24.05.2003 pikkuplan@ursa.fi

3/2003 Pikkuplaneettahavaintoja Kahdeksan henkilöä havaitsi talven ja kevään aikana pikkuplaneettoja 4 Vesta ja 11 Parthenope. Havaintovälineet olivat kiikari, pieni kaukoputki, kamera ja paljaat silmät. Talven ja kevään aikana tehdyt piirrokset ja valokuvat ovat nähtävissä jaoston verkkosivujen havaintogalleriassa, osoitteessa: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/pikkuplan/galleria/galleria.htm 11 Parthenope Pikkuplaneetta 11 Parthenope (halkaisija 153 km, keskietäisyys 2,45 AU, kaltevuus 4,7 astetta, eksentrisyys 0,099, kiertoaika 3,8 vuotta) oli parhaiten nähtävissä maaliskuun alussa Leijonan tähdistön keskiosissa hyvän matkaa Reguluksesta itään. Ainoan havainnon tästä pikkuplaneetasta teki ulvilalainen Rainer Kivistö. Hän katseli pikkuplaneettaa 114 mm / 910 mm -kaukoputkella, jonka 20 mm:n okulaari antoi 46-kertaisen suurennuksen. Maaliskuun viimeisenä päivänä klo 22.19 tehdyssä piirroksessa on 10,7 magnitudin Parthenopen lisäksi lukuisia magnitudin 10 tähtiä. Rainer kertoi, että Parthenope oli tähtiharvalla alueella eikä sen tunnistamisessa ollut vaikeuksia. Kohde näkyi selvästi suoraan katsomallakin. Kirkkautta oli vaikea arvioida ilman vertailutähtien tietoja. Pikkuplaneetan kirkkaus oli kuitenkin lähellä magnitudia 11. Efemeriidi- ja karttaohjelmat kertoivat, että Parthenopen magnitudi oli tuolloin 10,7. Kuva 1. Rainer Kivistön piirsi pikkuplaneetan 11 Parthenope 31.3.2003 klo 22.19 Ulvilassa 114 mm / 810 mm -kaukoputkella. Picture 1. Rainer Kivistö observed the minor planet 11 Parthenope on 31 March 2003 at 19.19 UT with an 114 mm / 910 mm telescope. 4 Vesta Pikkuplaneetalle 4 Vesta (halkaisija 501 km, keskietäisyys 2,36 AU, kaltevuus 7,1 astetta, eksentrisyys 0,089, kiertoaika 3,6 vuotta) löytyi useita havaitsijoita. Kukaan ei havainnut Vestaa kaukoputkella. Havaintovälineinä olivat kolme erikokoista kiikaria, neljä erilaista kameraobjektiivia sekä paljaat silmät. Piirroshavainnot Vestan havaintojen yhteenveto Pikkuplaneettaa 4 Vesta talvella ja keväällä 2003 havainneet henkilöt Havaitsija Paikkakunta Havaintoväline Päivämäärä Kello Rainer Kivistö Ulvila 8 x 40 -kiikari 13/14.02.2003 05.32 Petteri Kankaro Turku 20 x 80 -kiikari 12/13.03.2003 01.40 Sami Martikainen Mikkeli Kamera F1,8/55 mm 25/26.03.2003 23 Matti Suhonen Helsinki 7 x 50 -kiikari 25/26.03.2003 00.00 - 00.18 Matti Suhonen Helsinki 7 x 50 -kiikari 26/27.03.2003 23.40 - 23.47 Sami Martikainen Mikkeli Kamera F2,8/35 mm 27/28.03.2003 23 Antti Kuosmanen Kirkkonummi Paljaat silmät 00/01.04.2003 00.45 - 01.10 Antti Kuosmanen Kirkkonummi Paljaat silmät 03/04.04.2003 01.30 Jarmo Moilanen Vaala Kamera F4/135 mm 20/21.04.2003 01.15 - 01.19 Matti Suhonen Helsinki Kamera F1,4/58 mm 22/23.04.2003 00.50 - 01.00 Matti Suhonen Helsinki 7 x 50 -kiikari 22/23.04.2003 01.20 - 01.26 Matti Suhonen Porvoo 7 x 50 -kiikari 26/27.04.2003 23.35 - 23.42 Ensimmäisen havainnon Vestasta teki Rainer Kivistö. Hänen 13/14.2.2003 tekemänsä havainto ehti jo edelliseen Ursa minoriin. Seuraavan havainnon teki Petteri Kankaro kuukauden kuluttua, 12/13.3.2003. Turussa havainnut Petteri käytti 20 x 80 -kiikaria. Havainto oli piirretty tietokoneella puhtaaksi. En ole saanut selville, oliko havainnon välivaiheena paperille tehtyä piirrosta. Kuva 2. Petteri Kankaro havaitsi pikkuplaneettaa 4 Vesta 12/13.3.2003 klo 1.40 Turussa. Picture 2. Petteri Kankaro observed the minor planet 4 Vesta on 12/13 March 2003 at 23.40 UT in Turku. Itse havaitsin Vestaa neljään kertaan 7 x 50 -kiikarilla, ensimmäisen kerran 25/26.3.2003 ja viimeisen