Ursa   Jaostot   Pikkuplaneetat ja tähdenpeitot   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

02.11.2011 Matti Suhonen
pikkuplan@ursa.fi

Tähdenpeittojen korjauskertoimien käyttö

Tähdenpeittoennusteessa on usein tapahtumarivin lopussa kaksi yksidesimaalista etumerkillistä lukua. Sarakkeiden otsikossa on näiden lukujen yläpuolella kirjaimet A ja B sekä lukuarvojen yksikkönä m/o. Nämä luvut ovat korjauskertoimia, joiden avulla tapahtuman aika lasketaan toista paikkakuntaa varten. Korjauskertoimet voivat saada kaikki arvot nollan ja 9,9:n väliltä. Kerroin voi olla negatiivinen. Jos etenkin B-kertoimen arvo on suuri, ei tapahtuma-aikaa voi laskea tarkasti muutamaa kymmentä kilometriä kauemmaksi. Kertoimen arvo 9,9 tarkoittaa, että sivuava tähdenpeitto tapahtuu muutaman kilometrin päässä.

Korjauskertoimien A ja B sekä lähtö- ja kohdepaikkakuntien pituus- ja leveysasteiden arvojen avulla lasketaan tapahtuman ajanhetki kohdepaikkakunnalla seuraavasti:

Ajan muutos = A * (kohdepituus – lähtöpituus) + B * (kohdeleveys – lähtöleveys)

Kohdepaikan aika = Lähtöpaikan aika + Ajan muutos

Ajan muutos saadaan minuuteissa, jos pituus- ja leveyspiirien arvot ovat asteina.

Esimerkki 1

Venus peittyy ennustetaulukon mukaan Lappeenrannassa 21.5.2004 klo 14.56.39. Mihin aikaan se peittyy Hartolan kirkon lähellä?

Hartolan kirkon pituus- ja leveyspiirien arvoiksi saadaan esim. vuonna 1979 julkaistun Fennia-kartaston avulla +26,02° (E) ja +61,58° (N).

Korjauskertoimet antanut tähdenpeittoennusteita laativa ohjelma käsittelee Greenwichin nollameridiaanin itäpuolisia pituuspiirejä positiivisina. Vastaavasti päiväntasaajan pohjoispuoliset leveyspiirit ovat positiivisia.

Lähtöpaikkana on Lappeenrannan keskustassa paikka, jonka pituus- ja leveysasteiden arvot ovat +28,680° (E) ja +61,058° (N). Koska korjauskertoimet tunnetaan vain yhden desimaalin tarkkuudella, pituus- ja leveysasteiden arvoja on turha ilmoittaa kolmen desimaalin tarkkuudella. Oikeastaan kaksikin desimaalia on liikaa.

Korjauskertoimet ovat: A = +1,0 min/°, B = +2,0 min/°.

Ajan muutos [min] = 1,0 * (26,02 – 28,680) + 2,0 * (61,58 – 61,058)
= 1,0 * (–2,66) + 2,0 * 0,522
= –2,66 + 1,044
= –1,616
Ajan muutos = –0 h 1 min 37 s

Venus peittyy siis Hartolan kirkon luona 21.5.2004 klo 14 h 56 min 39 s – 0 h 1 min 37 s = 14 h 55 min 2 s

Ennusteen laatinut ohjelma kertoi, että Venus peittyy Hartolassa klo 14 h 55 min 31 s. Saamamme aika eroaa oikeasta 29 sekuntia. Voimme olla tulokseen tyytyväisiä, koska siirtomatka on verraten pitkä, yli 150 km. Lisäksi korjauskertoimien arvot eivät ole tarkkaan laskemiseen riittävän tarkkoja. Peittymiskohta on siirtynyt Lappeenrantaan verrattuna kolme astetta ja korjauskerroin B on kasvanut arvoon 2,2 min/aste.

Esimerkki 2

Korjauskertoimilla ei tule laskea uutta aikaa yli 200 kilometrin päähän, koska tapahtuman paikka Kuun kiekon reunalla voi muuttua huomattavasti. Katsomme kuitenkin, mitä tapahtuu, kun laskemme tähdenpeittoennusteen satojen kilometrien päähän.

Laskuesimerkkimme on edelleen Venuksen peittyminen 21.5.2004. Lähtöpaikkamme on säilynyt Lappeenrannassa. Kohdepaikkanamme on nyt Utsjoki. Sen pituusaste on 27,000° ja leveysaste on 69,867°.

Ajan muutos= A * (kohdepituus – lähtöpituus) + B * (kohdeleveys – lähtöleveys)
=1,0 min/° * (27,00° – 28,68°) + 2,0 min/° * (69,867° – 61,058°)
=1,0 * (–1,68) min + 2,0 * 8,809 min
=–1,68 min + 17,62 min
=15,938 min
=0 h 15 min 56 s
Venus peittyyklo14 h 56 min 39 s + 0 h 15 min 56 s
Venus peittyyklo15 h 12 min 35 s

Mitä kertoo ennusteohjelmamme? Valitettavasti se kertoo, että peittymisajan laskumme antoi virheellisen tuloksen. Venus ei peity Utsjoella, vaan se ohittaa Kuun pohjoispuolelta. Venuksen eteläreunan ja Kuun pohjoisreunan väliin jää 1,3 kaariminuutin suuruinen tyhjä tila.

Esimerkkimme osoittavat kuitenkin, että voimme käyttää valmiita ennustetaulukoita muutamien kymmenien kilometrien päässä taulukon paikkakunnasta. Meidän tulee vain ottaa huomioon korjauslaskujen rajoitukset.