GOES-SATELLIITIT
GOES-satelliitit (Geostationary Operational Environmental Satellite)
ovat amerikkalaisen NOAA-järjestön geostationaarisia sääsatelliitteja,
jotka sijaitsevat päiväntasaajan yläpuolella noin 35 800
km korkeudessa pääosin Yhdysvaltain ja Tyynen Valtameren pituuspiirien
kohdalla. Ne eivät välitä suoraa tietoa Euroopan säätilanteesta.
GOES-ohjelma alkoi vuonna 1975, jolloin avaruuteen laukaistiin ensimmäinen
GOES 1 -sääsatelliitti. Pari vuotta myöhemmin ohjelma laajeni
uudella GOES-satelliittilla. Noin 25 vuoden kuluessa Maata kiertävälle
radalle on laukaistu jo kymmenkunta GOES-satelliittia.
Aivan samalla tavoin, kuten muutkin sääsatelliitit, GOES-satelliitit
tarkkailevat sääilmiöitä, pilvisyyden kehitystä.
Laajan näkökentän ja paikallaanpysyvyytensä ansiosta
ne soveltuvat mainiosti myös erilaisten hirmumyrskyjen, hurrikaanien
seurantaan. Lisäksi ne tarkkailevat sateen kehittymistä.
Toiminnassa on kerrallaan kaksi GOES-satelliittia, toinen Tyynen Valtameren
alueella ja toinen Pohjois- ja Etelä-Amerikan kohdalla, tarjoten kuvatietoa
myös Atlantin alueesta. Vuoden 2009 lopulla aktiivisia satelliitteja olivat vuonna 2000 avaruuteen laukaistu GOES 11 (135. läntisen pituuspiirin kohdalla) ja vuonna 2001 avaruuteen laukaistu GOES 12 (75. läntisen pituuspiirin kohdalla). Satelliitit yhdessä kykenevät tarkkailemaan maapallolla aluetta,
joka ulottuu 20. läntiseltä pituuspiiriltä aina 165. itäiselle
pituuspiirille saakka.
|
TEKNISIÄ TIETOJA GOES 14 (GOES-O) laukaistiin avaruuteen vuonna 2009 ja toimi hetken aikaa varasatelliittina järjestelmässä.
| Arvoitu toimintaikä |
10 vuotta |
| Pituus |
4,2 m |
| Leveys |
1,88 m |
| Laukaisumassa |
3133 kg |
| Aurinkopaneelien teho |
2,3 kW (alussa) |
 |
