5.11.2011

Satelliittikatsaus

Taivaan kirkkaimmat satelliitit

Vain harva taivaan satelliitti on kyllin kirkas ja huomiota herättävä, jotta sen liikettä alkaisi varta vasten seuraamaan horisontista toiseen ja vieläpä illasta toiseen. Mitä kookkaampi satelliitti on fyysisiltä mitoiltaan ja mitä matalemmalla radalla se kiertää maapalloa, sitä kirkkaampana näemme sen tähtitaivaalla. Kirkkauteen vaikuttavat myös kookkaat aurinkopaneelit, tietoliikenneantennit ja erilaiset heijastavat suojamateriaalit satelliitin pinnassa.

Taivaalliset termit

Kirkkaus ilmaistaan magnitudeina (mag). Mitä pienempi tämä luku on, sitä kirkkaammasta kohteesta on kysymys. Näemme helposti paljain silmin kohteita, jotka ovat magnitudia +5 kirkkaampia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Otavan tähden kirkkaudet ovat +2 magnitudin tienoilla. Pohjantähti loistaa puolestaan +0 magnitudissa. Planeetat ja niistä varsinkin Venus saattaa loistaa toisinaan -4 magnitudissa. Kiikarilla erotamme jo himmeämpiä kohteita +8 magnitudiin tai jopa +9 magnitudiin saakka. Tätä himmeämmät kohteet ovat havaittavissa vain kaukoputkilla.

Designaatio on satelliitin rekisteritunnus. Ensimmäinen lukema tässä ilmoittaa laukaisuvuoden ja väliviivan jälkeinen luku sen, monesko laukaisu on ollut kyseessä ko. vuonna. Loppuosan kirjain kertoo laukaisun osan.

Inklinaatio eli ratatason kaltevuus tarkoittaa satelliitin radan kaltevuutta päiväntasaajaan nähden. Mitä suurempi tämä lukema on, sitä paremmin se näkyy Suomessa. Inklinaatio kertoo likimain sen leveyspiirin, jossa satelliitti on joskus nähtävissä taivaanlaella. Jotta satelliitti voi ylipäätään näkyä pohjoisella pallonpuoliskolla Suomessa, tulee radan inklinaation olla suurempi kuin 50 astetta matalilla radoilla kiertävillä satelliiteilla.

Seuraavassa on esitelty joukko taivaan kirkkaimpia satelliitteja, joita voi tarkkailla meillä Suomessa. Kohteet on valittu suomalaisten harrastajien havaintojen perusteella. Voit paikallistaa näitä kohteita omassa horisontissasi, käyttämällä mm. Heavens Aboven -satelliittisivustoa. Satelliitin tarkat sijaintitiedot ovat tarpeen sillä yksi satelliitti viivähtää horisontissa vain kymmenkunta minuuttia

Avaruusasema ISS
Avaruusasema ISS syksyllä 2009 (Kuva: NASA)


Otavan tähtien kirkkauksia magnitudeissa. Vertailemalla taivaalla vaeltavan satelliitin kirkkautta näihin tähtiin, voit suhteellisen helposti arvioida sen kirkkausluokan.


Kirkkaimmat satelliitit (Helposti paljain silmin)

Nimi Designaatio Numero Ratakork.
(km)		 Kiertoaika
(min)		 Inklinaatio
(astetta)		 Mitat
(m)		 Teor. kirkkaus (mag) (* Havaittu
kirkkaus
(mag)
ISS 1998-067A 25544 340 91,35 51,64 73 x 45 +0 -1
Kosmos 1461 1983-044A 14064 540 97,2 65 2 x 6 +5.9 +1
Skymed 1 2007-023A 31598 620 x 619 97,2 97,9 2 x 3   +1
Seasat 1978-064A 10967 750 108 99,86 21 x 1,5  +3.9 +2
COS B rkt 1975-072B 08063 300 x 1654 104,7 89,1 1,4 x 6   +2
Kosmos 1697 rkt 1985-097B 16182 850 101,7 70,99 10,4 x 3,9 +6.4 +2...+3
Okean-O 1999-039A 25860 650 97,8 97,9 3 x 6 +4.5 +2
Okean-O rkt 1999-039B 25861 650 97,8 97,9 3,9 x 10,4 +2.7 +2
Envisat 2002-022A 27424 780 100,6 98,5 25 x 10 +3.7 +2...+3
Kosmos 1939 1988-032A 19045 482 94,37 97,54 1,4 x 6,4 x 11,6 +4.7 +2
Kosmos 1206 rkt 1980-069B 11933 450 93,9 81,2 2,6 x 2,8 +4.2 +2
Lacrosse 3 1997-064A 25017 650 57 26 x 22 ?? +2
Lacrosse 5 2005-016A 28646 722 99,1 57 26 x 22 ?? +3.4 +2
Terra 1999-068A 25994 701 98,8 98,2 6,8 x 3,5 +4.5 +2
IGS 1A 2003-009A 27698 490 94,3 97,4 ? +5 +2
IGS 1B 2003-009B 27699 470   97,2   +3.2 +2
Kosmos 1151 1980-005A 11671 465 x 475 94,1 82,5 1,1 x 3   +2
Kosmos 1437 rkt 1983-003B 13771 535 x 584 95,9 81,2 2,6 x 2,8   +2
Kosmos 1408 1982-092A 13552 557 x 519 95,5 82,6 2 x 6   +2
Kosmos 405 1971-028A 05117 541 x 516 95,3 81,3 1,5 x 5   +2
Meteor 1-4 rkt 1970-037B 04394 567 x 486 95,2 81,3 2,6 x 2,8   +2
Skymed 3 2008-054A 33412 620 x 618 97,16 97,9 1,5 x 2,5   +2.5
Kosmos 1484 1983-075A 14207 386 x 402   97,6   +4.7 +2.5
Kosmos 1975 rkt 1988-093B 19574 606 x 635 97,2 82,5 2,2 x 2,6   +2...+3
Metop-A 2006-044A 29499 820 101,3 98,66 2 x 7 +3
Kosmos 2263 rkt 1993-059B 22803 830 71 10,4 x 3,9 +3.9 +2...+3

