20.12.2002 pikkuplan@ursa.fi

1/2002 Uusia pikkuplaneettojen nimiä Kerran kuussa ilmestyvissä IAU:n pikkuplaneettasirkulaareissa on julkaistu viime vuonna kaikkiaan 952 pikkuplaneetan nimen selitykset. Syyskuussa taivaalle siirtyivät mm. ensimmäinen kuninkaallinen tähtitieteilijä John Flamsteed (4987 Flamsteed) ja kosmologi Allan Sandage (9963 Sandage). Edellinen pikkuplaneetta oli löydetty 20.3.1980 Perthin observatoriossa. Jälkimmäisen löysi E. F. Helin 9.1.1992 Palomarin observatoriossa. Lokakuussa nimien antamiseen vaikuttivat syyskuun 11. päivän tapahtumat. Peräkkäin numeroidut pikkuplaneetat 8990, 8991 ja 8992 saivat nimet Compassion (myötätunto), Solidarity (yhteishenki) ja Magnanimity (jalomielisyys). Pikkuplaneetat oli löydetty 19.2.1980 Klet-observatoriossa, 6.8.1980 Euroopan eteläisessä observatoriossa ja 14.10.1980 Purppuravuoren observatoriossa. Näiden pikkuplaneettojen nimillä kunnioitetaan erityisesti New Yorkissa ja Washingtonissa terroristien uhreina menehtyneitä ihmisiä. Samaan yhteyteen kuuluvat joulukuussa nimetyt pikkuplaneetat 9774 Annjudge ja 9775 Joeferguson. Ann Campana Judge (s. 1951) ja Joe Ferguson (s. 1962) olivat National Geographic Societyn matkalla tutustumaan Kalifornian Kanava-saariin, kun terroristit saivat heidän lentokoneensa törmäämään Pentagoniin. Edellinen oli NGS:n matkatoimiston johtaja ja jälkimmäinen maantieteellisen koulutuksen johtaja. Matkalla oli myös opiskelijoita ja opettajia. Kyseessä oli siis eräänlainen luokkaretki. E. W. Elst löysi molemmat pikkuplaneetat heinäkuussa 1993 Euroopan eteläisessä observatoriossa, edellisen 12. ja jälkimmäisen 19. päivänä. Vuonna 2001 järjestetyn Nuorten tieteilijöiden kilpailun (The 2001 Discovery Young Scientist Challenge, DYSC) ohjaajien ja kilpailijoiden kunniaksi on nimetty peräti 79 pikkuplaneettaa. Ensimmäisenä tämän huomionosoituksen kohteena on Martha N. Alexander (13438 Marthanalexander). Hän oli teksasilaisessa koulussa toimiva kilpailun osanottajan ohjaaja. Lokakuussa nimettyjen pikkuplaneettojen joukossa on 18024 Dobson, jolla kunnioitetaan dobson-kaukoputken keksinyttä John Dobsonia. Matematiikkaan liittyvät pikkuplaneetat 24680 Alleven ja 27500 Mandelbrot. Tähtitieteen harrastajia kunnioitetaan pikkuplaneetan 8958 Stargazer avulla. Merenkulkijat antavat arvon pikkuplaneetalle 20314 Johnharrison. John Harrison (1693-1776) kehitti vuosikymmenien ajan kelloa, jonka avulla voitaisiin määrittää tarkasti merellä olevan laivan pituusaste. John Harrisonin työtä esitteli äskettäin nähty kaksiosainen televisio-ohjelma. Toistaiseksi suurinumeroisin nimetty pikkuplaneetta 29463 Benjaminpeirce muistaa Harvardin yliopiston matematiikan ja tähtitieteen professoria Benjamin Peirceä (1809-1880). Tekstissä mainittujen pikkuplaneettojen tärkeimmät rataelementit: radan kaltevuus ekliptikaan nähden, eksentrisyys ja keskietäisyys Auringosta Numero Nimi Löytötunnus i [°] e a [au] 4987 Flamsteed 1980 FH12 7,583 