Ursa   Jaostot   Ursa Minor   ~   Etusivu   Haku   Uudet sivut  

27.01.2003 pikkuplan@ursa.fi

[Ursa Minor] 1/2003


Jupiterin kuiden havaintoja

Arto Oksanen havaitsi 30. joulukuuta Nyrölässä Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia. Havaintovälineenä oli 16-tuumainen Meaden LX200 kaukoputki ja ST7E CCD kamera sekä B-suodin. Havaitut tapahtumat olivat Europan aiheuttama Ion pimennys sekä Kalliston peittämä Ganymedes. Havainto-olosuhteet olivat surkeat. Taivaalta satoi pakkaslunta ja pakkasta oli 30 astetta. Paljain silmin näkyi pahimmillaan vain Jupiter. Havaintojensa tulokset Arto sijoitti Nyrölän observatorion sivulle:

http://nyrola.jklsirius.fi/ccd/2002/data1230/


Kuva 1. Jupiterin kuut 30.12.2002 juuri ennen klo 22.39 alkanutta Ion pimennystä. Kuut oikealta lukien: Io, Europa, Ganymedes, Kallisto.

Picture 1. Jovian satellites shortly before the eclipse of Io that started at 20.39 UT on 30 December 2002. Satellites from right: Io, Europa, Ganymede and Callisto.

Edellä mainitulta sivulta poimitussa kuvassa 1 ovat kuiden sijainnit juuri ennen Ion pimennystä.

Myös kuvassa 2 oleva Ion valokäyrä on poimittu Edellä mainitulta sivulta. Ylin, lievästi nouseva pistejoukko esittää Ganymedeksen kirkkautta, jota kasvatti lähestymässä ollut Kallisto. Toinen käyrä kuvaa Ion kirkkautta. Vertailukohtana on ollut Europan kirkkaus. Kaavion alalaidassa on havaintoajan juliaaninen päivämäärä, josta on vähennetty 2 450 000. Kuvasta näkyy selvästi, että Ion kirkkaus pieneni pimennyksen aikana huomattavasti.


Kuva 2. Jupiterin kuiden Io ja Ganymedes valokäyrä Ion pimennyksen aikana. Ylempi käyrä kuvaa Ganymedeksen ja alempi Ion kirkkautta. Vertailukohtana oli Europan kirkkaus.

Picture 2. The lightcurves of Jupiter's satellites Io (lower curve) and Ganymede while the eclipse of Io was in progress.

Tulevia keskinäisiä tapahtumia

Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia voi Suomessa havaita toukokuun loppuun saakka. Viimeinen muualla havaittava kuiden keskinäinen ilmiö tapahtuu 22.9.2003. Vuosikirjassa Tähdet 2003 on taulukko Suomessa havaittavista tapahtumista.

Tapahtumat kestävät vähintään 6 ja enintään 14 minuuttia. Pimennysten puolivarjovaiheita ei ole otettu huomioon. Jupiterin kiekon keskipisteestä lasketun etäisyyden yksikkönä on Jupiterin ekvaattorisäde. Taulukon ensimmäinen tapahtuma (Kallisto peittää Ion) on täydellinen, muut ovat joko rengasmaisia tai osittaisia.

Taulukko 1. Jupiterin kuiden keskinäiset tapahtumat helmikuussa 2003
Table 1. Mutual phenomena of satellites of Jupiter in February 2003
pv klo tapahtuma etäisyys Jupiterista
day time phenomenondistance from Jupiter
319.104 Peittyminen 1 1,7 länteen
401.252 Peittyminen 3 9,3 itään
401.352 Pimennys 3 9,3 itään
1104.282 Peittyminen 3 9,2 itään
1105.162 Pimennys 3 9,5 itään
1819.484 Peittyminen 3 12,3 itään
1822.464 Pimennys 3 13,9 itään
1922.294 Peittyminen 1 2,9 itään
2800.001 Peittyminen 4 4,6 länteen
2803.131 Pimennys 4 3,3 länteen

Helmikuun 2003 aikana tapahtuu neljään kertaan, että kuu ensin peittää toisen kuun ja lyhyen ajan kuluttua pimentää saman kuun.

Tapahtumien seuraaminen videokameralla, CCD-kameralla, tavallisella kameralla tai kaukoputken lävitse katsomalla on mielenkiintoista puuhaa. Neljännen päivän tapahtumassa Europa peittää Ganymedeksen klo 1.25 ja pimentää sen 10 minuuttia myöhemmin. Peittyminen ei ole ehtinyt päättyä ennen kuin pimennys alkaa. Kumpikin tapahtuma on rengasmainen.

Tethys peitti tähden

Saturnuksen kuu Tethys (9,8 mag) peitti 15/16.12.2002 noin klo 21 tähden TYC 1310-02435-1 (BD +21 931, PPM 94676). Tähti oli hieman satelliittia kirkkaampi, 9,1 magnitudia. Tapahtuman löysivät toisistaan riippumatta David Herald ja Hans Govaarts. Tapahtuma jäi noin yhden vuoden ajaksi unohduksiin. Tsekkiläinen Jan Manek julkaisi päivitetyn ennusteen joulukuun alkupäivinä. Vajaan 1300 km:n levyinen peittymisalue kulki Japanin ja Kiinan kautta Venäjälle ja Keski-Eurooppaan päättyäkseen Atlantin valtamereen. Näkyvyysalueen pohjoisreuna kulki Etelä-Suomen, Etelä-Ruotsin ja Brittein saarten kautta. Eteläreuna kulki Puolan, Saksan ja Ranskan kautta. Planoccult-postilistan kautta tuli vähän väliä tietoja näkyvyysalueesta sekä negatiivisista ja positiivisista havainnoista.


