20.12.2002 pikkuplan@ursa.fi

5/2002 Pikkuplaneetta 2002 NY40 Yhdysvaltain Uuden Meksikon osavaltiossa toimiva robottiobservatorio LINEAR löysi 14.7.2002 pikkuplaneetan 2002 NY40. Sen magnitudi löytöhetkellä oli 18,4. Tämän kappaleen huomattiin pian ohittavan Maan läheltä. Havaitsijoiden kannalta oli merkittävää, että pikkuplaneetan tulo Maan lähelle merkitsi samalla hyviä havaintomahdollisuuksia. Kirkkaimmillaan pikkuplaneetta 2002 NY40 olisi yöllä 17/18. elokuuta, jolloin se olisi kirkkaampi kuin 10 mag. Useiden tähtitieteen harrastajille suunnattujen lehtien verkkouutiset julkaisivat käyttökelpoisia etsintäkarttoja. Englanninkielisiä uutisia julkaisivat lehdet Sky & Telescope, Astronomy ja Astronomy Now. Saksankielisiä uutisia en onnistunut löytämään. Suomalaiset harrastajat saivat lukea pikkuplaneetasta Tähdet ja avaruus -lehden numerosta 5/2002. Ohitettuaan Maan pikkuplaneetta siirtyi Maan ja Auringon väliin ja himmeni huomattavasti. Laskin italialaisen Sergio Foglian laatimalla ohjelmalla 2002 NY40:n paikkoja. Pikkuplaneetta oli himmeimmillään 20. elokuuta, jolloin sen magnitudi oli 61,9. Täysin pimeän taivaan magnitudi lienee noin 30. Olivatkohan kirkkauden laskemismenetelmät vielä voimassa? Vaihekulma oli samaan aikaan 178,3 astetta ja elongaatio oli 1,7 astetta. Auringossa olevalle kulmalle jäi vain pyöristysvirheiden osuus, noin 0,1 astetta. Ulkomaisia havaintoja Pikkuplaneetan 2002 NY40 havainnoista olen saanut tietoja paitsi Astronomy ja Sky & Telescope -lehtien verkkouutisista myös yhdistyksen The Association of Lunar and Planetary Observers keskustelupalstalta. Sky & Telescope kertoi kuuden havaitsijan saamista tuloksista. Joukossa oli Ruotsissa asuva syvän taivaan havaitsija Timo Karhula. Astronomy kertoi kahden Kitt Peak observatoriossa työskennelleen opiskelijan havainnoista. He keskeyttivät normaalin havaintonsa tämän pikkuplaneetan vuoksi. Kaikkiaan 12 aktiivista planeettahavaitsijaa kertoivat havainnoistaan ALPO:n keskustelupalstalla. John Westfall ja Richard Hill kuvasivat pikkuplaneettaa videokameralla. LeRoy Guatney ajoi 60 mailia päästäkseen sopivaan paikkaan tekemään mm. piirroksia. Kotimaisia epäonnistuneita havaintoja Suomessa tehdyistä havainnoista tai niiden yrityksistä tuli runsaasti tietoja. Jani Katava, Veikko Mäkelä ja Kukka Viitala havaitsivat Kirkkonummella. Riittävän himmeitä tähtiä sisältänyt etsintäkartta olisi saattanut auttaa. Pikkuplaneetta ei näyttäytynyt 11 x 80 -kiikarin näkökentässä. Mika Silvast etsi pikkuplaneettaa TAL-1 -kaukoputkella, mutta ei löytänyt sitä. Mikan havaintopaikasta ei ole tietoja. Omat havaintoni epäonnistuivat unohduksen vuoksi. Olin tuonut mökilleni Nastolaan 135 mm / 650 mm -kaukoputken. Okulaarit olivat kuitenkin jääneet Helsinkiin. Onnistuneita havaintoja Pikkuplaneetan 2002 NY40 havainnot onnistuivat 14 paikkakunnalla. Havaitsijoita