kerran 26/27.4.2003. Viimeisen havainnon tein Porvoon tähtipäivien aikana majoituskoulun pihalla. Muut piirrokset tein Helsingissä, Pirkkolan urheilupuistossa. Kuva 3. Matti Suhonen havaitsi Vestaa 26/27.4.2003 klo 22.35 Porvoossa tähtipäivien aikana. Picture 3. Matti Suhonen observed minor planet 4 Vesta on 26/27 April 2003 at 19.35 at Porvoo during the Starry Days Valokuvat Valokuvaamalla Vestaa havaitsi neljä henkilöä. Sami Martikainen kuvasi Mikkelin lähellä kahtena iltana, 25/26.3.2003 ja 27/28.3.2003. Hän valotti ISO 200 -filmiä kahden objektiivin lävitse usean minuutin ajan. Vesta näkyi hyvin paperikuvissa. Kuva 4. Sami Martikainen kuvasi Vestaa 25/26.3.2003 klo 23 Mikkelissä Picture 4. Sami Martikainen photographed minor planet 4 Vesta on 25/26 March 2003 at Mikkelissä. Jarmo Moilanen kuvasi Vestaa Vaalassa F4/135 mm -objektiivilla ISO 400 -filmille. Vesta erottui mustavalkoiseksi muutetusta kuvasta erinomaisesti. Kuva 5. Jarmo Moilanen kuvasi Vestaa 20/21.4.2003 klo 1.15 Jaalassa. Picture 5. Jarmo Moilanen photographed minor planet 4 Vesta on 20/21 April 2003 at 22.15 UT at Jaala. Kuvasin Vestaa kahteen otteeseen ISO 400 -filmille. Ensimmäisellä kerralla kamerassani oli F3,5/28 mm -objektiivi F1,4/58 mm -objektiivin asemesta. Kuvista pystyi erottamaan vain kirkkaimmat tähdet. Seuraavalla kerralla, 22/23.4.2003 mukana oli oikea objektiivi. Valotin Vestan ympäristöä kiinteällä jalustalla olevalla kameralla noin 10 sekuntia. Vestan pystyi hyvin erottamaan kaupungin valaisemalta taivaalta. Skannatusta kuvastakin Vesta näkyy. Vestan ja taustan välinen ero on niin pieni, että kuvasta ei ole painettavaksi. Skannerin säätö ja tarkempi kuvankäsittely olisi saattanut auttaa. Ensio Kempe kuvasi Vestan ympäristöä useana yönä. Tutustuin kuviin toukokuun toisen viikon lopulla. Suurennuslasilla katsottuina kuvat olivat erityisen onnistuneita. Don Pettit oli valinnut erikoisimman havaintopaikan. Hän kuvasi Vestaa 24.3.2003 digitaalisella kameralla hyvin puhtaan ikkunan lävitse. Havaintopaikka oli kansainvälinen avaruusasema ISS. Dokumentti Space Station Science, Picture of the Day on osoitteessa: http://science.nasa.gov/ppod/y2003/02apr_vesta.htm Paljaat silmät Vesta oli neljän viikon ajan maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa riittävän kirkas, jotta sen voisi nähdä paljain silmin. Antti Kuosmanen havaitsi Kirkkonummen Evitskogissa Vestaa kahteen kertaan. Ensimmäisen piirroksensa hän teki 31.3./1.4.2003 klo 0.45 - 1.10. Vesta oli tuolloin Vindemiatrixin länsipuolella olevan C-kirjaimen muotoisen kuvion ylemmän kärjen jatkeena. Kolme päivää myöhemmin, 3/4.4.2003 klo 1.30 Vesta oli liikkunut hieman länteenpäin. Vestan kirkkaus oli tuolloin vain 5,9. Kuva 6. Antti Kuosmanen havaitsi Vestaa paljain silmin 00/01.4.2003 Kirkkonummella. Picture 6. Antti Kuosmanen observed minor planet 4 Vesta with naked eyes on 00/01 April 2003 at 21.45 UT at Kirkkonummi. Milloin Vestan voi nähdä paljain silmin? Tutkin Porvoon tähtipäivien edellä Vestan näkyvyyttä vuosina 1995 - 2050. Tällä aikavälillä on 16 oppositiota, joiden aikana Vesta on kirkkaampi kuin 6,0 magnitudia. 