6.2.2008

Satelliittikatsaus 
ISS - Kansainvälinen avaruusasema

Maata kiertävä Kansainvälinen avaruusasema on suurin ihmisen tekemä rakennelma Maata kiertävällä radalla. Valmistelut avaruusaseman toteuttamiseksi aloitettiin jo varhain 1980-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulla suunnitelmista alkoi tulla hiljalleen todellisuutta ja tänään avaruusasema palvelee meitä kansainvälisenä avaruuslaboratoriona.

Kansainvälisen avaruusaseman eli ISS (International Space Station) rakentuu useista tutkimusmoduuleista, huoltomoduuleista, noodeista eli liitosmoduuleista ja aurinkopaneeleista. Kyseessä on kuin Maata kiertävä palapeli, joka rakentuu hiljalleen pala palalta.

Avaruusaseman ensimmäinen palanen, venäläinen Zarya laukaistiin avaruuteen marraskuussa 1998. Tämä moduuli toimi varastotilana ja se koostui myös avaruusaseman toiminnalle tärkeistä sähkö- ja navigointijärjestelmistä.

Amerikkalainen Unity-moduuli vietiin avaruuteen avaruussukkula Endeavourin mukana joulukuussa 1998. Tämän moduulin tehtävänä oli toimia liitosmoduulina seuraavia laboratorioita varten.

Kahta vuotta myöhemmin Unityyn liittyi ensimmäinen tutkimusmoduuli, venäläinen Zvezda (tähti). Tässä moduulissa oli ensimmäiset asuintilat avaruusaseman miehistölle.

Helmikuussa 2001 Kansainvälinen avaruusasema laajeni amerikkalaisella Destiny-moduulilla. Tämän moduulin tehtävänä oli tarjota lisää asuin- ja tutkimustilaa avaruusaseman miehistölle.

Jo seuraavana kesänä heinäkuussa 2001 avaruussukkula Atlantis toi avaruusasemaan Quest-ilmalukon.  Syyskuussa samana vuonna avaruusasemaan asennettiin Pirs-telakointiportti. Amerikkalainen Harmony-moduuli kiinnittyi ISS:ään lokakuussa 2007 avaruussukkula Discoveryn tuomana.

Moduuli Laukaisu Tarkoitus
Zarya 20.11.1998 varasto, sähköjärjestelmät, navigointi
Unity 4.12.1998 liitosmoduuli
Zvezda 12.7.2000 huoltomoduuli, asuintiloja
Destiny 7.2.2001 tutkimusmoduuli, asuintiloja
Quest 12.7.2001 ilmalukko avaruuskävelyille
Pirs 14.9.2001 telakointiportti
Harmony 23.10.2007 sähköjärjestelmiä, tietoliikenne
Columbus   tutkimusmoduuli


Lähes jalkapallokentän kokoinen jättiläinen

Kansainvälisestä avaruusasemasta on vuosien kuluessa rakentunut lähes jalkapallokentän kokoinen rakennelma. Sen leveys aurinkopaneeleineen on noin 73 metriä. Sen maksimipituus on 52 metriä, kun Progress- huoltoalus on kiinnittyneenä avaruusasemaan. Rakennelman korkeus on kolmisenkymmentä metriä.

ISS kiertää maapalloa noin 400 km korkeudessa eli verraten matalalla kiertoradalla. Sen kiertoaika maapallon ympäri on noin puolitoista tuntia.


Kansainvälinen jättihanke

ISS on esimerkki kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Yhdysvaltojen lisäksi avaruusaseman toteuttamisessa on mukana Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kanada, Japani ja Venäjä. Merkittävin ISS-avaruusaseman eurooppalainen osa on Kolumbus-tutkimusmoduuli. 


Umberto Guidoni oli ensimmäinen eurooppalainen astronautti
 ISS-avaruusasemalla  (Kuva: ESA)


ISS-avaruusasema (Kuva: NASA)

AVARUUSASEMA ISS NUMEROINA
Leveys 73 m
Pituus 44,5 m
52 m (Progress telakoituneena)
Korkeus 27,5 m
Paino 213843 kg
Paineistettu tilavuus 423 kuutiometriä



Tähtitaivaan kirkkain satelliitti

ISS on ehdottomasti tähtitaivaan kirkkain ja näyttävin satelliitti. Suuren kokonsa ansiosta se on helppo löytää taivaalta silloin, kun avaruusasema näkyy horisontissamme.

Avaruusasema ISS kiertää maapalloa radalla, josta se näkyy meille parhaimmillaan noin 16 asteen (90=zeniitti eli suoraan yläpuolella) korkeudella eteläisessä horisontissa. ISS näkyy etelärannikon horisontissa kerran kuukaudessa, vuoroin aamu- ja iltataivaalla. Näkymisjakso on kerrallaan noin puolentoista viikon mittainen ja yhteen ylitykseen horisontissa kuluu aikaa vain kymmenkunta minuuttia. Avaruusaseman näkemiseksi on tiedettävä siis tarkkaan sen näkymisajankohta ja ilmansuunta. Tässä auttaa mm. Heavens-Aboven sivusto http://www.heavens-above.com.

Avaruusasema ISS:n kirkkaus vaihtelee jonkin verran riippuen sen sijaintikulmasta radallaan. Lähes jokaisella näkymiskerralla sen kirkkaus nousee +1 magnitudiin ja usein 0 magnitudin kirkkaammalle puolelle. Silloin tällöin avaruusasemaan on kiinnittyneenä myös Yhdysvaltain avaruussukkula, joka osaltaan voi nostaa ISS:n kirkkautta.

Paljain silmin katsottuna ISS näyttää vain kirkkaan tasaisesta valopisteeltä, väriltään ehkä hieman kellertävänä. Kiikarilla näky on hyvin samankaltainen. Vain kaukoputkilla avaruusasemasta saadaan esiin sen heikkoja muotoja, joista alempana on muutamia suomalaisten harrastajien esimerkkejä.



ISS-avaruusaseman yksityiskohtia kaukoputken läpi. Ylärivissä Celestron C8 -kaukoputken läpi Canon EOS30D-kameralla (Kuva: Lauri Kangas). Alarivissä samanlaisen kaukoputken läpi Atik 1HS -kameralla (Kuva: Tapio Lahtinen).


Lue lisää tästä aiheesta:
Opetuspaketti - Kansainvälinen Avaruusasema (ESA)
International Space Station (NASA)


Jaoston toimintamuotoja

Ajankohtaista | Satelliittien havaitseminen | Raketti-ilmiöt | Avaruustekniikka
Jaoston sähköpostilistaLinkkejä maailmalle


Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.
Tekokuut ja raketti-ilmiöt
Raatimiehenkatu 3 A 2, 00140 HELSINKI
email: tekokuut (a) ursa.fi