18.12.2002 pikkuplan@ursa.fi

2/2001 111 Ate peitti tähden myös Ruotsissa Johann Warell ja Margareta Westlund kertoivat ruotsalaisen Astro-lehden numerossa 1/2001 pikkuplaneetan 111 Ate aiheuttamasta tähdenpeitosta. Ruotsalaisen havaintoryhmän kaukoputket olivat Kvistabergin observatoriossa Mälaren pohjoisrannalla (Johan Warell ja Mauritz Anderson), Kaakkois-Uplannissa Rialassa (Margareta Westlund ja Karl Gustav Anderson) ja Tukholman saaristossa Mjölkössä (Lars Hermansson). Artikkelissa mainitaan Ruotsin ulkopuolisista havaitsijoista Timo Kinnunen (katso UMi 5/2000, sivut 44 ja 45) ja Yhdysvalloissa Virginiassa havainnut Dennis Rowley. Ruotsalaisten havaitsijoiden kaukoputkien halkaisijat olivat 9 cm - 38 cm. Havainto-olosuhteet olivat hyvät. Kuu oli sopivasti jo laskenut, taivas oli selkeä, ilman lämpötila oli +12 C ja peittyminen sattui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kenenkään ei tarvinnut lähteä samana päivänä puolinukuksissa töihin. Peittyvän tähden - HIP 2559 (SAO 91954) - magnitudi oli 8,5. Pikkuplaneetan 111 Ate magnitudi oli 11,9 eli ainakin osa havaitsijoista näki pikkuplaneetan. Peittymishetken odottelu oli jännittävää. Olisiko meidän vuoromme olla kapean peittymisvyöhykkeen sisällä vai ei? Johan ja Karl olivat kokeneet aikaisemmin joukon epäonnistumisia. Margareta oli ollut peräti 19 kertaa pikkuplaneetan varjon väärällä puolella. Tällä kertaa tähti sammui yhtäkkiä ja näkyviin jäi vain 3,5 magnitudia himmeämpi pikkuplaneetta. Eri havaitsijat saivat peittymisen kestoiksi 9 s - 11,7 s. Peittymisen enimmäiskestoksi oli ennustettu 14,8 sekuntia. Ruotsalaiset havaitsijat eivät siis olleet kovinkaan kaukana peittymisen keskiviivalta. Johann Warell otti Kvistabergin observatoriossa CCD-kuvia 100 cm Schmidt-kaukoputkella. Minuuttia ennen peittymistä kaukoputken seuranta pysäytettiin ja kamera sai kuvata liikkuvaa tähteä kahden minuutin ajan. Artikkelin lopussa olevassa kuvassa näkyy tähden aiheuttama valkea viiru, jonka keskellä on selvä katkos. Artikkeli osoittaa selvästi, että pienehköillä kaukoputkilla on mahdollista havaita pikkuplaneettojen aiheuttamia tähdenpeittoja. TNO 1994 JR1 peittää tähden Lehti The Journal of the British Astronomical Association kertoo huhtikuun numerossaan (Vol. 111, no 2, 2001, s. 107), että Neptunuksen takainen pikkuplaneetta 1994 JR1 (halkaisija 193 km, magnitudi 23,1) mahdollisesti peittää tähden TYC 6240 0697 (10,4 mag). Peittyminen tapahtuu 27/28. toukokuuta klo 23.42 - 0.12. Jos peittyminen tapahtuu, magnitudin muutos on varsin suuri. Pikkuplaneetan rata tunnetaan kuitenkin niin huonosti, että peittymisvyöhyke voi jäädä Maan ulkopuolelle. Havaintoja kannattaa yrittää yli 200 mm:n halkaisijaisilla kaukoputkilla, jos taustataivas on riittävän tumma. Ennustetietoja on BAA:n tähdenpeittosivulla http://www.ast.cam.ac.uk/~baa/occ.html Ajanottokelloja Olen käyttänyt kaikkiaan kolmea kaulaan ripustettavaa ajanottokelloa, joista kaksi on edelleen toiminnassa. Mekaaninen Heuer-kello Varhaisin kelloni on ilmeisesti purjehtijoille tehty Heuer-tehtaan täysin mekaaninen kello. Sen sekuntiosoitin tekee yhden kierroksen 10 sekunnissa. Asteikon pienin jakoväli on 0,1 sekuntia. Minuuttiosoitin tekee täyden kierroksen 10 minuutissa. Jousen energia riittää runsaan viiden tunnin ajaksi. Kelloseppä on vaihtanut jousen yhden kerran. Koska kellon toimintamuodot ovat käynnistys, pysäytys ja palautus alkuasentoon, kellon oikeaa käyntinopeutta ei voi tarkistaa havaintojen aikana. Käytän tätä kelloa asettaessa rannekelloani oikeaan aikaan. Digitaalinen