oli kaikkiaan nelisenkymmentä. Artjärven Viestikalliolla kahdeksan havaitsijaa jakoivat 7-tuumaisen Maksutov-kaukoputken. Myös Nyrölässä ja Warkauden Kassiopeian havaintopaikalla useat havaitsijat käyttivät samaa kaukoputkea. Yksittäistä havaintovälinettä käyttivät Aarno Junkkari Kirkkonummella, Timo Karhula Ruotsissa, Jorma Koski Porvoossa, Kauko Liimatainen Simpeleellä, Jarmo Moilanen Vaalassa, Jorma Mäntylä Kangasalalla, Juhani Salmi Hollolassa, Aulis Somppi Kauhajoella, Jari Suomela (paikka ei tiedossa), Kari A. Tikkanen Kiuruvedellä ja Markus Tuukkanen (paikka ei tiedossa). Timo Karhulan havaintokertomus oli puolen A4-sivun mittainen. Hän laati MagaStarin avulla tuoreista JPL:n rataelementeistä etsintäkartan, jossa kohteen suuri parallaksi oli otettu huomioon. Havaintovälineinä hänellä olivat Celestron 8 -kaukoputki sekä 20 x 100 ja 7 x 50 -kiikarit. Viimeksimainitulla pikkuplaneetan liikkeen huomaaminen vaati muutaman minuutin odottelun. Kaukoputkella pikkuplaneetan liikkeen pystyi havaitsemaan välillä reaaliaikaisesti. Jorma Koski kuvasi pikkuplaneetan Porvoon Sondbyssä digikameralla. Kaksi päivää vanhat rataelementit saivat kohteen näkymään vain kuva-alueen reunoilla. Kauko Liimatainen havaitsi pikkuplaneettaa sekä visuaalisesti että valokuvaamalla sitä 150 mm / 1100 mm -kaukoputkella. Hän yritti "kylmäharjoitella" havaintoja etukäteen. Kylmäharjoittelu epäonnistui, koska hän pystyi olemaan kaukoputken äärellä paljain jaloin. Kuva 1. Jarmo Moilasen piirros pikkuplaneetan 2002 NY40 liikkeistä 17/18.8. klo 0.36-0.40. Picture 1. A drawing of minor planet 2002 NY40 made by Jarmo Moilanen on 17/18 August 2002 at 21.36-21.40 UT. Jarmo Moilanen käytti Vaalassa havaintoihin 254 mm / 1125 mm -kaukoputkea (102-kertainen suurennus). Pikkuplaneetta löytyi parin minuutin etsimisen jälkeen. Jarmo seurasi kohdetta tarkemmin kahteen otteeseen, klo 23.52-0.22 ja klo 2.20-2.40. Ensimmäisen ja viimeisen havainnon välisenä aikana 2002 NY40 oli liikkunut lähes yhden asteen. Havaintojen loppuvaiheessa ilman kosteus alkoi tiivistyä apupeiliin. Jorma Mäntylä kuvasi pikkuplaneettaa negatiivifilmille. Kahta kuvaa laboratorion laaduntarkkailija ei pitänyt paperikuvan arvoisena. Nyrölän observatoriossa oli Arto Oksasen lisäksi toistakymmentä kiinnostunutta. Pikkuplaneetan etsimistä vaikeutti se, että kun paikan katsoi kartasta ja tunnisti kentän tähdet, niin se oli jo kadonnut näkökentästä. Ensikertalainenkin havaitsi helposti pikkuplaneetan liikkeen. Arto kuvasi pikkuplaneettaa aamuyöstä CCD-kameralla. Tuloksen oli kaksi yhdeksän kuvan sarjaa. Juhani Salmi kuvasi pikkuplaneettaa 2002 NY40 tähtitornillaan Hollolan Vaaniassa. Seurantaputki (150 mm / 750 mm) sai nyt olla kuvausputki, koska siinä oli riittävän laaja näkökenttä. Pääputki toimi ohjausputkena. Kuva 2. Aulis Somppi kuvasi pikkuplaneetan 