Jaoston etusivu | Havainnot

Yöpilvihavainnot 1997

Raportti: Veikko Mäkelä

Kesästä on kohta jo puoli vuotta. Lienee jo viimeinen aika tehdä yhteenvetoa siitä, mitä viime kesänä nähtiin. Yhteenvedon toki saisi valmiiksi aiemminkin, mutta aina joku lähettää havaintonsa parikin kuukautta havaintokauden päättymisen jälkeen. Näin pieninä havaitsijamäärän aikoina jokainen havainto on tärkeä ja niitä kannattaa odottaa.

Näyttää siltä, että tiettyä havaintoväsymystä on ollut nähtävissä. Muutama pitkän linjan aktiivi on jäänyt pois tai muuten vain jättänyt havaintonsa raportoimatta, mikä on tietysti sääli (Olli Manner tosin tätä tehtäessä kaivoi kesän muistiinpanonsa esiin ja toimitti minulle). Liekö syynä palautteen niukkuus. Takavuosien hienoihin yhteenvetoihin ei valitettavasti ole ollut enää resursseja. Näin UMIssa yritän kuitenkin kertoa, mitä nähtiin.

Pelkäsin aluksi lomakepinoa tutkaillessani, että menee lätyiksi koko kesä, mutta onneksi aktiivisimmat havaitsijat pelastivat kesän ja tietenkin muut kiitettävästi täydensivät saldoa. Erityinen suurkiitos kuuluu kuitenkin Leo Rajalalle, joka on jaksanut puurtaa yöpilvien parissa jälleen viime kesänä. Hänen tuloksensa olivat raporttipinon parasta antia. Uutena havaintokasvona mainittakoon myös Tomi Lyytikäinen Helsingistä.

Havaintojen raportoinnissa on tietysti ollut epäselvyyksiä. Jatkossa ehdotan, että kaikki havainnot lähetetään jaostonvetäjälle, josta ne varmasti päätyvät raportin laatijoiden käsiin. Toistaiseksi minäkin olen jaksanut olla vielä mukana.

Havainnoista

Mutta sitten itse asiaan eli havaintoihin. Vanhaan tapaan näytelmiä on luonnehdittu sanallisen kuvauksen ohella seuraavin indeksein:

W	laajuus	(1=yksittäisiä muotoja, 5=koko taivaan näytelmä)
I	intensiteetti, kirkkaus	(1=himmeä, 5=huomiota herättävän kirkas)
S	muodot	(I=harso, II=vyöt, III=laineet, IV=pyörteet, 0=muu tai tunnistamaton, S=solmut, P=poikkijuovat, V=verkkorakenne)
r	luotettavuus	(0=epävarma,1=melko varma,2=varma)

Mutu-menetelmä ei ole aina paras mahdollinen vaihtoehto arvioda tuloksia. Omien ja muilta kuulemieni kommenttien perusteella en pitänyt mennyttä kesää erityisen runsaana yöpilvikautena, mutta kuinka ollakaan, heinäkuu osoittautui todella aktiiviseksi yöpilvikuukaudeksi, ehkä yhdeksi runsaimmista: 22 näytelmää, 4 negatiivista, loput 5 pilvisiä tai ei muuten havaintoja! Elokuussakin 16. päivään mennessä oli vielä 7 näytelmää.

Kesäkuussa oli vain yksi display, mutta tähän tulokseen en usko. Porukka ei vain havaitse kesäkuussa. Uskokaa vain huviksenne, että ainakin Etelä-Suomessa niitä yöpilviä kyllä näkyy, jos vain jaksaa havaita. Jämsän korkeudella, Leon havaintomailla alkaa jo valoisuus merkittävästi haitata.

Seuraavalla sivulla on vielä pakolliset tilastot ennen näytelmien esittelyä. Näytelmien kuvauksissa on käytetty havaiutsijan tunnusta kertokaa, kuka minäkin yönä on havainnut. hav. tarkoittaa varsinaisten yöpilvihavaintojen ja neg negatiivisten (=ei yöpilviä) havaintojen määrää.

Havaitsija       Tunnus Havaintopaikat                 hav.    neg

Jani Katava        KAT  Helsinki, Raisio                3       1
Tomi Lyytikäinen   LYY	Helsinki                        3       -
Olli Manner        MAN	Helsinki                        3       -
Veikko Mäkelä      MAK	Helsinki, Hämeenlinna           4       2
Pekka Parviainen   PAR	Kustavi, Turku, Paimio         14       -
Leo Rajala         RAJ	Jämsä                          18       7
Teemu Öhman        ÖHM	Oulu, Žänekoski, Hämeenlinna    6       -

Kesäkuu | Heinäkuu | Elokuu

27/28.6.

