20.12.2002 pikkuplan@ursa.fi

6/2002 Pikkuplaneettahavaintoja Olen saanut pikkuplaneetoista 7 Iris ja 15 Eunomia syyskuussa ja lokakuussa tehtyjä piirroksia. Iristä on havaittu yhden kerran ja Eunomiaa kaksi kertaa. Rainer Kivistö: 7 Iris Kuva 1. Rainer Kivistö havaitsi pikkuplaneettaa 7 Iris Ulvilassa 26/27.9.2002 15 x 70 -kiikarilla. Picture 1. Rainer Kivistö observed minor planet 7 Iris at Ulvila on 26/27 September 2002 with a pair of 15 x 70 binoculars. Rainer Kivistö havaitsi Iristä 26/27.9.2002 Ulvilassa 15 x 70 -kiikarilla. Rainer piirsi neljän asteen näkökenttää vastaavaan 10 cm:n halkaisijaiseen ympyrään Iriksen lisäksi neljä tähteä. Nouseva Kuu vaalensi taivasta. Pikkuplaneetta löytyi helposti ja se vaikutti vierellä olevaa magnitudin 8 tähteä kirkkaammalta. Piirroksen ilmansuuntien määrääminen tuotti aluksi vaikeuksia, koska eteläsuunnan merkkiviiva ja kirjain "E" olivat aivan vuosiluvun numeroiden "20" päällä. Jos kiikarin näkökenttää olisi siiretty asteen verran kaakkoon, piirrokseen olisi saatu mukaan kuusi kirkkaahkoa (5,71 .. 6,84 mag) tähteä. Kirkkaimman piirrokseen merkityn tähden magnitudi on 6,37. Iriksen vieressä olevan tähden magnitudi on 6,28. Iriksen kirkkaus oli 8,2 magnitudia. Rainer Kivistön käyttämä havaintolomake näyttää itsetehdyltä. Siinä ei ole mitään väärin. Lomakkeelta löytyivät useimmat deep sky -havaintokortin tiedoista. Puuttuvia tietoja ovat havaitsijan nimi, kohteen koordinaatit ja niiden epookki. Päivämäärä olisi hyvä merkitä kaksoispäivämääränä, esim. 26/27.9.2002. Harri Haukka: 15 Eunomia Markku Nissinen lähetti Harri Haukan tekemän Eunomian piirroksen sähköpostin liitteenä. Havainnon muut tiedot olivat viestin tekstiosassa. Harri havaitsi Eunomiaa 19/20.10.2002 klo 21.20 TAL-1 -kaukoputkella. Havaintopaikkana oli Kangaslammen Härkämäki, jossa Warkauden Kassiopeian havaintoryhmä tekee töitään. Kaukoputkessa oli 25 mm:n okulaari, joka antaa 32-kertaisen suurennuksen. Näkökentän suuruudesta ei ollut mainintaa. Piirroksen vastakkaisilla laidoilla olevien tähtien avulla arvioin näkökentän suuruudeksi 1,3 .. 1,5 astetta. Seeing ja läpinäkyvyys olivat hyvät. Harri arvioi Eunomian kirkkaudeksi 8,5 magnitudia. Pohjoisen suunta oli merkitty piirrokseen tavallisuudesta poikkeavaan paikkaan. Runsaan 30 asteen päässä olleesta kirkkaasta Kuusta (täysikuu oli noin 1,5 vuorokautta myöhemmin) huolimatta Euromian ympärillä näkyi yhdeksän tähteä. Piirrokseen merkityistä tähdistä kirkkaimman magnitudi on 6,42. Himmeimpien tähtien (suuntanuolen vasemmalla puolella) magnitudit ovat 10,59 ja 10,72. Muiden tähtien magnitudit ovat 7,57 .. 9,77. Kuva 2. Harri Haukka havaitsi pikkuplaneettaa 15 Eunomia Varkauden lähellä 19/20.10.2002 TAL-1 -kaukoputkella. Picture 2. Harri Haukka observed minor planet 15 Eunomia near Varkaus on 19/20 October 2002 with an 11 cm reflector. Harri Haukan tekemän piirroksen vieressä oli kovin vähän tietoja. Olisikohan alkuperäisen piirroksen vieressä ollut tietoja kohteesta, säästä ja havaitsijasta. Ne oli kuitenkin kirjattu johonkin, koska ne olivat viestin tekstiosassa. Toni