Muita kirkkaita (Paljain silmin ja kiikarin avulla)

Nimi Designaatio Numero Ratakork.
(km)		 Kiertoaika
(min)		 Inklinaatio
(astetta)		 Mitat
(m)		 Teor. kirkkaus (mag) (* Havaittu
kirkkaus
(mag)
Kosmos 1220 1980-089A 12054 532 x 444 94,4 64,99 6   +3
Resurs 1-4 rkt 1998-043G 25400 815 x 801 101,4 98,32 +3
Helios 1B rkt 1999-064C 25979 607 x 618 97 98,13 3 x 8 +3
Kosmos 1206 rkt 1980-069B 11933 443 x 472 93,8 81,2 2,6 x 2,8 +3
Kosmos 2322 rkt 1995-058B 23705 835 101,78 71,02 10,4 x 3,9  +3.9 +3
Kosmos 1943 rkt 1988-039B 19120 830 71 +3.9 +3
Kosmos 1222 1980-093A 12071 353 x 355 91,7 81,2 1,5 x 5   +3
Kosmos 2278 rkt 1994-023B 23088 840 x 848   71   +2.7 +3
ERS 2 1995-021A 23560 783 x 785 98,6 98,6   +3.7 +3
Yaogan 6 2009-021A 34839 508 x 511 97,6     +4.2 +3
Kosmos 1953 1988-050A 19210 561 x 587 92,2 82,5 2 x 6   +3
GENESIS II 2007-028A 31789 535 x 575 95,8 64,5 3 X 4   +3...+3.5
Kosmos 1400 rkt 1982-079B 13403 550 96,06 81,2 2, x 2,8 +5.1 +3...+3.5
Kosmos 1703 rkt 1985-108B 16263 606 x 637 97,2 82,5 2,2 x 2,6 +3
Kosmos 2333 rkt 1996-051B 24298 838 101,95 70,9   +3.5
Kosmos 1340 1982-013A 13067 540 x 554 95,6 81,2 1,5 x 5   +3.5
Kosmos 1151 1980-005A 11671 464 x 477 94,1 82,5 1,1 x 3 +3.5
Kosmos 1743 1986-034A             +3.5
Kosmos 1980 1988-102A 19649 839 x 846 101,8 71 2 x 6   +3.5
Kosmos 1980 rkt 1988-102B 19650 828 x 848 101,7 71 3,9 x 10,4 +3.9 +3.5
Kosmos 292 rkt 1969-070B 04071 679 x 700 98,6 74,1 2 x 4   +3.5
Kosmos 1758 1986-046A 16791 563 x 587 96,2 82,5 2 x 6   +3
Meteor PRIRODA 1981-065A 12585 540   97,4   +5.8 +4
GRACE 2 2002-012B 27392 460   89 3,1 +4
Kosmos 1066 rkt 1978-121B 11166 798 x 892 101,9 81,2 2,6 x 2,8 +4
Kosmos 1328  1981-117A 12987 557 x 578 96,1 82,5 2 x 6 +4
Spot 1 1986-019A 16613 580 x 795 98,6 98,7 +4
Spot 2 1990-005A 20436 574 x 794 98,5 98,7 +4
Spot 4 1998-017A 25260 822 x 823 101,4 98,7 3 x 5 +4...+5
Landsat 5 1984-021A 14780 697 x 702 98,8 98,2 +4.5
ADEOS rkt 1996-046C 24279 857 x 1305 106,9 98,8 2,5 x 13,5 +5

(* Teoreettinen kirkkaus on määritetty, kun satelliitista on 50% valaistuna ja se sijaitsee 1000 km etäisyydellä. Teoreettinen kirkkaus on viitteellinen kirkkaus, joka ei välttämättä vastaa todellista havaittua kirkkautta.

Satelliittien ratatiedot ovat likimääräisiä, koska ne muuttuvat ajan myötä. Ilmoitetut arvot ovat siten vain suuntaa antavia, mutta melko lähellä todellisuutta.
Jaoston toimintamuotoja

Ajankohtaista | Satelliittien havaitseminen | Raketti-ilmiöt | Avaruustekniikka
Jaoston sähköpostilista | Linkkejä maailmalle
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.
Tekokuut- ja raketti-ilmiöt
Raatimiehenkatu 3 A 2
00140 HELSINKI
tekokuut (a) ursa.fi