2002 NY40 Kauhajoella 17/18.8. klo 0.40. Picture 2. Aulis Somppi took this photograph of minor planet 2002 NY40 at Kauhajoki on 17/18 August at 21.40 UT. Kuva 3. Aulis Somppi kuvasi pikkuplaneetan 2002 NY40 Kauhajoella 17/18.8. klo 0.50. Picture 3. Aulis Somppi took this photograph of minor planet 2002 NY40 at Kauhajoki on 17/18 August at 21.50 UT. Aulis Somppi valokuvasi pikkuplaneettaa Kauhajoella 400 mm:n kameraobjektiivilla. Pakastimen pohjalta löytyi vanhentunutta Kodak Tmax 3200 -filmiä. Kehnon negatiivin syynä oli mahdollisesti ylivanha filmi. Yhdessä kuvassa (kuva 2) oli kolme "ufoa" eli pieniä pyöreitä, mustia täpliä. Pääkohde näkyi kuitenkin kohtalaisen hyvin pallomaisen tähtijoukon M71 lähellä. Kuva 4. Jari Suomela otti pikkuplaneetan 2002 NY40 kuvan 17/18. 8. klo 1.37. Picture 4. Jari Suomela took this photograph of minor planet 2002 NY40 on 17 August at 22.37 UT. Jari Suomela kuvasi pikkuplaneettaa 2002 NY40 sekä 16/17.8. että 17/18.8. Havaintovälineinä olivat Celestron Ultima 8 -kaukoputki ja 135 mm -kameraobjektiivi. Kari A. Tikkanen havaitsi Kiuruvedellä 110 mm / 900 mm -kaukoputkella, jossa oli 20 mm:n okulaari. Havaintojen alussa oli muutamia häiritseviä pilviä. Kari määritti kolmeen kertaan pikkuplaneetan koordinaatit. Markus Tuukkanen havaitsi pikkuplaneettaa 11 x 80 -kiikarin puolikkaalla. Pikkuplaneetan liikkeen havaitsemiseen tarvittiin aina pieni hetki. Warkauden Kassiopeian Kangaslammen Härkäniemellä oli seitsemän havaitsijaa TAL-1 -kaukoputken äärellä. Havaintoyö oli kuuton ja täysin selkeä. Havaintoraporttina oli puolen sivun mittainen teksti ja havaintomerkinnöillä sekä havaitsijoiden nimikirjoituksilla varmennettu skannattu etsintäkartta. Havaintoryhmään kuulunut Veli-Pekka Hentunen löysi pikkuplaneetan M71:n läheltä klo 0.16. Vajaata tuntia myöhemmin (klo 1.10-1.15) he piirsivät pikkuplaneetan paikat tarkasti neliön lähelle, jonka yhtenä kulmatähtenä oli HU 351. Neliön koko oli 1 aste x 5 minuuttia. Pikkuplaneetta näytti yhtä kirkkaalta kuin neliössä olleet tähdet. Kuva 5. Warkauden Kassiopeian havaintoryhmä kirjasi pikkuplaneetan 2002 NY40 havaintonsa etsintäkarttaan. Picture 5. The observing group of astronomical association Warkauden Kassiopeia recorded their observations of minor planet 2002 NY40 on a finder chart. Kuvagalleria Pikkuplaneetan 2002 NY40 havainnot ja täysikokoiset kuvat ovat nähtävissä syyskuussa avatussa kuvagalleriassa. Sieltä löytyvät myös muiden pikkuplaneettojen havainnot. Aiheina ovat: 6 Hebe Orionin vyössä vuonna 1999 4 Vesta Hyadien lähellä kaudella 2001-2002 7 Iris kesällä ja syksyllä 2002 15 Eunomia syksyllä 2002 Gallerian osoite on: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/pikkuplan/galleria/galleria.htm Muita pikkuplaneettahavaintoja Olen havainnut elokuun puolivälistä lähtien kahta kirkasta pikkuplaneettaa