W=2, I=3, S=II+IV, r=2
Kahdesta pienestä yöpilvirakenteesta muodostunut pienialainen näytelmä. Kummassakin rakenteessa oli vöitä, kaakkoisempi alue sisälsi ainakin Mäkelän raportin mukaan pyörremuotoja. Helsingistä nähtynä keskikirkas (3), mutta Jämsän horisontissa himmeämpi ilmeisesti valoisan taivaan vuoksi.
MAK,RAJ

1/2.7.

W=3, I=4, S=I+II+III+IV, r=2
Lyytikäinen raportoi Helsingissä melko laajan yöpilvipilvialueen. Aluksi näkyi laineita, jotka katosivat melko nopeasti. Myöhemmin melko vahva pyörre- ja vyörakenne. Kirkkaus ylsi parhaimmillan arvoon 4. Leo Rajalalla melko pieni ja himmeä yöpilvialue itäkoillisen suunnalla. Ilmeisesti valoisuus rajoitti siellä edelleen näkymistä.
LYY, RAJ

2/3.7.

W=3, I=2, S=I+II, r=1 Noin 60° leveä yöpilvialue, jossa harsoa ja vöitä. Itäisimpänä näkyi yksinäinen vyöpari. Kirkkaus jäi heikoksi valoisuuden vuoksi.
RAJ

5/6.7.

NEG, r=1
MAK

6/7.7.

W=3, I=3, S=I+II, r=1
Noin 90° leveydeltä näkynyt harso+vyö-tyypin yöpilvinäytelmä. Alueen kirkkaimpana komponenttina k=4 vyö.
MAN,PAR

7/8.7.

W=2, I=2, S=0, r=1
Pilvien haitatessa Pekka Parviainen havaitsi noin 50° levyisen epämääräisiä muotoja sisältäneen yöpilvialueen. Kirkkaus oli varsin heikko.
PAR

8/9.7.

W=3, I=4, S=I+II+III+IV, r=2
Sekä Parviaisen, Katavan että Lyytikäisen raporteissa todetaan melko yhtenevästi, että yöpilvialue oli enemmän lännen puolella. Itäisin oikea raja on Tomilla 47°, vasemmalla yöpilviä näkyi länteen asti. Näytelmä oli vyö+lainetyyppiä. Parviainen ja Lyytikäinen molemmat raportoivat kirkkaita laineita. Kirkkaus näytelmässä oli parhaimmillaan k=4. Parviainen otti stereokuvia, kun useana yönä tämän jälkeenkin.
KAT,LYY,PAR

11/12.7.

W=4, I=5, S=I+II+III+IV+S+P, r=1
Muilta ilmeisesti pilviin jäänyt näytelmä. Tomi Lyytikäinen onnistuu kuitenkin Helsingissä saalistamaan todella kirkkaan ja laajahkon näytelmän, jossa näkyi kaikkia muotoja. Hallitsevia muotoja vyöt ja vahva pyörre. Kellertävää ja ruskeaa väriä esiintyi, ilmeisesti alempana olevilla muodoilla.
LYY

12/13.7.

W=4, I=3, S=I+II+III+S+P, r=1
Leo Rajala havaitsi yli puolen taivaan laajuisen näytelmän. Eteläisimmillään alue ulottui 30° zeniitin eteläpuolelle. Pääasiassa vyötyyppinen näytelmä. Idän suunnalla kompleksinen vahva rakenne, mukana mm. solmuja ja poikkijuovarakennetta. Myös laineita oli mukana. Huomionarvoista oli nopea liike luoteen suuntaan.
RAJ

13/14.7.

W=4, I=4, S=I,II,III,IV,S,P, r=2
Jo neljäs näytelmä putkeen. Laajuudeltaan edellisen yön toisinto. Vöiden pääsuunta Rajalalla kaakko-koillinen. Aktiivinen näytelmä, Parviainen kommentoi sanalla "dynaaminen" ja Rajala ilmaisulla "yöpilvimyrsky". Kirkkaita teräviä vöitä. Luoteessa vahva pyörteisiä muotoja sisältänyt alue. Jämsässä Leo näkee zeniitissä "kampamaisen" poikkijuovista ja vyöstä muodostuvan rakenteen. Pohjoisessa myös laineita. Liike luoteen (Rajala) tai lännen (Parviainen) suuntaan.
MAN,PAR,RAJ

14/15.7.

