Meteosat Next Generation (MSG)

MSG-järjestelmä koostuu kolmesta geostationaarisesta säätelliitista, jotka sijoittuvat päiväntasaajan yläpuolelle noin 36 000 km korkeuteen. Ne tarkkailevat maapalloa 12 aallonpituusalueella ja välittävät kuvan maa-asemalle 15 minuutin välein. Kuva-ala on tyypillisesti kokonainen pallonpuolisko, mutta satelliitti välittää myös suuremman resoluution kuvia (HRV) puolikkaasta kuva-alasta. Kuvien erottelukyky on parhaimmalla resoluutiolla 1 km ja 2,5 km matalemmalla resoluutiolla.

Sääntutkimuksen kannalta satelliitin tärkein mittalaite on SEVIRI-radiometrilaitteisto (Spinning Enchanced Visible and Infrared Imager), joka kartoittaa maapalloa useilla aallonpituusalueilla.
 
 

Kanava	Keskiaallonpituus (nm)	Aallonpituus (nm)
VIS	635	560 - 710
VIS	810	740 - 880
IR	1640	1500 - 1780
IR	3920	3480 - 4360
IR	8700	8300 - 9100
IR	10 800	9800 - 11 800
IR	12 000	11 000 - 13 000
WV	6250	5350 - 7150
WV	7350	6850 - 7850
IR	9660	9380 - 9940
IR	13 400	12 400 - 14 400
HRV		500 - 900

Lähde: EUMETSAT

Mittalaitteen kanavista mielenkiintoisimpia ovat vesihöyryn aallonpituusalueet (WV), joiden avulla saadaan selville mm. pilvien korkeustietoa. Noin 3920 nm tienoilla oleva infrapunakanava (IR) antaa puolestaan tietoa matalilla olevista pilvistä ja sumusta, jota muilta kanavilta on vaikeampaa todeta. Maanpinnan lämpötilamittauksiin käytetään infrapunakavia 3920 nm, 10 800 nm ja 12 000 nm alueella. Infrapunakanavia 1640 nm ja 8700 nm alueella käytetään jää- ja vesipilvien erottamiseen.

SEVIRIn lisäksi satelliitissa on mukana mm. maapallosta takaisin heijastuvan säteilyn GERB-mittalaite (Geostationary Earth Radiation Budget). Se tutkii, kuinka paljon auringon säteilystä heijastuu takaisin maapallolta avaruuteen.

MSG-satelliitit on varustettu myös SAR-pelastuspalveluilmaisimin (Search and Rescue).