Veikkolainen: 15 Eunomia Toni Veikkolainen havaitsi Eunomiaa 29/30.10.2002 klo 20.43 Järvenpään Kyrölässä. Havaintovälineenä oli Helios Skyliner 200 -kaukoputki, jonka 20 mm:n okulaari antoi yhden asteen näkökentän. Toni kertoi havaintolomakkeella, että pikkuplaneetan olisi ainakin teoriassa voinut nähdä valovoimaisella kiikarilla. Tämä pitää paikkansa. Olen nähnyt kaupunkioloissa 7 x 50 -kiikarilla magnitudin 8 pikkuplaneetan. Pikkuplaneetan 2002 NY40 havainnoista (UMi 5/2002) käy ilmi, että 7 x 50 -kiikarilla voi nähdä magnitudia 10 himmeämpiäkin pikkuplaneettoja. Piirroksen ja koko lomakkeen tekstit ovat turhan tiheästi kirjoitettuja. Ilmansuunnista voi vaivatta tunnistaa vain lännen (W) suunnan, muut ovat epäselviä. Onko pohjoinen alhaalla vai ylhäällä? Jos näkökenttää olisi siirretty hieman etelään, näkökentän laitaan olisi saatu 7,5 magnitudin tähti. Nyt näkökentässä ei ole magnitudia 8 kirkkaampaa tähteä. Kuva 3. Toni Veikkolainen havaitsi pikkuplaneettaa 15 Eunomia Järvenpäässä 29/30.10.2002 Helios Skyliner 200 -kaukoputkella. Picture 3. Toni Veikkolainen observed minor planet 15 Eunomia at Järvenpää on 27/30 October 2002 with a 200 mm telescope. Toni kertoi lisäksi, että Eunomia oli lähellä oppositiotaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Eunomia oli oppositiossa jo 9. syyskuuta. Eunomian liikesuunta muuttui taantuvaksi 25. heinäkuuta ja jälleen eteneväksi 23. lokakuuta. Mahtoikohan Toni tarkoittaa oppositiolla tätä liikesuunnan muuttumista? Liikesuunnan muuttuminen ei tapahdu samaan aikaan, kun pikkuplaneetan elongaatio on 90 astetta. Eunomian läntinen elongaatio oli 90 astetta 9. kesäkuuta. Vastaava itäinen elongaatio on 17. joulukuuta. Kuva 4. Jos Toni Veikkolaisen kaukoputken näkökenttä olisi ollut ylemmän ympyrän paikalla, hän olisi saanut piirrokseensa 7,43 magnitudin tähden. Picture 4. The upper circle presents an alternative location of Toni Veikkolainen's field of view. Magnitude of the brightest star there is 7.43. Pikkuplaneetta peitti tähden Pikkuplaneetan 431 Nephele (13,0 mag) oli ennustettu peittävän aamuyöllä 2/3.11.2002 tähden HIP 18735 (5,9 mag). Lokakuun alussa laaditun kartan mukaan Suomessa peittymisalueen pohjoisreuna ulottui Vaasan eteläpuolelta Joensuun pohjoispuolelle. Eteläreuna kulki Porista Savonlinnaan. Tähti olisi ollut helppo löytää, koska se sijaitsi noin kuusi astetta Hyadien tähtijoukon länsipuolella. Tähdet HIP 18735, gamma Tauri ja lambda Tauri muodostivat lähes tasasivuisen kolmion. Peittyvä tähti oli lähes kuusi astetta suoraan pohjoiseen lambda Taurista. Peittyvä tähti olisi ollut mahdollista sekoittaa 53' etelämpänä olevaan 0,4 magnitudia himmeämpään tähteen. Pohjoisempana ei ollut tunnistusta vaikeuttavaa tähteä. Jos pikkuplaneetan keskipiste olisi kulkenut tähden editse, tähti olisi kadonnut näkyvistä 8,4 sekunnin ajaksi. Jos havaitsijoiden sijainnit ja peittymisten ajoitukset tunnettaisiin tarkasti, useiden havaintojen yhdistämisen tuloksena olisi pikkuplaneetan koko ja muoto. Ajoituksista on myös mahdollista saada selville, onko kyseessä