18.12.2002 pikkuplan@ursa.fi

1/2001 Herculina hyvin näkyvissä Pikkuplaneetta 532 Herculina on hyvin havaittavissa tämän kevään jälkeen vasta vuoden 2005 tammikuussa. Herculina on kirkkaimmillaan huhtikuun loppupuolella, jolloin sen magnitudi on viikon ajan 8,9. Etäisyys Aurinkoon saavutti minimiarvonsa jo tammikuun lopussa ja etäisyys Maahan on pienimmillään 20.4. Opposition ahtaimman määritelmän mukaan Herculinalla ei ole tänä vuonna oppositiota. Auringon ja pikkuplaneetan rektaskensioiden erotus on huhtikuun lopussa 12 tuntia, mutta Auringon vastapiste on lähes 30 asteen päässä Herculinasta. Herculinan läntisen elongaation maksimiarvo, 152,7° on voimassa 21.-23.4. kaikkiaan 51 tunnin ajan. Läntinen elongaatio 151,5° muuttuu 29.4. samansuuruiseksi itäiseksi elongaatioksi. Elongaation muutos näyttäisi olevan 57°. Suurin syyllinen tähän on pikkuplaneetan radan 16,3 asteen kaltevuus. Hyvä tilaisuus Herculinan havaitsemiseen on 14.-17. huhtikuuta, jolloin Herculinan etäisyys tähdestä tseta Bootis (3,79 mag) on alle 0,5 astetta. Noin puolen asteen päässä tseta Bootiksesta on vain yksi magnitudin 9 tähti, johon Herculinan voisi sekoittaa. Alueen tunnistamista auttaa tseta Bootiksen ja Herculinan kulkutien puolivälissä oleva tähti SAO 101137 (5,94 mag). MPO 2001 -ohjelmalla piirretty kartta esittää Herculinan paikat 10.-22. huhtikuuta. Kuu ei haittaa havaintoja 13.-26. huhtikuuta. Pikkuplaneetan 532 Herculina paikat tähden tseta Bootis lähellä 10.-22. 4.2001 kahden päivän välein. Kirkkain kartalla oleva tähti on SAO 101137. Tseta Bootis on tästä tähdestä ylävasemmalle olevan magnitudin 11,6 tähden lähellä. Kartan piirtäneen MPO-ohjelman tähtiluettelo ei tunne tseta Bootista. 37 Leonis sivuaa Kuuta Kuun napa-alueet peittävät tänä vuonna taakseen useita paljain silmin näkyviä tähtiä. Kirkkaimmat sivuavat peittymiset tapahtuvat syyskuussa, jolloin tähdet my Geminorum (ZC 0976, 2,9 mag) ja epsilon Tauri (ZC 0668, 3,5 mag) peittyvät. Keskiviikkoiltana 4. huhtikuuta on puolenyön lähestyessä mahdollisuus katsella etelälounaisella taivaalla lähes 40 asteen korkeudella olevaa Kuuta, joka lähestyy tähteä 37 Leonis (ZC 1504, 5,4 mag). Lounais-Suomessa havaitsijat näkevät Kuun liukuvan tähden ohitse. Turussa tähden ja Kuun eteläreunan väli on runsas kaariminuutti. Helsingissä ohitusetäisyys on puoli kaariminuuttia. Kauhajoen, Parkanon ja Loviisan kautta kulkevan linjan koillispuolella Kuuta tarkkailevat huomaavat, että 37 Leonis peittyy Kuun taakse verraten pitkäksi ajaksi. Mainitun linjan läheisyydessä olevat havaitsijat saattavat nähdä tähden katoavan Kuun eteläreunan taakse useaan kertaan kahden minuutin aikana. Tampereella sivuamisviiva kulkee Aitolahden kautta. Lahti on 18 km sivuamisviivan koillispuolella. Sivuaminen tapahtuu asteen päässä Kuun sirpin eteläisestä kärjestä, sen pimeällä puolella. Aikaisemmista havainnoista saadun Kuun reunan profiilin mukaan eniten peittymisiä ja esiintuloja tapahtuu noin kilometrin verran nimellisen sivuamisviivan lounaispuolella. Havaitsemiseen tarvittaneen 200 mm halkaisijainen kaukoputki, mutta pienemmälläkin kaukoputkella kannattaa seurata tapahtumaa. Hyödyllisiä apuvälineitä ovat monimuistinen ajanottokello, pieni ääninauhuri, peruskartta ja GPS-vastaanotin havaintopaikan koordinaattien määrittämiseen sekä havaintopäiväkirja. Pienen havaintoryhmän kannattaa sijoittaa kaukoputkensa 100-200 metrin välein kohtisuoraan sivuamisviivaan nähden. Silloin ajoitukset saadaan Kuun reunan eri kohdista. Tähden 37 Leonis sivuavan peittymisen tietoja. Pituus Leveys klo PA CA ° ° ' h min ° ° 21 62 53,4 0.25,6 202,8 1,42S 22 62 26,9 0.26,9 202,9 1,31S 23 61 59,6 0.28,3 