Jättiläisplaneetat
Jupiter kuuluu ns. kaasu- eli jättiläisplaneetoihin, joihin kuuluvat myös
Saturnus, Uranus ja Neptunus. Merkurius, Venus, Maa ja Mars kuuluvat maankaltaisiin
planeettoihin, (Pluto ei kuulu kumpaakaan ryhmään). Jättiläisplaneetat ovat suuria
eikä niillä ole kiinteää pintaa. Niillä on myös runsaasti kuita.
Jupiter
Jupiter pyörii nopeasti akselinsa ympäri (pyörähdysaika noin 10 h). Se on navoiltaan
selvästi litistynyt. Massaltaan Jupiter on 318 kertaa Maan massa ja sen massa on enemmän
kuin kaikkien muiden planeettojen massa yhteensä.
Jupiterilla on luultavasti kivinen ydin, jonka massa on 10–15 Maan massa. Sen yläpuolella
on kerros nestemäistä metallista vetyä.
|
Suurin osa planeetasta on kaasua; 90% vetyä, 10% heliumiä ja pieniä määriä metaania,
vettä ja ammoniakkia.
Jupiterin pintana näemme kaasukehän ylimmän osat. Pinnalla näkyy tummia vöitä ja vaaleita
vyöhykkeitä. Pilvien tummuus- ja värierot johtuvat osittain eri korkeuksilla olevien pilvien
lämpötilaeroista ja osittain kemiallisen koostumuksen eroista.
Jupiterilla on Maahan näkymättömät renkaat, jotka muodostuvat ilmeisesti lähimmistä pikkukuista
törmäyksissä irronneesta aineesta.
Jupiter on yleensä toiseksi kirkkain planeetta Venuksen jälkeen. Vain ajoittain Marsin kirkkaus
voi ylittää Jupiterin kirkkauden.
Tutkimus
Jupiterin on ohittanut viisi luotainta (Pioneer 10 ja 11, Voyager
|
1 ja 2 sekä Ulysses). Galileo-luotain on kiertänyt planeettaa vuodesta 1997. Jupiteria tutkittu
myös Hubble-avaruusteleskoopilla. Galileo-luotaimen mukana oli iskeytymisluotain, joka sukelsi
muutaman sadan kilometrin syvyyteen Jupiterin pilvikerrokseen.
Perinne ja mytologia
Jupiter (eli Zeus) oli roomalaisten ja kreikkalaisten ylijumala.
Numerotietoja:
Kiertoaika 11,9 a
Pyörähdysaika 9,9 h
Etäisyys
Auringosta 5,21 AU
=779 milj. km
Maasta 630-930 milj. km
Halkaisija 142 984 km
Kirkkaus -2,5 mag
|