kaksoistähti. Myös pikkuplaneetan kiertolaiset voidaan löytää peittymishavaintojen avulla. Suomalaiset sääennusteet eivät luvanneet hyvää havainnoille. Siitä huolimatta lähes 20 henkilöä yritti havaita peittymistä. Jyväskylän seudulla 13 havaitsijaa oli 9 paikassa. Tuloksena oli Korpilahdella olleen Mika Ahon negatiivinen havainto. Muut joutuivat havaitsemaan pilvien alapintoja. Varkaudessa Markku Nissinen ja Veli-Pekka Hentunen havaitsivat eri paikoissa. Tulokset olivat pilviä. Joensuun Seulasten havaintoryhmä ei viitsinyt pilvisyyden vuoksi mennä tähtitornille. Ryhmän tarkoituksena oli arvioida peittyvän tähden kirkkautta, kuvata peittyminen filmille paikallaan pysyvän kaukoputken fokuksessa. Peittyminen olisi näkynyt tähden piirtämän viivan leveyden tai kirkkauden muutoksena. Matti Husso oli havaitsemassa Kuopiossa. Myös hänen havaintonsa olivat pilviä. Helsingistä Timo Kinnunen ja Jani Katava ajoivat Jyväskylän suuntaan. Vähän ennen Jyväskylää kirkas taivas pilvistyi. Olin viikonlopun Lahdessa. Koska sääennusteet olivat hyvin huonot, en ottanut kaukoputkea mukaan. Havaintopaikaltani, nastolalaisen järven rannalta ei ole näkyvyyttä läntiselle taivaalle. Järven jäälle ei ole vielä menemistä. Näin Lahden keskustassa puolen yön tienoilla yhtenäisen pilvikerroksen. Aamullakin taivas oli täydessä pilvessä. David Dunham kertoi, että Yhdysvalloissa havaintoja kertyi tusinan verran. Peittymisalue oli siellä siirtynyt puoli leveyttään pohjoiseen. Peittynyt tähti on merkitty tähtikarttoihin kaksoistähdeksi. Ainakin nämä havainnot antavat olettaa, että kysessä on yksinkertainen tähti. Arto Oksasen raportti peittymisestä Sää oli hyvin lupaava vielä pari tuntia ennen tapahtumaa, mutta aamuyön tunteina taivas peittyi pohjoisesta päin paksuun sumupilveen. Siriuslaisia oli valmiina havaitsemaan kaikkiaan kahdeksalla havaintopaikalla. Tuloksena kaksi negatiivista havaintoa pimennysvyöhykkeen eteläpuolelta. Liikkuvat havaisijat ja Nyrölän tähtitorni oli varustettu GPS-laittein aika- ja paikkatiedon saamiseksi. Paikkakunta Havaitsijat Havaintovälineet Havaintotulos Nyrölä Arto Oksanen Kaukoputki, videokamera Pilvessä Jyväskylä Jalo Ojanperä Kiikari, sekuntikello Pilvessä Lannevesi Sampsa Lahtinen kaukoputki, videokamera Pilvessä Lannevesi Anne Oikarinen Kiikari, sekuntikello Pilvessä Lannevesi Kaisa Pohjonen Kiikari, sekuntikello Pilvessä Kalmari Irma Aroluoma Kiikari, sekuntikello Pilvessä Kyyjärvi Risto Pasanen Kiikari, sekuntikello Pilvessä Kyyjärvi Mari Antjärvi Kiikari, sekuntikello Pilvessä Kyyjärvi Taru Norrema Kiikari, sekuntikello Pilvessä Viitasaari Harri Hyvönen Kiikari, sekuntikello Pilvessä Korpilahti Mika Aho Kiikari, sekuntikello ei pimennystä Tampere Tapio Lahtinen Kaukoputki, web-kamera ei pimennystä Pikkuplaneetta 2002 NY40 Pikkuplaneetan 2002 NY40 lähiohitusta on havainnut myös Veijo Kallio. Hänen kotisivultaan http://wnet.suomi.net/kotisivu/veijo.kallio/uusimmat%2030.3-/Pikkuplaneetta%20200%20NY40.htm löytyy viisi kuvaa, jotka on otettu CCD-kameralla 150 mm:n teleobjektiivin lävitse kahden minuutin valotusajoilla. Kukin kuva on sekä positiivina että negatiivina. Ensimmäinen kuva oli otettu 17.8.2002 klo 2.00.30 ja neljäs kuva klo 2.35.00. Viidennen kuvan ottohetkeksi on merkitty klo 23.51.10. Kuvan sisältö viittaa kuitenkin siihen, että oikea ottohetki olisi klo 3.51.10. Symposio ESOP XXI Eurooppalaisten tähdenpeittojen havaitsijoiden 21. symposio pidettiin Napolissa 19.