8.4. 2004 Jarmo Moilanen

Havainto-opas
Eräitä ohjeita havaintojen lähettämisestä

Tässä on lyhyet ohjeet havaintomateriaalin toimittamiseksi jaostoon ja muuta asiaan liittyvää.

TÄRKEÄÄ! 
Halojaoston oikeudet sille lähetettyyn materiaaliin:

Tämä pätee käytännössä kaikkiin Ursan havaintojaostoihin. Tähdet ja avaruus -lehti ja Ursan kuva-arkisto ovat puolestaan asia erikseen. Jaosto ei toimita jaostolle välitettyä materiaalia, eli käytännössä lähinnä valokuvia, Tähdet ja avaruus -lehdelle tai Ursan kuva-arkistoon ellei materiaalin lähettäjä sitä erikseen pyydä. Käytännössä suosittelemme toimittamaan materiaali suoraan Tähdet ja avaruus -lehdelle. Jaosto saattaa kuitenkin tarjota Tähdet ja avaruus -lehdelle sellaista kuvamateriaalia, jonka katsotaan olevan niin arvokasta, että se olisi syytä saada Tähdet ja avaruus -lehdessä julkaistuksi. Tähdet ja avaruus -lehdelle suoraan toimitettavaan materiaaliin on omat sääntönsä.

Jos lähettäjä haluaa kuvansa takaisin pian, on siitä syytä mainita tarpeeksi selväsanaisesti lähetyksen yhteydessä. Mielenkiintoisista kuvista saatetaan tehdä dublikaatteja tai ne saatetaan digitoida myöhempää käyttöä tai jaoston kuva-arkistoa silmälläpitäen. 

Valokuvien lähetysohjeita

Valokuvia kuten muitakin havaintoja haloista voidaan lähettää postitse jaoston vetäjälle tai sähköpostitse. Vielä toistaiseksi jaostossa suositaan havaintolomakkeilla lähetettyä materiaalia varsinkin Ursa Minorissa julkaistavaksi. Osoitteet löytyvät yhteystiedot-sivulta.

Perinteiset kuvat
Postitse lähetettävät kuvat (varsinkin diat tai negatiivit) on syytä pakata huolella, ettei kuvat vioitu postikuljetuksen aikana. Mikään rahamäärä ei korvaa harvinaisen haloilmiön valokuvan tieteellistä arvoa! Kuoreen kannattaa merkitä myös lähettäjän osoite huolellisesti.  

Paperikuvista olisi hyvä saada paperikopioiden lisäksi myös negatiivit jos mahdollista, koska paperikopioissa on vähemmän tietoa kuin negatiiveissa. Negatiivista voidaan tietokoneella skannaamalla saada parempi kuva aikaan kuin paperikopiosta.

Jaostolle lähetettävät kuvat on syytä merkitä selvästi. Katso vaikka alla oleva esimerkki. Dioihin ja paperikuviin on syytä merkitä kuvauspäivä, kellonaika (mieluusti minuutilleen, mutta 10 minuutin tarkkuuskin on hyvä), kuvauspaikka ja kuvaaja. Muista aina merkitä oma nimesi jokaiseen kuvaan! Erittäin hyödyllinen tieto olisi myös käytetyn objektiivin polttoväli (esim. 28 mm). 

Dian merkkaaminen. Jotta kaikki olisi selvää, tässä on esimerkki siitä, mitä dian kehyksestä olisi hyvä löytyä (tietojen sijoittelun kehykseen voi miettiä itse). Tekstit on syytä kirjoittaa kehykseen tarttuvalla tussilla. Havaintopäivä, myös vuosiluku. Kuvausaika. Kuvauspaikka. Linssin polttoväli. "Peukalomerkki" kuvan vasempaan alanurkkaan, kun kuvaa katsotaan oikeinpäin. Kuvaajan nimi (ja osoite oli myös hyvä olla). Jos itsellä on oma kuvien numerointisysteemi, sen mukainen numero olisi myös hyvä olla mukana. Vastaavat tiedot olisi hyvä löytyä myös paperikuvien takaa.