0,065 2,272 8958 Stargazer 1998 FJ126 2,601 0,078 2,705 8990 Compassion 1980 DN 8,081 0,102 3,157 8991 Solidarity 1980 PV1 6,796 0,183 2,786 8992 Magnanimity 1980 TE7 7,906 0,212 2,389 9774 Annjudge 1993 NO 0,541 0,123 2,534 9775 Joeferguson 1993 OH12 2,558 0,154 2,612 9963 Sandage 1992 AN 23,469 0,279 2,342 13438 Marthanalexander 1999 XD86 2,174 0,119 2,249 18024 Dobson 1999 KK4 9,522 0,078 3,178 20314 Johnharrison 1998 FN126 2,728 0,160 2,156 24680 Alleven 1989 YE4 5,854 0,099 2,280 27500 Mandelbrot 2000 GW132 1,405 0,200 3,167 29463 Benjaminpeirce 1997 TB 14,573 0,060 2,662 Jupiter peittyi 30. joulukuuta Katselin iltapäivällä 30. joulukuuta Lahdessa Kaupunginsairaalan takaa nousevaa Kuuta. Havaintopaikkani oli Vesijärvenkadun ja Puistokadun kulmassa olevan talon neljännessä kerroksessa. Havaitsin Kuun eteläreunan lähellä oikealla puolella kirkkaan pisteen. Koska mukanani ei ollut kiikaria, tein silmälasieni toisesta linssistä suurennuslasin avulla tilapäisen 11 kertaa suurentavan kaukoputken. Havaintoni perusteella päättelin, että näkemäni valopiste ei ollut satunnainen heijastus ikkunaruuduista, vaan Jupiter. Tutkin myöhemmin, olisiko Kuu peittänyt jossakin Jupiterin. Tähdenpeitto- ja tähtikarttaohjelmien avulla sain tulokseksi, että peittyminen tapahtui Grönlannissa ja Islannin pohjoispuolisella merialueella. Jupiter peittyy 23. helmikuuta Luoteistaivaalla oleva laskeva Kuu peittää Jupiterin Helsingissä noin klo 4.31. Myös sen kuut peittyvät. Kasvavasta Kuusta näkyy valaistuna 76 prosenttia. Jupiterin peittymiseen ja esiintuloon kuluu noin minuutti. Kuiden peittymiseen kuluu enintään kolme sekuntia. Kuiden peittymistä havaittaessa tulee tarkkailla erityisesti Europaa. Se on peittyessään vain muutaman kaarisekunnin päässä Jupiterin reunasta. Europan esiintulo ei näy, koska se on Kuun takana ollessaan peittynyt Jupiterin taakse. Seuraavissa taulukoissa ovat Jupiterin peittymis- ja esiintuloajat ja -kohdat sekä Jupiterin kuiden peittymisajat ja -kohdat. Kuiden esiintuloaikoja ei ole annettu, koska Kuun kirkas reuna häiritsee havaintoja. Jupiterin 23.2.2002 tapahtuvan peittymisen tiedot Peittyminen Esiintulo klo h [°] ats [°] CA [°] klo h [°] ats [°] CA [°] Utsjoki 4.18.24 13 124 81N 5.09.03 9 135 -85N Rovaniemi 4.23.13 11 124 83N 5.13.28 7 135 -87N Oulu 4.25.11 10 125 84N 5.15.11 6 136 -87N Jyväskylä 4.28.35 8 126 86N 5.18.02 4 137 -89N Helsinki 4.31.27 7 126 89N 5.20.36 2 137 -89S Jupiterin kuiden peittymisajat ja peittymiskohtien suuntakulmat Kallisto Ganymedes Io Europa klo CA [°] klo CA [°] klo CA [°] klo CA [°] Utsjoki 4.10.12 79N 4.12.01 80N 4.15.12 80N 4.17.43 80N Rovaniemi 4.15.04 82N 4.16.53 82N 4.20.02 83N 4.22.34 83N Oulu 4.17.03 83N 4.18.52 83N 4.22.00 84N 4.24.32 84N Jyväskylä 4.20.31 85N 4.22.19 86N 4.25.24 86N 4.27.56 86N Helsinki 4.23.26 87N 4.25.14 88N 4.28.18 89N 4.30.50 88N Beta 1 ja 2 Scorpii peittyvät Kirkkaat tähdet beta 1 ja 2 Scorpii peittyvät 60-prosenttisesti