-24.7.2002. Symposion järjestäjinä olivat International Occultation Timing Association - European Section, Unione Astrofili Italiani sekä Unione Astrofili Napoletani. Osanottajina oli 1 belgialainen, 5 englantilaista, 2 espanjalaista, 13 italialaista, 2 puolalaista, 1 ranskalainen, 7 saksalaista, 1 suomalainen, 1 sveitsiläinen ja 3 tsekkiläistä. Kuva 5. Symposion toisen retken aikana Vesuviuksen kraatterin reunalle kiivettiin mutkittelevaa polkua pitkin. Varsin monet käyttivät apuvälineenä puusauvaa. Kuvan vasemmassa alanurkassa on puolalainen Marek Zawilski. Picture 5. During the second excursion of symposium ESOP XXI travellers climbed to the rim of volcano Vesuvio. A climbing staff was frequently used. Polish partaker, Marek Zawilski, is in the lower left corner of photograph. Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului majoittuminen, ilmoittautuminen kokouspaikalla ja kokousaineiston vastaanottaminen, grillituotteisiin luettavien erilaisten pitsojen syöminen sekä Napolin Observatorioon tutustuminen. Pääosa päivästä kului kahdessa lentokoneessa istumiseen sekä Münchenin lentoasemalla koneenvaihdon odottamiseen. Matka-aika piteni neljällä tunnilla, koska Al Italia -lentoyhtiö oli keskellä päivää lakossa. Münchenissä tapasin samaan kokoukseen matkalla olleen puolalaisen Marek Zawilskin, joka on järjestänyt symposion kolmeen kertaan. Symposion toinen ja kolmas päivä kuluivat lukuisten esitelmien kuunteluun. Pidin symposiossa esitelmät aiheista "Kuinka tähdenpeittoennusteita julkaistaan Suomessa" ja "Kuun peittämien planeettojen havaintotuloksista." Symposion avaamisen jälkeen Marek Zawilski kertoi kuvien avulla Italiassa havaituista historiallisista pimennyksistä ja tähdenpeitoista. Kuvat olivat nähtävillä myös parin neliömetrin laajuisena paperikuvien kokoelmana. Oleg P. Bykov oli laatinut esityksen, joka tarkasteli harrastajien ja ammattilaisten vuosina 1998-2001 CCD-kameroilla tekemien pikkuplaneettahavaintojen tarkkuuksia. Koska Oleg ei päässyt paikalle, Napolin observatorion johtaja Massimo Corbisiero luki esitelmän ja näytti kuvat. Ranskalainen Jean-Eudes Arlot johtaa Taivaanmekaniikan instituutissa projektia, jonka tarkoitus on kerätä Jupiterin kuiden keskinäisten ilmiöiden havaintoja. Sijaisesitelmöitsijänä toimi UAI:n tähdenpeittojaoksen johtaja Claudio Costa. Hollantilaissyntyinen, Sveitsissä työskentelevä Eric Limburg kertoi Lunar Occultation Workbench -ohjelmiston tulevasta kehityksestä. Ohjelmaan tulee mm. toiminto kuvien tallettamiseksi. Lauantain ohjelman päätti virallisen ryhmävalokuvan otto sekä illallinen kaupungin keskustassa ravintolalaivassa. Sunnuntain ohjelma alkoi Eberhard Brednerin ja Thomas Flatresin esitelmällä, jonka