19.05.2006 pikkuplan@ursa.fi

3/2006 Lauri Siren taivaalle Kerroin Ursa minorin numerossa 1/2006 Arto Oksasen välittämän tiedon, että Nyrölän Observatoriossa vuonna 2000 löydetty pikkuplaneetta 2000 AG153 sai numeron 103422 ja että sille ehdotettu nimi odottaa vahvistusta. Huhtikuun 13. päivänä julkaistu pikkuplaneettasirkulaari MPC 56616 kertoi lyhyesti pikkuplaneetan nimeämisestä. Jyväskylän Sirius lähetti asiasta lehdistötiedotteen 18. huhtikuuta. Seuraamistani sanomalehdistä tapauksen otti huomioon ainoastaan Lahdessa ilmestyvä Etelä-Suomen Sanomat. Helsingin Sanomat ei noteerannut asiaa mitenkään. Mainittu pikkuplaneettasirkulaari kertoi pikkuplaneetan nimestä seuraavaa (suomennettuna): (103422) Laurisirén = 2000 AG153 A. Oksanen ja M. Moilanen löysivät pikkuplaneetan 9. tammikuuta 2000 Nyrölän Observatoriossa. Suomalainen tähtitieteen harrastaja Lauri Sirén (s. 1921) perusti tähtitieteellisen yhdistyksen Jyväskylän Sirius vuonna 1959 ja palveli 25 vuotta kerhon sihteerinä. Jyväskylän Siriuksen lehdistötiedote Nyrölän observatoriossa löydetty pikkuplaneetta nimettiin jyväskyläläisen tähtiharrastuspioneerin mukaan Kansainvälinen tähtitieteen unioni (IAU) on nimennyt pikkuplaneetan numero 103422 Jyväskylän Sirius ry:n perustajan ja pitkäaikaisen sihteerin Lauri Sirénin mukaan. Nimiehdotuksen lähettivät pikkuplaneetan löytäjät Arto Oksanen ja Marko Moilanen. Tämä on ensimmäinen suomalaisen tähtiharrastajan mukaan nimetty taivaankappale. Pikkuplaneetta Laurisirén löydettiin Jyväskylän Siriuksen Nyrölän observatoriossa 9.1.2000. Tästä aiemmin tuntemattomasta Aurinkoa kiertävästä kohteesta saatiin silloin löytöön vaadittavat kaksi valokuvahavaintoa. Tämä noin 2 km läpimittainen pikkuplaneetta eli asteroidi kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin ratojen välissä. Sen keskietäisyys Auringosta on 2,35 tähtitieteellistä yksikköä (1 AU on Maan keskietäisyys Auringosta) eli 352 miljoonaa km. Sen kiertoaika Auringon ympäri on 3,6 vuotta. Pikkuplaneetta on tällä hetkellä näkymättömissä Auringon takana Kalojen tähdistössä. Laurisirén on toinen suomalaisten tähtiharrastajien löytämä taivaankappale. Ensimmäinen löydettiin Nyrölässä vuonna 1999 ja on sittemmin nimetty Nyröläksi observatorion mukaan. Lauri Sirén kutsui koolle Jyväskylän tähtitieteellinen yhdistys Sirius ry:n perustavan kokouksen vuonna 1959 ja toimi yhdistyksen sihteerinä ja 'primus motorina' kahdeksankymmentäluvun puoliväliin saakka. Pitkälti hänen aikaansaannostaan on pian yhdistyksen perustamisen jälkeen rakennettu Rihlaperän tähtitorni, jossa hän on tehnyt havaintoja ja esitellyt tähtitaivaan ihmeitä lukemattomissa tähtinäytännöissä. Nyt 85-vuotias Sirén on yksi Siriuksen neljästä kunniajäsenestä. Lehdistötiedotteen sisältäneessä Arto Oksasen sähköpostiviestissä oli lisäksi englanninkielinen pikkuplaneettasirkulaarissa julkaistu nimeämisilmoitus sekä pikkuplaneetan paikkoja viitenä huhtikuun päivänä. Muita uusia pikkuplaneettojen nimiä (4444) Escher = 1985 SA H. U. Norgaard-Nielsen, L. Hansen ja P. R. Christensen löysivät tämän pikkuplaneetan 16.9.1985 Euroopan Eteläisessä Observatoriossa. Alankomaalaisen graafisen taiteilijan Maurits C. Escherin (1898-1972) teokset asettavat katsojan visuaalisen käsityskyvyn koetukselle. Nimeä