Kuva 3. Saturnus, Tethys sekä peittyvä tähti TYC 1310-02435-1 (oikeassa alanurkassa) 15.12.2002 hieman ennen peittymistä.

Picture 3. Saturn, Tethys and star TYC 1310-02435-1 (on the lower right corner) on 15 December 2002 shortly before occultation.

Suuren sähköpostimäärän vuoksi en kiinnittänyt paljoa huomiota tähän harvinaiseen tapahtumaan. Olin saanut 13. 1. mennessä Tethystä käsitteleviä viestejä lähes 50 kappaletta.

Negatiivisia havaintoja tehtiin Pic du Midi -observatoriossa, Sabadellissa ja Zaragonassa Espanjassa sekä Linhaceirassa Portugalissa.

Pilvien alla tehtiin havaintoja Lodzissa Puolassa, North Yorkshiressä Englannissa, Mnchenissä ja Mainzissa Saksassa.

Positiivisia havaintoja tehtiin useassa paikassa Japanissa, Koillis-Puolassa ja Vitebskissä Valko-Venäjällä.

Osa havaitsijoista oli analysoinut useiden havaitsijoiden tuloksia.

Pikkuplaneetta Nemausa peitti tähden

Tammikuun kuudennelle päivälle sattui kaksi pikkuplaneettojen aiheuttamaa tähdenpeittoa. Moskovassa asuva Denis V. Denissenko tiedotti mahdollisuudesta havaita kahta lähes yhtäaikaista tähdenpeittoa. Pikkuplaneetta 126 Velleda peitti klo 18.39 - 18.42 tähden TYC 1902-01783-1 (9,34 mag). Muutamaa minuuttia myöhemmin (klo 18.48 - 18.51) pikkuplaneetta 51 Nemausa peitti tähden HIP 27029 (8,12 mag). Kumpikin peittyminen olisi ollut havaittavissa Skandinaviassa ja Venäjällä ainakin tietokoneohjatulla kaukoputkella.

Havainnoista kertovia viestejä sain eri listojen kautta Arto Oksaselta, Jani Virtaselta ja Pertti Pääkköseltä.

Arton havaintoja haittasi 32 asteen pakkanen, joka hyydytti hänen autonsa. Sekä tähti että pikkuplaneetta näkyivät videomonitorissa hyvin pari minuuttia tapahtuman jälkeen.

Sampsa Lahtinen havaitsi peittymisen Jyväskylässä. Havainnon talletus videonauhalle ei onnistunut, mutta tapahtuma näkyi hyvin monitorissa. Peittyminen kesti noin 1,5 sekuntia.

Jani Virtanen havaitsi 8,3 sekunnin peittymisen Ylivieskassa. Havainto alkoi klo 18.50.12 ja päättyi klo 18.50.20. Kirkkauden muutos oli noin kaksi magnitudia. Lämpötila oli -34,5 astetta.

Timo Kinnunen välitti joensuulaisen Pertti Pääkkösen havaintokertomuksen.

Pertti saapui poikansa Johanin (9 v.) kanssa Jakokosken tähtitornille noin klo 18.35. Laitteet, ohjelmat ja havaintopaikka olivat pian käyttökunnossa. Pakkasta oli 25 astetta, mikä sai silmät vuotamaan vettä. Hän tarkisti kaukoputken suuntauksen Betelgeusen ja Saturnuksen avulla. Kaikki oli kunnossa. Kaukoputki sai käskyn siirtyä tähden HIP 27029 koordinaatteihin. Tähti ja sen kaveri HIP 26992 olivat 50 cm F:8 cassegrain -kaukoputken satakertaisesti suurentavan kahden tuuman halkaisijaisen okulaarin näkökentässä. Johan oli alakerrassa kirjaamassa havaintoaikoja radio-ohjatun kellon avulla. Pertti vertasi peittyvän tähden kirkkautta läheisiin 10,7 magnitudin tähtiin. Kello 18.50 tähti yllättäen katosi. Hetkeen Pertti ei tajunnut mitä tapahtui. Sitten hän rääkäisi NYT. Johan huusi alakerrasta, että sekunnit olivat 4. Tähti katosi aivan kuin joku olisi sammuttanut valot. Kun tähti tuli 13 sekunnin kuluttua jälleen näkyviin, Pertti oli paremmin valmistautunut tapahtumaan. Olipa hieno tunne nähdä ensimmäistä kertaa pikkuplaneetan okkultaatio.

Matti Suhonen


English summary

Arto Oksanen observed the mutual eclipse of Jovian satellite Io by Europa on 30 December 2002 in the Nyrölä observatory. The light curve of Io is in picture 2.

Some mutual phenomena of satellites of Jupiter occuring during February 2003 are presented. There are many pairs of phenomena where one satellite first occults another satellite and later eclipses the same satellite.

The satellite Tethys of Saturn occulted the star TYC 1310-02435-1 on 15 December 2002. There were many negative observations and a few positive ones. Some observers were clouded out.

The minor planet 51 Nemausa occulted the star TYC 1902-01783-1 on 6 January 2003. The temperature during this event was wery low.