aiheena oli Watec CCD -kamerasta saadut käyttökokemukset. Marek Zawilski kertoi, kuinka Delta T -käyrä kalibroidaan antiikin aikaisten tapahtumien tutkimista varten. David Dunham oli laatinut esityksen kaukokäyttöisten videokameroiden käytöstä havaintotulosten saamiseen laajalta alueelta. Aina ei ole mahdollista saada riittävästi miehitettyjä havaintoasemia. Kauko-ohjaimen avulla toimiva videokamera ratkaisee tämän pulman. Claudio Costa toimi jälleen sijaisena. Symposion virallinen osa päättyi, kun seuraavan symposion järjestäjä oli esitelty. ESOP XXII pidetään elokuun lopussa 2003 Frankfurt am Mainin lähellä Treburin pikkukaupungissa. Symposion kolme viimeistä päivää kuluivat lähiseutujen erilaisiin kohteisiin tutustumisiin. Maanantain retki suuntautui Caprin saarelle, jonne matkattiin kantosiipialuksella. Caprilla ensimmäinen kohde oli Sininen luola, jonne kuljettiin pienillä soutuveneillä vajaan metrin korkuisen suuaukon kautta. Luolalla on pituutta 54 metriä, leveyttä 15 metriä ja syvyyttä 30 metriä. Luolan valaistus on veden lävitse suodattuvan valon vuoksi ultramariinin sininen. Myöhemmin vuorossa oli tutustuminen Caprin muihin osiin, mm. Axel Münthen taloon Villa San Michel. Tiistain retken kohteena oli aluksi runsaan kilometrin korkuinen Vesuviuksen tulivuori. Pikkubusseilla pääsi lähelle tulivuoren kraatteria. Kävelymatkaa kraatterin reunalle oli kaikkiaan kilometrin verran. Kraatteri seinissä näkyi useita tuhka- ja laavakerroksia sekä rapautumistuloksina syntyneitä soravyöryjä. Viimeisestä purkauksesta on kulunut jo niin pitkä aika, että kraatterissa kasvaa mm. pieniä pensaita. Kokonaisuutena Vesuvius oli vaikuttava näky. Vesuviukselta matka jatkui Pompeijiin, jossa tutustuttiin parin tunnin ajan vuonna 79 Vesuviuksen purkauksen tuhoaman kaupungin raunioihin. Symposion viimeisenä päivänä, keskiviikkona olisi tarjolla ollut retki Napolin pohjoispuolelle Campi Flegreihin. Käytin kuitenkin tämän päivän paluumatkaan. Symposiot ovat mielekäs tapa tutustua toisiin harrastajiin sekä tieteen tekijöihin ja paikkakuntiin, joihin ei muuten tulisi matkustettua. Kuva 6. Symposion ESOP XXI epävirallinen ryhmäkuva. Kuvan taustana on Napolin observatorion päärakennuksen julkisvu. Picture 6. The un-official group photograph of the symposium ESOP XXI. It was taken in front of the main building of Naples Observatory. Matti Suhonen English summary Rainer Kivistö, Harri Haukka and Toni Veikkolainen observed minor planets 7 Iris and 15 Eunomia. See drawings 1 to 4. The program of the symposium ESOP XXI was reviewed by Matti Suhonen. It was held in Naples, Italy from 19th to 24th of July, 2002. There were 36 registered partakers from ten countries. Nearly 20 people tried to observe the occultation of star HIP 18735 (5,9 mag) by minor planet 431 Nephele (13,0 mag). Only one person got any results (a negative one). All other people saw only clouds. The program of the symposium ESOP XXI was reviewed by Matti Suhonen. It was held in Naples, Italy from 19th to 24th of July, 2002. There were 36 registered partakers from ten countries.