ehdotti matemaattisen tähtitieteen mestari Jean Meeus. Escherin töitä on voinut ihailla mm. Tähdet ja avaruus -lehden kannessa. (4608) Wodehouse = 1988 BW3 H. Debehogne löysi pikkuplaneetan 19.1.1988 Euroopan Eteläisessä Observatoriossa. Englantilainen kirjailija Pelham Grenville Wodehouse (1881-1975) loi humoristiset tarinat yläluokkaisesta Bertie Woosterista ja hänen hovimestaristaan Jeeveksestä. Myös tätä nimeä oli ehdottanut Jean Meeus. Uusia observatorioita Huhtikuussa on annettu tunnuksia kuudelle uudelle observatoriolle. Warkauden Kassiopeian Härkämäen observatorio on saanut tunnuksen A95. Observatorion kansainvälinen nimi on Taurus Hill Observatory. Muista uusista observatorioista ainoastaan yksi on Euroopassa. Pikkuplaneettahavaintoja 4 Vesta Rainer Kivistö havaitsi Ulvilassa 13. maaliskuuta pikkuplaneettaa 4 Vesta. Hänen havaintovälineensä oli 10 x 40 -kiikari. Rainer teki piirrostaan parikymmentä minuuttia, klo 20.58-21.20. Havaintosää oli tuuleton. Pakkasta oli yhdeksän astetta. Täysikuu oli kahden päivän päässä. Rainer kertoo havainnostaan: "Asteroidi näkyi heikosti noin 1° 36' länsiluoteeseen epsilon Geminorumista (keskellä). Kirkkaus oli näiden välissä olevan kahden tähden luokkaa, läntisempi on muuttuja QR, joka oli kutakuinkin maksimissaan (noin 7,5 mag). Piirrokseen merkityt ilmansuunnat ovat likiarvoja käsivaran takia." Pikkuplaneetan etäisyys Maasta oli noin 304 miljoonaa kilometriä. Aurinkoon oli matkaa 374 miljoonaa kilometriä. Ennuste kertoi, että Vestan kirkkaus oli 7,6 magnitudia. Rainer Kivistö havaitsi Ulvilassa pikkuplaneettaa 4 Vesta 13.3.2006. Kuvaan on lisätty tähtien magnitudeja ja nimiä. Rainer Kivistö observed the minor planet 4 Vesta at Ulvila on 13 March 2006. Magnitudes of stars were added to drawing. 354 Eleonora Olin valmistanut Artjärven Tähtikallion observatoriossa 5.-7. toukokuuta pidettyyn Aurinkokuntatapaamiseen kolmen pikkuplaneetan etsintäkartat (4 Vesta, 8 Flora ja 354 Eleonora). Vestan ja Floran havaitsemisesta ei tullut mitään, koska alueen puusto peitti nämä pikkuplaneetat. Eleonora sen sijaan oli hyvässä paikassa, vain 3,5 astetta Karhunvartijan Arkturuksen eteläpuolella. Kuusta oli jonkin verran haittaa, mutta sain piilotettua sen puiden taakse. Havaintovälineenäni 5/6. toukokuuta oli Järvenpään Altairin 15 x 80 -kiikari. Korkealla jalustalla olevan kiikarin sain helposti suunnattua Arkturuksesta 20 Bootiksen ja CY Bootiksen ympäristöön. Näkökentän laidalla näkyi helposti tunnistettava usean tähden muodostama jono. 20 Bootiksen länsipuolella oli kolmen tähden muodostama tylppäkulmainen kolmio. Aivan samanlainen kuvio näkyi etsintäkartassa merkinnän ”354 Eleonora” yläpuolella. Eleonora oli siinä? Matti Suhosen tekemä piirros pikkuplaneetan 354 Eleonora oletetusta paikasta. Matti Suhonen made a drawing of the supposed position of minor planet 354 Eleonora. Seuraavan yönä (6/7. 