valaistun vähenevän Kuun taakse maaliskuun viidentenä päivänä. Peittymisiä on vaikea havaita Kuun kirkkaan reunan aiheuttaman häikäisyn vuoksi. Esiintulot ovat hyvin havaittavissa. Kuu on tapahtuman aikana etelässä. Tähtiparin himmeämpi komponentti tulee esiin noin puoli minuuttia kirkkaampaa komponenttia aikaisemmin. Kuun sijainti Skorpionin tähdistössä 5.3.2002 klo 5.36. Karttaa voi käyttää apuna Antareksen etsimisessä. Kuinka pohjoisessa Antares vielä näkyy? Beta Scorpii 1:n peittymiskohta Kuun reunalla 5.3.2002 klo 4.41.22. Beta Scorpii 2:lle ei ole peittymisennustetta, koska 4,8 magnitudin tähteä on vaikea nähdä Kuun kirkkaan reunan vieressä. Beta Scorpii 2 on tähtiparin pohjoisempi komponentti. Beta Scorpii 1:n esiintulokohta Kuun reunalla 5.3.2002 klo 5.35.58. Beta Scorpii 2 tuli esiin jo klo 5.35.28. Tässä kuvassa beta Scorpii 1 ja 2 näkyvät selvästi erillään. Burnham's Celestial Handbook kertoo beta Scorpiista kiintoisia tietoja. Tähden nimi Graffias merkitsee kreikassa rapua, koska tähtien nimeämisen aikaan ravun ja skorpionin käsitteet olivat lähes vaihtokelpoisia. Tähti tunnetaan myös nimellä Acrab. Tähti peittyi 13.5.1971 Jupiterin taakse. Kirkas komponentti pysyi piilossa 90 minuuttia. 13,7" etäisyydellä oleva himmeä komponentti pysyi Jupiterin takana 2,2 tuntia. Odotettavissa on siis mielenkiintoisia havaintoja. Maaliskuun 5. päivänä Kuun taakse peittyvien tähtien beta 1 Scorpii (ZC 2302, mag 2,6) ja beta 2 Scorpii (ZC 2303, mag 4,8) esiintuloajat ja -kohdat ZC 2302 ZC 2303 h [°] ats [°] klo CA [°] klo CA [°] Rovaniemi 4 1 5.34.19 37N 5.33.49 36N Oulu 5 0 5.34.33 37N 5.34.03 36N Jyväskylä 8 1 5.35.39 39N 5.35.10 37N Helsinki 10 0 5.36.01 41N 5.35.30 40N Matti Suhonen English summary Asterope column handles first names of some minor planets. The first Astronomer Royal, John Flamsteed orbits now in the asteroid belt under name 4987 Flamsteed. Also cosmologist Allan Sandage has an asteroid. Five asteroids were named to honor victims of the happenings on 11 September 2001. The 2001 Discovery Young Scientist Challenge resulted 79 new names. The maker of mariner chronometer, John Harrison, was honored with asteroid 20314 Johnharrison. An observation of Jupiter very near Moon on 30 December 2001 resulted a minor research. It was found that Jupiter was occulted by Moon in Greenland and on the Atlantic north of Iceland. There is the second Jupiter occultation of the year 2002 on 23 February. Times and cusp angles of Jupiter and four satellites are given on two tables, one for Jupiter and one for Jovian satellites. It was noted that Europa will be occulted very near Jupiter. Its reappearance is impossible to observe because it was occulted by Jupiter that itself was occulted by Moon. The fine double star beta Scorpii will be occulted on morning of 5 March. It will be almost exactly due south at time of reappearance. Its azimuth will be at most one degree west from south.