24 opposition aikana Vesta ei näy paljain silmin. Vestaa on havaittu kirkkaiden oppositioiden aikana vain vuosina 1996 ja 2003. Vuonna 1996 oikea havaintoaika olisi ollut 15.4. - 8.6. Kukaan ei huomannut etsiytyä pimeään paikkaan. Vuonna 2000 pimeästä paikasta ei olisi ollut apua. Kirkas Kuu oli koko ajan Vestan lähellä. Seuraava mahdollisuus nähdä Vesta paljain silmin on vasta neljän vuoden kuluttua, 1.5. - 1.7.2007. Vesta on tuolloin muutaman asteen verran Antareksen pohjoispuolella. Kuusta on ajoittain haittaa. Vuoden 2011 havaintoikkuna 13.7. - 24.8. on hyvin epäedullinen, koska Vesta on alhaalla Kauriin tähdistössä. Vuonna 2014 Vesta näkyy hieman paremmin kuin tänä vuonna. Opposition aikana 18.4. Vesta on noin 15 astetta Spicasta pohjoiskoilliseen. Vesta kiertää Auringon 3,6 vuodessa. Periheli- ja aphelietäisyydet ovat 2,15 ja 2,57 tähtitieteellistä yksikköä. Vestan ja Maan välinen etäisyys on pienimmillään hieman alle 1,14 AU:ta. Radan kaltevuus ekliptikan suhteen on 7,1 astetta. Radan nouseva solmu on tseta Geminorumin lähellä. Merkuriuksen ylikulku Havaitsin neljättä Merkuriuksen ylikulkuani Helsingissä, Pirkkolan urheilupuistossa Juhani Salmen dobson-kaukoputken varhaisimmalla mallilla (135 mm / 650 mm). Kiinnitin 30 vuotta vanhan lasiperustaisen 11 cm:n aurinkosuotimen ilmastointiteipillä pahvilevylle, johon olin leikannut 10 cm:n aukon. Kiinnitin pahvilevyn suotimineen kaukoputken eteen epäkeskisesti niin, että suotimen takana oleva vapaa aukko olisi mahdollisimman suuri ja diffraktiohäiriöt mahdollisimman pienet. Suotimen eteen kiinnitin erillisen pahvilevyn kuljetussuojaksi. Ilmastointiteippiä kului kaikkiaan pari metriä. Lähdin havaintopaikalle radion klo 9 aikamerkin jälkeen. Etsin Auringon 40 mm:n okulaarin avulla. 16 mm:n okulaari antoi 40-kertaisen suurennuksen ja 35 kaariminuutin näkökentän. Merkurius näkyi oranssin väristä Aurinkoa vasten pienenä pyöreänä täplänä. Lähes keskellä Auringon kiekkoa näkyi auringonpilkku. Lounaisella reunalla oli kaksi lähekkäistä pilkkua, jotka saivat myöhemmin seurakseen kolmannen pilkun. Koska putkeni lävitse ei voi valokuvata, tein Merkuriuksen ja pilkkujen paikoista useita piirroksia. Kokonaisen havaintokortin täytin: klo 9.53 klo 10.34-10.38 klo 11.00-11.03 klo 12.00-12.05 klo 12.30-12.33 klo 12.57-13.00 klo 13.14-13.16 Kuva 7. Matti Suhonen havaitsi Merkuriuksen ylikulkua 7.5.2003 klo 12.30 - 12.33 Helsingissä. Picture 7. Matti Suhonen observed the transit of Mercury on 7 May 2003 at 9.30 UT - 9.33 UT in Helsinki. Ajoitin yhden kerran hetket, jolloin Auringon etureuna, pilkkut ja Merkurius tulivat näkökentän oikean reunan takaa. Kun ylikulku oli päättymäisillään, ajoitin päättymisen neljä vaihetta. Merkurius katosi Auringon edestä klo 13.31.27. Kalvoiksi kopioidut ja päällekkäin asetetut piirrokset osoittivat, että piirrosten mittatarkkuus olisi voinut olla parempi. Nyt Merkuriuksen rata Auringon pinnalla ei ollut suora. Matti Suhonen English summary Asterope column has this time two themes. The first and longest one is observations of minor planets 11 Parthenope and 4 Vesta. There were eight observers who made drawings, photographed or observed with naked eyes. Only one observer, Rainer Kivistö observed minor planet 11 Parthenope. Observers of minor planet 4 Vesta used three binoculars and four camera objectives. One observer, Antti Kuosmanen made two naked-eye drawings in the beginning of April. The observing place was a dark site in Kirkkonummi. The second theme is observation of the transit of Mercury. It was the fourth observed transit since 1970. This transit was observed with an 135 mm / 650 mm Dobson type telescope that was fitted with an 11 cm Solar Screen filter. Free aperture of telescope was about 10 cm. Observations were made by drawing the disk of Sun, Mercury and three sunspots onto a Deep Sky observing card. Seven cards were used from 6.53 UT to 10.16 UT. The transit was observed to end at 10.31.27 UT. Observing place was an open place in a sports park north west from center of Helsinki.