5.) toistin havainnon, tällä kertaa omalla 7 x 50 -kiikarillani. Tunnistin 23 minuutin aikana taivaalta lukuisia etsintäkartasta löytyviä tähtiä. Tunnistin taivaalta lähes samanlaisen tähtikolmion, kuin edellisenä yönä. Piirsin yhden tähden ympärille pienen renkaan ja kirjoitin viereen kysymysmerkin jälkeen pikkuplaneetan nimen. Matti Suhonen teki toisen piirroksen Eleonoran oletetusta paikasta. Matti Suhonen made another drawing of the supposed position of minor planet Eleonora. Näytti siltä, että olin saanut magnitudin 10,3 pikkuplaneetasta kaksi havaintoa. Tarkistin kotona etsintäkarttani. Pikkuplaneetta ei ollutkaan kartassa numeron 5 yläpuolella ollut pieni piste, vaan luvun 354 kolmosen vasemmassa yläkulmassa oleva lähes näkymätön piste. Noin 12' pikkuplaneetasta länteen olevan tähden magnitudi oli 8,55 eikä 10,3. Jälkimmäisenä yönä Eleonora oli noin 2,5' koilliseen mainitusta magnitudin 8,55 tähdestä. Tähden ja pikkuplaneetan erottaminen toisistaan olisi siis ollut hyvin vaikeaa. Virhehavaintoihin syyllinen pikkuplaneetan 354 Eleonora etsintäkartta. Part of the finder chart of minor planet 354 Eleonora that caused erroneous observations. Olisin välttänyt havaintovirheen, jos olisin kasvattanut kartan rajamagnitudia yhdellä. Tällöin pikkuplaneetan paikkaa ilmoittava piste olisi kasvanut heikossakin valossa havaittavaksi. Jos SkyMap Pro 11:n laatiman kahdeksan asteen korkuisen kartan rajamagnitudi olisi ollut 11 eikä 10, Eleonoran paikka olisi merkitty selvästi näkyvällä pisteellä. Lisäksi kartan alalaidassa tulisi olla symbolilaatikko, joka kertoo tähtien magnitudien ja pisteiden kokojen välisen riippuvuuden. Aurinkokuntatapaaminen Ursan Artjärven Tähtikallio-observatorioon saapui perjantaina 5. toukokuuta muutamia aurinkokunnan kohteiden havaitsijoita. Lauantaina joukkoon liittyivät observatorion päärakennuksen tekijät ja rakennusprojektin seuraavaa vaihetta suunnittelevat henkilöt. Kerroin lauantaina iltapäivällä tähdenpeittoennusteiden matemaattisista perusteista sekä mitä kaikkea tietoa löytyy jaoston Internet-sivuilta. Kirjoitan edellisestä artikkelin Ursa minorin Cygnus-numeroon. Matti Suhonen English summary The founder of astronomical association Jyväskylän Sirius, Lauri Sirén, got a minor planet named for him. Lauri Sirén was for 25 years the secreterary of that association. He is now 85 years old. The asteroid (103422) 2000 AG153 Lauri Sirén was discovered on 9 January 2000 at Nyrölä Observatory by A. Oksanen and M. Moilanen. A press release was sent to newspapers and other media on 18 April 2006. Naming of two other minor planets, (4444) 1985 SA Escher and (4608) 1988 BW3 Wodehouse, are mentioned. The April 2006 batch of Minor Planet Circulars gave numbers to six observatories, two of them are in Europe. The Taurus Hill Observatory near Varkaus, Finland has now number A95. Rainer Kivistö made a drawing of asteroid 4 Vesta on 13 March 2006. He used a pair of 10 x 40 binoculars. The Solar System Meeting of Ursa's sections dealing with observations of Moon and planets and occultations and minor planets was held in the Artjärvi Observatory between 5 and 7 May 2006. There were small lectures and observing in the program. The comet 73P/Schwassmann-Wachmann 3 was observed with large binoculars and the 40 cm telescope of the observatory. It was photographed, too. Matti Suhonen tried to observe the minor planet 354 Eleonora on two nights with two different pairs of binoculars. Observations seemed to be successfull. Later it was found that the asteroid was marked on the finder chart with a very small dot. Some advices are given to prevent making of erroneous finder charts.