Ylikulkuhavainnot

Satelliittien tarkat aika-paikkahavainnot ovat eräs tapa tehdä tieteellisesti arvokkaita satelliittihavaintoja. Tämä on havaintomenetelmä, joka vaatii hieman kärsivällisyyttä ja huolellisuutta, mutta ei ole suinkaan ylivoimainen havaintomenetelmä aloittelevankin harrastajan kokeiltavaksi.

Satelliittiennusteet kertovat satelliitin likimääräisen, joskin useimmiten hyvin tarkan sijainnin taivaalla jonakin tulevana ajankohtana. Erilaiset häiriötekijät, kuten ilmanvastus, magneettikentän muutokset jne. vääristävät satelliittien ratoja enemmän tai vähemmän lyhyelläkin aikavälillä. Siten ennusteet ja todellisuus monesti poikkeavat toisistaan jonkin verran.

Havaintovälineet

Pieni kiikari on erinomainen apuväline ylityshavaintoihin. Kiikarin näkökentän tulee olla mahdollisimman laaja. Lisäksi tarvitaan  ajanottokello ja jokin muu tarkasti paikallista aikaa käyvä kello tai radio, johon voidaan verrata ajanottokellon näyttämää aikaa. Havaintovälineiden ohella tarvitaan satelliittiennusteita, jotka kertovat havaittavan satelliitin sijainnin taivaalla.

Tarkkaa havaitsemista

Ylityshavainnointi on tarkkaa taidetta, mutta tätä tarkkuutta ei kannata aloittelavan harrastajan suinkaan pelästyä, sillä kokemus ja tarkkuus kasvavat kyllä ajan myötä. Havaitsijan tehtävänä on määrittää satelliitin sijainti taivaalla jonain ajankohtana mahdollisimman tarkasti. Paikanmäärityksen apuna käytetään erilaisia tähtipareja ja muita tähtimuodostelmia, kuten havaintomenetelmää on kuvailtu aiemmin. Paikan lisäksi tulisi myös kellonaika määrittää mahdollisimman tarkasti. Tämä onnistunee hyvin nykyaikaisten ajanottokellojen avulla.

Kun satelliitin ennustettu näkymisajankohta lähestyy, suunnataan kiikari satelliittiennusteesta katsottuun radan kohtaan taivaalle noin 1-2 minuuttia aiemmin ennustettua ajankohtaa. Sitten taas odotellaan ja todennäköisesti satelliitti kulkeekin pian näkökentän poikki. Tämän jälkeen alamme seurata satelliittita ja odottelemme, kunnes se on sopivassa taivaankohdassa paikanmääritystä ajatellen. Nyt käynnistämme ajanottokellon. Jos kellossa on mahdollista ottaa useampaa aikaa, odotamme taas kun satelliitti on sopivassa taivaankohdassa ja käynnistämme kellon toisen ajanoton jne., mutta muutoin havainto on pääosin tehty. Tärkeää on, että pidämme ajanottokellon edelleen käynnissä varsinaisen havaintoajan määritystä varten.

Varsinaisen havaintoajan saamme toisen tarkkaa paikallista aikaa käyvän kellon avulla. Tarkoitukseen soveltuu vaikka tarkka digitaalikello tms. Tämän toisen kellon aika olisi syytä tarkistaa ennen havaintojen tekoa vaikka radion aikamerkkien avulla. Pysäytämme ajanottokellon, kun toinen kello näyttää esim. tasaminuuttia. Tämän jälkeen merkitsemme muistiin kummankin kellon näyttämät ajat. Tarkan havaintoajan saamme vähentämällä normaalikellon näyttämästä ajasta ajanottokellon näyttämän ajan. Satelliitin sijainnin havaintohetkellä saamme luettua tähtikartasta.

ESIMERKKI: Ennusteen mukaan Meteor 3 satelliitti kulki 10.11 kello 19.20.00 Alfa Orioniksen eli Betelgeuzen pohjoispuolelta noin 0,5 asteen päästä. Suuntasin kiikarin Alfa Orionikseen kello 19.18.50 satelliitin etsintää varten. Noin minuutin odottelun jälkeen 5 magnitudin satelliitti kulki näkökentän poikki. Aloin seuraamaan satelliittita kiikarilla ja odottelin, kunnes se kulki erään tähtiparin välistä, jolloin käynnistin ajanottokellon. Lopetin satelliitin seuraamisen ja siirryin tarkastelemaan havaintotulosta.

Ajanottokello oli edelleen käynnissä. Pysäytin sen kun normaaliaikaa käyvä kello näytti 19.21.10. Tuolloin ajanottokello näytti aikaa 55,35 sekuntia. Havaintoajan sain selville, kun vähensin normaalikellon näyttämästä ajasta tuon ajanottokello 55,35 sekuntia eli havaintoajaksi tuli lopulta 19.20.14,7. Näin havaintoajankohta oli määritelty. Tähtikartasta sain selville satelliitin deklinaation ja rektaskension havaintohetkellä.

Tässäkin havaintomenetelmässä ovat oikeanlaiset, huolella tehdyt muistiinpanot. Muistiinpanoihin merkitään päivämäärä, havaitun satelliitin nimi tai designaatio, havaintoaika, satelliitin sijainnin deklinaatio ja rektaskensio sekä jonkinlaiset arviot siitä, kuinka tarkkaan satelliitin sijainti ja havaintoaika on määritelty. Ohessa on esimerkki ylityshavainnosta.

ESIMERKKI

Pvm   Satelliitti   Kello    Tar Dekl.    Rekt. Tar
pp.kk.vvvv      hh:mm:ss.s       dd mm ss hh mm ss

02.04.1991 90046B   19:34:22.3   0.3 20 14 00 15 30 00  0.2
03.04.1991 78056A   20:20:05.6   0.2 50 20 00 04 23 30  0.4

Oheisessa havaintoesimerkissä on ensin mainittu päivämäärä, jolloin havainto on tehty, sitten havaintoaika ja havaintoajan tarkkuus sekunneissa. Tämän jälkeen on mainittu satelliitin sijainti deklinaation ja rektaskension avulla. Lopuksi on mainittu paikanmäärityksen tarkkuus asteina.