piirtämällä. Havaintovälineinäni olivat 7 x 50 -kiikari ja 135 mm / 650 mm kaukoputki. Koska halusin mahdollisimman suuren näkökentän, käytin kaukoputkessa ainoastaan 40 mm:n okulaaria. Sain suurennukseksi 16 ja näkökentäksi 2,4 astetta. Havaintopaikkani on ollut useimmiten Helsingin Pirkkolan urheilupuiston läntisen osan avokalliot. Paikka ei ole aivan pimeä. Se ei myöskään ole liian valoisa. Hyvänä puolena on myös se, että kannan noin 10 kg painavan kaukoputkeni sinne 10-15 minuutissa. Talvella vaikeuksia aiheuttavat yleiset hiihtoladut ja jäiset retkeilypolut. Yhden kerran havaitsin mökill„ni pienen nastolalaisen järven rannalla. Piirrokset tein syvän taivaan havaitsijoiden havaintokortille pehmeällä lyijykynällä. Piirtoalustana oli kirjakaupasta hankkimani luentolehtiön alusta. 7 Iris Pikkuplaneettaa 7 Iris olen havainnut elokuussa kahtena yönä sekä syyskuussa neljänä yönä. Maalla Iris näkyi vaivattomasti kiikarilla. Kaupungissa Iriksen havaitseminen kiikarilla oli suuren vaivan takana. Kaukoputkella Iriksen havaitsemisessa ei ole ollut vaikeuksia, ellei niiksi lueta näkökentässä näkyvien tähtien suurta lukumäärää. Piirroksia tehdessä oli vaikeaa saada tähtien väliset etäisyydet ja kulmat vastaamaan todellisuutta. Pitää vain harjoitella piirtämistä. Kuva 6. Matti Suhonen havaitsi Iristä 3/4.9. klo 0.20-0.27. Havaintoväline oli 135 mm / 650 mm -kaukoputki. Picture 6. Matti Suhonen made a drawing of minor planet 7 Iris on 3/4 September at 21.20-21.27 UT. It was observed with a 135 mm / 650 mm telescope. 15 Eunomia Pikkuplaneetta 15 Eunomia oli syyskuussa runsaan kahden asteen päässä Pegasuksen neliön oikeaa alanurkkaa. Aiottua havaintohetkeä varten laaditun etsintäkartan avulla Eunomian tunnistaminen oli vaivatonta. Kuten aikaisemmin jo totesin, tähtien paikkojen siirtäminen havaintokortille on aikaavievää. Kuva 7. Matti Suhonen havaitsi Eunomiaa 11/12.9. klo 23.37-23.54. Havaintovälinen oli 135 mm / 650 mm -kaukoputki. Picture 7. Matti Suhonen made a drawing of minor planet 15 Eunomia on 11/12 September at 20.37-20.54 UT. It was observed with a 135 mm / 650 mm telescope. Kuvassa 7 olevaa piirrosta tehdessäni kaukoputken näkökentässä oli tähtiä myös tyhjäksi jääneessa ympyrän sektorissa. Kaikki pikkuplaneetan tunnistamiseen tarvittavat tähdet ovat mukana. Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia Jupiter on kulkenut radallaan sellaiseen kohtaan, että vajaan vuoden aikana suurimpien Jupiterin kuiden ratatasot kulkevat sekä Maan että Auringon kautta. Edellisessä tapauksessa jokin kuu voi peittää taaempana olevan kuun. Jälkimmäisessä tapauksessa kuun varjo voi osua toisen kuun pinnalle. Tapahtumat voivat olla osittaisia, täydellisiä tai rengasmaisia. Viimeksimainitussa tapauksessa peittävän kuun tai pimentävän kuun täysivarjon halkaisija ei riitä peittämään taaempana olevaa kuuta