Sisäplaneetat
Venus kiertää Maan radan sisäpuolella eli sitä sanotaan sisäplaneetaksi. Tämän vuoksi
se näkyy aina Auringon lähellä. Suurin mahdollinen etäisyys on 48° eli se laskee/nousee
noin viisi tuntia jälkeen/ennen Aurinkoa (Etelä-Suomessa). Venuksella voidaan nähdä
samanlaiset vaiheet kuin Kuulla. Myös Merkuriuksella nähdään vaiheet.
Maankaltaiset planeetat
Venus kuuluu ns. maankaltaisiin planeettoihin, joihin kuuluvat myös Merkurius, Maa ja
Mars. (Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus on jättiläis- eli kaasuplaneettoja Pluto ei
kuulu kumpaakaan ryhmään). Maankaltaiset planeetat ovat pieniä ja niillä on kiinteä pinta.
Venus
Venuksen pyörähdyssuunta on päinvastainen (myötäpäivään) kuin
|
muilla planeetoilla.
Venuksessa on paksu kaasukehä (pääosin hiilidioksidia). Sillä on paksu pilvikerros, jossa
on mm. rikkihappopilviä. Pilvien vuoksi emme näe sen pintaa. Paine pinnalla oli suuri (90
ilmakehää) ja lämpotila on korkea (noin 500°C). Paksun ilmakehän vuoksi päivä- ja yölämpötilat
eivät poikkea toisistaan.
Tutkimus
Venusta on tutkittu luotaimin. Pinta on kartoitettu tutkan avulla (Maasta käsin sekä
Magellan-luotaimella). Pinnalle on laskeutunut pari venäläistä luotainta (Venera 1 ja 2).
Muuta
Venus on taivaan näennäisesti kolmanneksi kirkkain kohde Auringon ja Kuun jälkeen. Se voi
hyvissä olosuhteissa heittää jopa varjoja.
|
Venuksella ei ole kuita.
Venuksen pinnanmuotojen nimistö on valittu naisten ja jumalattarien mukaan.
Perinne ja mytologia
Venus tunnetaan Aamutähtenä ja Iltatähtenä.
Kreikkalaisille ja roomalaisille Venus eli Afrodite oli rakkauden jumalatar.
Numerotietoja:
Kiertoaika 224,7 d
Pyörähdysaika 243,0 d
Etäisyys
Auringosta 0,723 AU
=108 milj. km
Maasta 40-250 milj. km
Halkaisija 12104 km
Kirkkaus -3.8..-4.7 mag
|