W=1, I=4, S=II+0, r=2
Pohjoisen suunnalla pienialainen vyötyyppinen yöpilvialue. Mäkelä raportoi muista poiketen kaksi kirkkasta kermanväristä läikkämäistä yöpilveä. Sekä Parviaisen että Katavan havaintojen mukaan yöpilvet katosivat klo 1.00:een mennessä.
KAT,MAK,PAR

15/16.7.

r=1
Aluksi näytti, että yöstä tulee negativiinen, koska kolme havaitsijaa antoivat negatiivisen raportin: Katava 1.00-1.30, Mäkelä 0.45-1.00 ja Rajala klo 0.45-1.30, mutta Manner näki yöpilviä klo 2. Ne lienevät ilmestyneet vasta klo 1.30 jälkeen, koska olosuhteet neg-havainnoissakin olivat hyvät.
MAN,KAT,MAK,RAJ

16/17.7.

W=2, I=4, S=I,II, r=2
Kaikki kolme havaitsijaa raportoivat heikkoja vöitä, mukana myös harsoa. Parviaisella ja Mäkelällä alkuyöstä alue pohjoisluoteen-pohjoiskoillisen välillä, myöhemmin yöllä Rajalalla enemmän idän puolella. Alapilvet haittasivat havainnointia hiukan.
MAK,PAR,RAJ

17/18.7.

18/19.7.

W=2, I=2, S=II, r=1
Heikkojen vöiden alue pohjoisluoteessa. Pilvistyminen katkaisi Rajalan Leon havainnot klo 0.50 mennessä.
RAJ

19/20.7.

W=4, I=3, S=I,II, r=2
Öhman ja Mäkelä havaitsevat toisistaan riippumatta Hämeenlinnassa Cygnuksella, Rajala Jämsässä ja Parviainen Kustavissa. Vahvasti lännen puolelle keskittynyt näytelmä kaikilla neljällä havaitsijalla. Pohjoisimpana havaitsijana Rajalalla alue yltää zeniitin yli, Öhmanilla ja Mäkelällä noin 50-60 asteeseen. Alue pääosin vöiden hallitsema, kirkkaus parhaimmillaan k=3. Öhman raportoi myös lainetta. Jälleen neljän näytelmän putki katkesi.
MAK, PAR, RAJ, ÖHM

20/21.7.

NEG, r=1
RAJ

21/22.7.

NEG, r=1
RAJ

22/23.7.

W=2, I=3, S=I,II,III, r=1
Kahden negatiivisen yön jälkeen jälleen yöpilviä. Parviainen havaitsee noin 40° levyisen vyö+lainealueen pohjoisessa. Näytelmä kirkastuu (maksimissaan k=3) kohti klo 1.00:tä, mutta yöpilvet katoavat sitten.
PAR

23/24.7.

W=4, I=3, S=I,II,III,IV, r=1
Leo Rajala havaitsee Jämsässä lännen puolelle keskittyneen näytelmän, joka parhaimmillaan kipuaa lähes zeniittiin. Harsoa, vyötä ja lainetta. Puolenyön tienoilla pohjoisessa vahva poikkijuovainen pyörre, josta vyö heikkenee ja poikkijuovat jäävät näkyviin. Liikesuunta kaakkoon. Näytelmä himmenee klo 1.00 aikoihin, mahdollisesti Maan varjon vaikutuksesta.
RAJ

24/25.7.

W=2, I=3, S=II,III, r=1
Parviainen havaitsi vöitä ja laineita. Kirkkaus oli pääosin 3, mutta muutama vyö kirkastui hetkeksi jopa arvoon 5. Alapilvisyys häiritsi Pekan havaintoja. Liikesuunta etelään.
PAR

25/26.7.

W=3, I=3, S=I,II,III, r=1
Harson ja vöiden seassa outoja "mantelipilvimäisiä" laineita tai läikkiä. Nämä olivat varsin säännöllisiä (0,5°x3-4° ja 0,5°x1-2°). Näytelmän kirkkaus oli 2-3, alueen leveys noin 70°.
RAJ

26/27.7.

W=2, I=3, S=II,III, r=1
Viides yöpilvinäytelmä peräkkäin! Aluksi himmeitä, myöhemmin keskikirkkaita vöitä sekä laineita. Pilvet haittasivat Parviaisen havaintoja jonkun verran.
PAR

28/29.7.

W=2, I=4, S=I,II,III, r=1
Pilvet haittasivat Leo Rajalan havaintoja. Pilvenraoista näyttäytyi kuitenkin varsin kirkkaita (k=3-4) vyö+lainerakennelmia.
RAJ

29/30.7.

W=2, I=1, r=1
Myös Parviaista haittasivat alapilvet. Ukkossateiden jälkeisten pilvien raoista paljastui heikkoja yöpilviä, joiden muodot kuitenkin jäivät tunnistamatta.
PAR

30/31.7.