203,0 1,20S 24 61 31,5 0.29,7 203,1 1,10S 25 61 02,5 0.31,2 203,2 0,99S 26 60 32,7 0.32,7 203,4 0,88S Sarakkeissa ovat sivuamisviivan paikka, tapahtuman ajankohta sekä tähden paikka taivaannavan suunnan ja Kuun sirpin eteläisen kärjen suunnan suhteen. Kuun eteläisen reunan profiili Loviisasta katsottuna. Kuvan poikki kulkeva vaakasuora viiva kuvaa tähden nimellistä reittiä Kuun ohitse. Luku -2m ja poikkiviiva kertovat tähden paikan kaksi minuuttia ennen sivuamisen keskikohtaa. Mutkitteleva viiva kuvaa Kuun pinnan profiilia. Vaakaviivaa sivuava kaareva viiva kuvaa Kuun valaistua reunaa ja terminaattoria. Jupiterin kuiden tapahtumia Jupiterin kuiden tapahtumia huhtikuussa pvm kello etäis. kuu tapahtuma 04.4. 22.47 1 ylik alkaa 04.4. 23.51 1 vylik alkaa 05.4. 23.17 2 itään 1 pim päättyy 06.4. 20.32 1 vylik päättyy 07.4. 22.09 3 itään 3 pim päättyy 13.4. 21.30 1 ylik päättyy 13.4. 22.28 1 vylik päättyy 14.4. 21.56 2 vylik päättyy 20.4. 21.19 1 ylik alkaa 20.4. 22.11 1 vylik alkaa 21.4. 21.35 2 itään 1 pim päättyy 21.4. 21.53 2 vylik alkaa 21.4. 22.51 2 ylik päättyy 30.4. 22.04 2 itään 2 pim päättyy Jupiterin kuiden tapahtumat on otettu mukaan, jos Jupiterin korkeus Helsingissä on vähintään 12 astetta. Etäisyys-sarake antaa kuun etäisyyden Jupiterin keskipisteestä Jupiterin säteinä. Tapahtumat ovat: pim = pimennys ylik = kuun ylikulku vylik = varjon ylikulku Jupiterin pyöriminen CCD-kameralla Marko Moilanen kuvasi 11. tammikuuta Nyrölän observatoriossa Jupiterin pyörimisen ja kuiden liikkeen. Tuloksena oleva pyörivä Jupiter on nähtävissä sivulla: www.ursa.fi/yhd/sirius/viikonkuva0103.html Klo 18.00-20.17 otettujen kuvien väliaika oli noin kahdeksan minuuttia. Osa kuvista oli otettu ohuiden pilvien lävitse. Kuu oli taivaalla. Pyörivässä kuvassa näkyi hyvin Ion varjon liike. Varjoon menossa ollut Ganymedes oli vaikeammin havaittavissa. Ion ja Ganymedeksen tapahtumat 11.1. klo 16.36-20.46: Ion ja Ganymedeksen tapahtumia 11.1.2001 klo kuu tapahtuma 16.36 Ganymedes peittyminen päättyy 17.12 Io ylikulku alkaa 18.12 Io varjon ylikulku alkaa 18.35 Ganymedes pimennys alkaa 19.22 Io ylikulku päättyy 20.22 Io varjon ylikulku päättyy 20.46 Ganymedes pimennys päättyy Jupiterin kuiden pimennysten ajoittaminen on mahdollista CCD-kameralla, jos voidaan käyttää muutaman sekunnin mittaisia valotuksia. Symposio ESOP XX Agrupacio Astronomica de Sabadell järjestää tähdenpeittojen havaitsijoiden 20. symposion 24.-29. elokuuta. Kolme ensimmäistä päivää kuluvat esitelmien kuunteluun ja muihin virallisiin asioihin. Kolme viimeistä päivää on varattu retkiin lähiseutujen nähtävyyksiin. Osanoton rekisteröintimaksu on 30. huhtikuuta saakka 60,10 EUR IOTAn jäsenille ja 78,13 EUR muille. Esitelmiä kuuntelemattomat seuralaiset maksavat 42,07 EUR. Symposiosta saa tietoja internet-osoitteesta: www.astrosabadell.org/esop Matti Suhonen English summary It is a good time to observe minor planet 532 Herculina in the middle of April 2001. The distance between star tseta Bootis and Herculina is slightly less than half a degree in the period from 14 April to 17 April. There is no Moon between 13 April and 26 April. There is a grazing occultation of star 37 Leonis (ZC 1504, 5.4 mag) on the night between 4 and 5 April. It is visible on a line running through Kauhajoki, Parkano and Loviisa. Table 1. gives location of the grazing line. Picture 2 gives the profile of Moon as seen along this line. It is still possible to observe phenomena of Jupiter's satellites. Table 2 gives times of some transits, shadow transits and eclipses. Marko Moilanen took some CCD-pictures of Jupiter and its satellites. He made them into a rotating picture.