Pesotec-kello Ensimmäinen digitaalinen ajanottokelloni on vuonna 1990 Conrad Electronic GmbH:n valmistama Pesotec PC 80 Professional. Maksoin kellosta vuonna 1991 hannoverilaisesa sekalaisen tavaran myymälässä 39,90 DEM. Kellossa on ajanotton lisäksi normaali päivämäärän ja kellonajan näyttötila sekä puolen tunnin mittainen laskuritoiminto. Ajanottotoiminta talletti kahdeksan väliaikaa muistiin. Kellon litiumparin jännite laski pari vuotta sitten liian alhaiseksi. Uuden parin asentamisen teki kelloseppä, koska en satu omistamaan runsaan millimetrin levyistä ristipääruuvimeisseliä. Kellosepältä tultuaan kello kävi jonkin aikaa. Se ei enää suostu vaihtamaan toimintatilaansa kellonaikatilasta ajanottotilaan. Vika voi olla painonappeja vahtivassa ohjelmassa. Tulikärpäs-kello Uusin ajanottokelloni on noin vuosi sitten urheiluliikkeestä ostettu Firefly 898, joka maksoi 198 mk. Saman ketjun tuoreen esitteen mukaan kellon nykyinen hinta on 249 mk. Tässäkin kellossa on kolme toimintatapaa. Lyhytaikalaskurin tilalla on taajuuden määritystoiminto. Ajanottotoiminnasta eivät väliaikamuistit lopu ihan heti kesken. Muistipaikkoja kelloon on saatu mahtumaan sata kappaletta. Ajanoton hyvä ominaisuus on, että muistiin talletettuja aikoja voi katsoa pysäyttämättä ajanottoa. Muistissa olevat ajat näkyvät tällöin viimeisestä alkaen. Kun ajanotto on lopetettu, muistissa olevia aikoja tarkastellaan alusta alkaen. Kellon käynnin voi tarkistaa Yleisradion aikamerkkien avulla vaikka jokaisen tasatunnin aikana. Kellon käynnin selvittävä testi kesti lähes yhdeksän vuorokautta. Testituloksista ei ole poistettu aikamerkin kuudennen piippauksen ja väliaikanapin painamisen välillä kulunutta viivettä, joka on keskimäärin 0,3 s. Täysien minuuttien ylittävien sekuntien määrän kasvaminen kertoo, että kello edistää hieman. Kellon käynnin muuttumistestin tulokset 14.4.2001 klo 10.00.00 alkaen. Testihetken päivämäärä ja kello Kulunut aika Kellon käynti Kellon käynti vuorokaudessa 14.4.2001 14.00.00 04 h 00 min 00 s 00,05 s 0,300 s 15.4.2001 10.00.00 24 h 00 min 00 s 00,31 s 0,310 s 16.4.2001 10.00.00 48 h 00 min 00 s 00,45 s 0,225 s 17.4.2001 10.00.00 72 h 00 min 00 s 00,85 s 0,283 s 19.4.2001 10.00.00 120 h 00 min 00 s 01,47 s 0,294 s 20.4.2001 08.00.00 132 h 00 min 00 s 01,69 s 0,307 s 21.4.2001 10.00.00 158 h 00 min 00 s 01,91 s 0,290 s 23.4.2001 09.00.00 205 h 00 min 00 s 02,57 s 0,301 s Radio-ohjattu ajanottokello Tsekkiläinen Petr Mudra esitteli viime vuonna ESOP 19 -symposiossa GEKON Systemsin erityisesti tähdenpeittojen havaitsijoita varten valmistaman pienikokoisen (138 mm x 58 mm x 25 mm) ajanottolaitten, joka tallettaa muistiin 25 ajoitusta 0,01 sekunnin tarkkuudella. Ajat voidaan myöhemmin siirtää tietokoneeseen. Laitetta voi käyttää myös ajanottoviiveen testaamiseen. Laitteen hinta DCF77-vastaanottimen kanssa oli noin 90 euroa. Ainoa ongelmakohta on, kuinka hyvin tämä aikamerkkiasema kuuluu Suomessa. Ajanottolaitteesta saa tietoa sivun http://kfd2.fic.uni.lodz.pl/~planetarium/papers/index.html kohdasta, jossa artikkelin kirjoittajana on Petr Mudra. Matti Suhonen English summary The first part of Asterope column reviews a Swedish article about observing the asteroidal occultation of star HIP 2559 by 111 Ate on 27/28 September 2000. Five observers in Sweden, one in Finland and one in USA got positive results. The second part of column describes various stop watches the author used for timing occultations. The last paragraph refers to the article that Petr Mudra presented during the symposium ESOP XIX in Lodz, Poland.