W=3, I=3, S=I,II,IV,0, r=2
Vaihteeksi sekä Parviainen että Rajalan onnistuvat havaitsemaan samana yönä (vrt. edelliset päivät). Kuitenkin sekä Turussa että Jämsässä havainto-olosuhteet olivat huonot. Kummallakin pilvien välistä paljastuu harsoa ja epäteräviä (IIa) vöitä. Rajala raportoi myös pyörremuotoja sekä jotain luokittelematonta yöpilveä. Alueet kuitenkin ovat olleet ilmeisesti erilliset, sillä Leo havaitsi yöpilveä idän-koillisen suunnalla, kun Pekan havainnoissa yöpilviä näkyi lähinnä luoteen-pohjoisen välillä. Toisaalta pilv isyys on saattanut estää laajemmankin alueen näkymisen. Kirkkaus ylsi kummankin havainnoissa keskinkertaiseksi (k=3).
PAR,RAJ

31.7./1.8.

NEG, r=1
RAJ

1/2.8.

W=3, I=2, S=I,II, r=1
Leo havaitsee heikonpuoleisen harso+vyötyypin näytelmän. Alue oli vaatimaton 20° levyinen matalalla pohjoisessa.
RAJ

3/4.8.

W=2, I=2, S=II, r=1
Öhmanin Teemu näki muutaman vyön alapilvien välistä koillisen suunnalla. Hän pitää näytelmää hiukan epävarmana tapauksena.
ÖHM

4/5.8.

NEG, r=1
RAJ

5/6.8.

NEG, r=1
RAJ

6/7.8.

W=2, I=2, S=I,II,III, r=2
Aktiivinen havaitsijakaksikko Rajala ja Parviainen jälleen asialla. Sää oli tällä kertaa sekä Kustavissa että Jämsässä hyvä. Koillisen ja pohjoisen välissä esiintyy kummallakin harsoa ja vöitä. Parviaisella kohti aamuyötä alue levenee (Maan varjon vaikutuksesta?) koilliseen päin. Tällöin esiintyy myös laineita. Kirkkaus jää kummankin raportin mukaan heikoksi (k=2).
PAR, RAJ

8/9.8.

W=3, I=3, S=I,II, r=2
Havaitsijat ovat liikkeellä vasta aamunyön puolella. Elokuussa alkaa etelämpänä olla jo keskiyöllä niin tumma taivas, että yöpilvet keskittyvät ilta- tai aamuyön puolella. Sen sijaan Öhmanilla Oulussa taivas on vielä vaalea. Näytelmässä esiintyi harsoa ja vöitä. Katava näki Raisiossa vain 20° levyisen sinertävän harso/"mössö"alueen, jota aivan oikein arvelee yöpilviksi. Rajala raportoi näytelmän heikoksi (k=2), joka kuitenkin kirkastui aamua kohti.
KAT,RAJ,ÖHM

9/10.8.

NEG, r=1
RAJ

10/11.8.

W=4, I=4, S=I,II,III,IV,S,P, r=2
Perseidien tienoilla näkyy usein näytelmä tai pari, niin nytkin. Kaiken kaikkiaan näyttää olleen melkoisen hyvä näytelmä. Rajala ja Öhman (tällä kertaa Žänekoskella) havaitsevat keskempänä yötä yöpilviä melko matalalla. Silti ainakin Rajalalla näytelmässä on useampia muotoja (harso, vyöt, pyörrettä sekä niissä solmuja ja poikkijuovia). Öhman raportoi laineita. Parviaisellakin puolen yön mailla pilvet jäävät pohjoiseen, mutta Maan varjon väistyessä alu e laajenee klo 4:ään mennessä all-sky-näytelmäksi (5/8 ta ivaasta). Pekka raportoi "kaikkia muotoja". Kirkkaus ylsi arvoon 4.
PAR, RAJ,ÖHM

13/14.8.

W=3, I=4, S=I,II,III, r=1
Teemu Öhman havaitsee sateiden jälkeen yllättäen seljenneltä taivaalta melko mukavan näytelmän. Havaintopaikka oli kuitenkin kehno ja ajelehtivat stratocumulukset haittasivat vielä. Pääosin keskikirkasta yöpilveä (harso, vyöt ja lainetta), seassa kirkkaampiakin kohtia.
ÖHM

16/17.8.

W=2, I=4, S=II, r=1
Rajala ja Öhman onnistuvat saalistamaan kauden viimeisen näytelmän (toki näitä on voinut vielä olla, mutta raportteja ei ole enempää). Matalalla pohjoisessa näkyi parikymmentä astetta leveä vyöryhmä, joka Rajalan raportin mukaan kirkastui arvoon 4. Tietenkin täytyy muistaa, että tumma taivas aiheuttaa jo melkoisen kontrastin pilvien ja taivaan välille.
RAJ, ÖHM

Jaoston etusivu | Havainnot