kokonaan. Jupiterin kuiden keskinäiset tapahtumat alkavat lokakuun alkupäivinä, mutta ensimmäisten tapahtumien aikana Jupiter ei ole horisontin yläpuolella. Ensimmäistä havaittavaa tapahtumaa saamme odottaa vielä runsaan kahden viikon ajan. Taulukossa 1 ovat loppuvuonna Suomessa havaittavat tapahtumat. Ensi vuonna havaittavat tapahtumat tulevat vuosikirjaan Tähdet 2003. Taulukon tapahtumasarake kertoo peittävän tai pimentävän kuun numeron, onko tapahtuma peittyminen vai pimennys, mikä kuu peittyy tai pimentyy sekä onko tapahtuma osittainen (P), täydellinen (T) vai rengasmainen (A). Päättymisajan jäljessä oleva plus-merkki kertoo, että vuorokausi on vaihtunut tapahtuman aikana. Etenkin peittymisten havaitseminen tulee aloittaa huomattavasti ennen taulukossa mainittua aikaa, koska toisiaan lähestyvät kuut sulautuvat yhdeksi pisteeksi ennen kuin niiden kiekkojen reunat koskettavat toisiaan. Havaintovälineeksi soveltuu kaukoputken lisäksi myös videokamera joko kaukoputken kylkeen kiinnitettynä tai kaukoputken lävitse kuvaavana. Lisätietoja keskinäisistä tapahtumista Tietoja Jupiterin kuiden keskinäisistä tapahtumista löytyy Internetistä mm. ranskalaisen Taivaanmekaniikan laitoksen sivuilta, osoitteesta: http://www.bdl.fr Useimmat palvelimen tiedot ovat saatavissa sekä englanniksi että ranskaksi. Jupiterin kuiden tapahtumia löytyy painonapin Ephemerides takaa. Taulukko 1.Jupiterin kuiden keskinäisiä tapahtumia vuonna 2002 Table 1. Mutual phenomena of Jovian satellites observable in Finland in 2002 Päivä Tapahtuma Alkaa Päättyy Kesto kello kello min Lokakuu 21 2 Peitt 1 P 01.49.08 01.54.11 5 28 2 Peitt 1 P 03.09.12 03.14.54 6 Marraskuu 04 2 Peitt 1 P 05.29.09 05.35.12 6 13 4 Peitt 2 P 01.06.24 01.12.36 6 21 2 Peitt 1 P 23.18.32 23.24.25 6 28 2 Pim 1 P 23.34.20 23.38.25 4 Joulukuu 06 2 Pim 1 P 01.56.13 02.01.42 6 06 1 Peitt 4 A 21.55.56 22.03.45 8 08 1 Peitt 4 P 00.11.55 00.25.05 13 13 2 Pim 1 A 04.20.41 04.27.21 7 16 4 Peitt 1 T 04.08.17 04.14.51 7 20 2 Pim 1 A 06.48.37 06.56.28 8 20 2 Peitt 1 P 23.02.07 01.34.05+ 152 23 2 Peitt 3 A 02.15.39 03.18.38 63 25 3 Peitt 4 P 03.46.37 03.55.28 9 30 2 Peitt 3 P 07.55.50 08.24.14 28 30 2 Pim 1 P 22.41.06 22.50.56 10 30 4 Peitt 3 P 23.13.50 23.27.14 13 Matti Suhonen English summary The main part of Asterope column is used to review observations of minor planet 2002 NY40 that was near Earth on 17/18 August 2002. There were observers in 14 places. Total number of observers was a little over 40. Some photographs and drawings are presented. The second theme is observations of two bright minor planets, 7 Iris and 15 Eunomia. Most of their observations were made in a park in Helsinki with a small telescope. One drawing of each is presented. The last theme is mutual phenomena of Jovian satellites. The table 1 gives data about them for October, November and December.