Jos samasta näytelmästä on useita kuvia joiden kellonaika on sama tai joiden kellonaikoja ei osata sanoa tarkalleen, olisi niiden järjestys hyvä merkitä jotenkin (esim. 1/5, 2/5,... jos on viiden kuvan sarja tai vain A, B,... tai 1, 2,...). Merkkaaminen voidaan toki tehdä siten, että kuvat merkitään yksinkertaisella tunnuksella, joka selitetään erillisellä paperilla, mutta parempi on kuitenkin merkitä tiedot itse kuvan kehykseen.

Lasikehykset
Vaikka usein suositellaan lasikehyksien käyttämistä lähinnä kuviin yleensä ilmestyvien rasvaisten sormenjälkien takia, kannattaa muistaa että rasvaisen sormenjäljen saa pois, mutta rikkoontunut lasikehys tuhoaa kuvan lopullisesti! Lasikehyksiä on rikkoontunut postikuljetuksen aikana vaikka pakkaamisessa ei ole ollut mitään vikaan. Lisäksi varsinkin anti-Newton lasikehykset eivät ole hyviä halokuville, sillä jotta kuvasta erottaa heikkoja yksityiskohtia, on diat otettava pois lasikehyksistä koska anti-Newton lasi sumentaa kuvaa jonkin verran. 

Digitaaliset kuvat
Sähköpostilla lähetettävissä valmiiksi skannattujen tai digikameralla otettujen kuvien koon olisi syytä olla korkeintaan 600 pikseliä pisimmältä sivultaan (esim. 600 x ~400 pikseliä). Toisin sanoen alkuperäisestä kuvasta on hyvä tehdä pienempi kopio, joka sitten lähetetään jaostoon. Kuvaa voi myös kevyesti pakatta, jotta kuvan tiedostokoko pienenee. Näin estetään sähköpostitukokset. Jos kuvissa on jotain erittäin mielenkiintoista, parempilaatuista kuvaa voidaan aina pyytää tutkittavaksi jälkikäteen. Digikuvia voi toki lähettää CD-levylle poltettuina, jolloin kuvat saa olla alkuperäisessä koossaan. 

Myös sähköpostilla lähetettävät digitaaliset kuvat on syytä nimetä asiallisesti.

Jaoston suosittama kuvatiedostojen nimeämiskaava:

Päiväys on järjestyksessä vuosi, kuukausi ja päivä, jotta kuvat järjestäytyisivät tietokoneella päivämäärän mukaisesti oikein. Kellonaika ja ruututunnuksen voi jättää pois, jos ei tiedä kellonaikaa tai kuvia on vain yksi.

Lopuksi

Havainnon arvoa nostaa aina se, että havaintopäivä ja -aika kerrotaan sekä missä havainto on tehty. Havaintoa jonka päiväystä ei tiedetä on vaikea varmasti yhdistää mahdollisiin samaan aikaan muualla nähtyihin havaintoihin ja siten sen arvo heikkenee. Havaintopaikka tekee yhdistämisen mahdollisiin muihin havaintoihin helpommaksi ja tuo arvokasta lisätietoa näytelmästä.

Vaikka valokuva korvaa tuhat sanaa ja hyvä piirros joitain satoja sanoja, olisi aina hyvä saada jonkinlainen sanallinen kuvaus itse havaintotilanteesta, havainnosta itsestään ja viitteitä sääoloista. Myös kaikenlaiset tiedot näytelmän kehittymisestä ovat aina arvokkaita. Erityisen mielenkiintoista on tietää onko lähetetyt kuvat näytelmän parhaasta vaiheesta vai ei tai oliko jokin kuvan himmeämpi halo kenties kirkkaampi ennen kuvan ottoa vai kirkastuiko jokin kaari jälkeenpäin vielä lisää.