Maata kiertävä Kansainvälinen avaruusasema on suurin ihmisen tekemä rakennelma Maata kiertävällä radalla. Valmistelut avaruusaseman toteuttamiseksi aloitettiin jo varhain 1980-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen lopulla suunnitelmista alkoi tulla hiljalleen todellisuutta ja tänään avaruusasema palvelee meitä kansainvälisenä avaruuslaboratoriona

Kansainvälisen avaruusaseman eli ISS (International Space Station) rakentuu useista tutkimusmoduuleista, huoltomoduuleista, noodeista eli liitosmoduuleista ja aurinkopaneeleista. Kyseessä on kuin Maata kiertävä palapeli, joka rakentuu hiljalleen pala palalta.

Avaruusaseman ensimmäinen palanen, venäläinen Zarya laukaistiin avaruuteen marraskuussa 1998. Tämä moduuli toimi varastotilana ja se koostui myös avaruusaseman toiminnalle tärkeistä sähkö- ja navigointijärjestelmistä.

Amerikkalainen Unity-moduuli vietiin avaruuteen avaruussukkula Endeavourin mukana joulukuussa 1998. Tämän moduulin tehtävänä oli toimia liitosmoduulina seuraavia laboratorioita varten.

Kahta vuotta myöhemmin Unityyn liittyi ensimmäinen tutkimusmoduuli, venäläinen Zvezda (tähti). Tässä moduulissa oli ensimmäiset asuintilat avaruusaseman miehistölle.

Helmikuussa 2001 Kansainvälinen avaruusasema laajeni amerikkalaisella Destiny-moduulilla. Tämän moduulin tehtävänä oli tarjota lisää asuin- ja tutkimustilaa avaruusaseman miehistölle.

Pian Destiny-moduulin jälkeen avaruusasemalle asennettiin robottikäsivarsi, joka helpottaa ISS:n huoltotehtäviä. Tämä Canadarm 2 laukaistiin avaruuteen huhtikuussa 2001. Se koostuu seitsemästä moottoroidusta nivelestä ja on pituudeltaan 17,6 metriä.

Jo seuraavana kesänä heinäkuussa 2001 avaruussukkula Atlantis toi avaruusasemaan Quest-ilmalukon. Syyskuussa samana vuonna avaruusasemaan asennettiin Pirs-telakointiportti. Amerikkalainen Harmony-moduuli kiinnittyi ISS:ään lokakuussa 2007 avaruussukkula Discoveryn tuomana.

Eurooppalainen Columbus-moduuli kiinnitettiin useiden viivytysten jälkeen avaruusasemaan helmikuussa 2008. Kyseessä on avaruuslaboratorio, jossa on mittalaitteita mm. biologisiin tutkimuksiin, ihmisen fysiologian tutkimuksiin, nesteiden käyttäytymisen tutkimuksiin jne. Moduuli on pituudeltaan lähes seitsenmetrinen. Sen halkaisija on hieman yli neljä metriä. Columbus-moduulin tilavuus on 75 kuutiometriä.

Japanilainen Kibo-tutkimusmoduuli rakentui avaruusasemalle useammassa osassa vuodesta 2008 lähtien. Se valmistui kesällä 2009. Kibo on samankaltainen tutkimuslaboratorio kuin Columbus. Kibo on pituudeltaan noin 11-metrinen ja sen halkaisija on hieman yli neljä metriä. Kibo on kiinnittyneenä avaruusasemaan Harmony-moduulin kautta.

Jalkapallokentän kokoinen jättiläinen

Kansainvälisestä avaruusasemasta on vuosien kuluessa rakentunut lähes jalkapallokentän kokoinen rakennelma. Sen leveys aurinkopaneeleineen on noin 73 metriä. Sen maksimipituus on 52 metriä, kun Progress- huoltoalus on kiinnittyneenä avaruusasemaan. Rakennelman korkeus on kolmisenkymmentä metriä.

ISS kiertää maapalloa noin 400 km korkeudessa eli verraten matalalla kiertoradalla. Sen kiertoaika maapallon ympäri on noin puolitoista tuntia.

Kansainvälinen jättihanke

ISS on esimerkki kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. Yhdysvaltojen lisäksi avaruusaseman toteuttamisessa on mukana Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kanada, Japani ja Venäjä. Merkittävin ISS-avaruusaseman eurooppalainen osa on Columbus-tutkimusmoduuli. 


Umberto Guidoni oli ensimmäinen eurooppalainen astronautti   ISS-avaruusasemalla (Kuva: ESA)