himmeiden tähtien sekaan. Lokakuun lopulla se matkasi M 24-tähtipilven eteläreunalla. Erottuu se kuitenkin 300-millisen telen kuvassa! Kevola 21.10.11
Kuu peitti Venuksen 18.6.07. Iso-Heikkilä klo 18.34. Tässä Venus on juuri palannut takaisin ihmisten ilmoille. Refraktori 152/2063mm, Canon 400D, ISO400, 1/500 sek. Rajaus ja terävöitys Photoshop.
Venuksen esiintulo Kuun takaa klo 18.33-18.35.
Komeetta 17P/Holmes. Se kirkastui lokakuun lopulla 2007 yllättäen alle vuorokaudessa lähes miljoonakertaisesti! Samalla lailla se käyttäytyi vuonna 1892. Sumupallon läpi näkyy myös taustataivaan tähtiä.Vasen kuva. C-11 f6.3, Canon 400D, 8 valotusta yht. 80sek, ISO800. Iso-Heikkilä 1.11.07. klo 18.33-18.37.Oik. kuva: 23.11.07. Canon 400D, 300mm f4 tele, ISO800, seitsemän valotusta, yht. 4min. Täyskuu oleili myös samaan aikaan taivaalla.
Komeetta Hartley kaukoputkella kuvattuna. Kevola 10.10.2010.
Komeetta Hartley kirkkaan Capella-tähden lähellä. Oikealla Kaliforniasumu. Kevola 17.10.10.
27.1.08. Komeetta 46P/Wirtanen. Amerikansuomalaisten jälkeläinen, astrofyysikko Carl A. Wirtanen löysi komeetan vuonna 1948. Celestron C11, f6.3, 6 valotusta ISO 800 yht. 12 min.Iso-Heikkilä
Komeetta Garradd kulkemassa Nuolen tähdistössä. Kevola 27.8.11.
Saturnuksen pinnalta erottuu yksityiskohtia, mm. maapallon kokoinen myrskyalue sen yläreunassa. Iso-Heikkilä 10.5.11.
Saturnuksen renkassysteemiä katseltiin vuosina 2009-10 niin suoraan sivulta että näytti siltä kuin planeetan läpi olisi työnnetty kapea piikki. Iso-Heikkilä 21.5.10.
Kuun Alpit ja Alppilaakso. Vallis Alpina, Alppilaakso on kummallisen näköinen uurre vuoristossa. Alhaalla keskeltä oikealle näkyy Cassini-kraatteri, sen sisällä erottuu vielä pari pienempää monttua. Cassinista vasemmalle heittää Piton-vuori hienon varjon tasangolle. Iso-Heikkilä 10.5.11.
Apollo 11:n laskeutumisalue Kuun Rauhallisuuden meren eteläreunalla. Siis ensimmäisten ihmisten käyntipaikka Kuun pinnalla. Mitään astronauttien paikalle jättämiä vermeitä ei kuvasta voi havaita, osoitinnuolen pituus olisi Kuun pinnalla n.20 km. Iso-Heikkilä 1.4.2009.
Kolme isohkoa kraatteria Kuun Mare Nectariksen, Nektarin meren, reunalla. Iso-Heikkilä 1.4.2009.
Messier ja Messier A-kraatterit Kuun Hedelmällisyyden meressä. Kaksi pientä kuoppaa aivan kuvan keskellä. Niistä vasemmalle länteen ja alas etelään lähtee mielenkiintoisen näköset pölyjuovat. Kraatterit on nimetty tähtitieteilijä Charles Messierin mukaan. Iso-Heikkilä 31.3.2009.
Korkealla loistanut kuperakuu tarjosi hienoja kuvauskohteita Celestron NexImage-kameralle. Iso-Heikkilä 6.3.2009.
Kuun Jura-vuoristoon paistava aamuaurinko saa aikaan erikoisen Kultainen kädensija-näkymän. 911:sta kuvasta valittu 663. Pinottu RexiStaxilla. 152/2063 refraktori. Iso-Heikkilä 24.2.10.
Suora valli on n.90km pitkä rinne Kuun keskivaiheilla. Iso-Heikkilä 5.3.2009.
Kaksi uomaa eli Rimaa Kuun keskivaiheilla. N. 100 km. pituinen Rima Hyginus vasemmalla ja 200 km. pitkä Rima Ariadeus oikealla. Iso-Heikkilä 152/2063 refr. Canon 40DAstro, kamera-adapteri,10mm Nagler-okulaari 320X suurennos 1 sek ISO 400. 22.3.10.
Kuu liittyi Venuksen ja Merkuriuksen seuraan 16.4.10. Merkurius erottuu vaivoin kuvan alareunassa keskeltä hiukan oikealle. Kevola 16.4.2010.
Tämäkin oli näitä "kerran elämässä" tapahtumia.
Asteroidi YU 55 pyyhälsi Kuutakin lähempää Maan ohi. Melkein täyskuu noin 12 asteen etäisyydellä haittasi kuvaamista. Pikkukuvassa asteroidin valoviiru erottuu hieman paremmin, raffin kuvankäsittelyn ansiosta. Iso-Heikkilä 9.11.11.