 46°
HALOJEN TUNNISTAMINEN
IKUINEN RIESA HALOHAVAITSIJALLE?
Ei välttämättä. On olemassa muutamia tuntomerkkejä joita seuraamalla
voi nämä ongelmalliset halot erottaa toisistaan melko varmasti. Tässä puututaan nyt vain 46° renkaan ja 46° ylläsivuavan erottamiseen. 46°
rengas, horisontinympäristön kaari ja 46° allasivuavatkin voi tuottaa ongelmia mutta vain sellaisilla auringonkorkeuksilla (>65°) joista
Suomessa havaitsevan ei tarvitse välittää.
HELPOT YLEISSÄÄNNÖT 46° RENKAAN JA YLLÄSIVUAVAN TUNNISTUKSEEN
Nämä tunnistussäännöt ovat sellaisia että niiden toteutuessa voi tunnistuksen
katsoa olevan hyvin varma. Täysin varma tunnistus on mahdollinen - luonnollisesti - myös silloin kun molemmat muodot ovat selvästi näkyvissä
yhtäaikaa.
1) Halon lakiosan ja zeniitinympäristön kaaren välissä on rako. Tämä
on mahdollista vain 46° renkaalle. Rako katoaa kun aurinko on noin 15-27° korkeudella.
2) Auringon korkeus on yli 32°. Auringon korkeuksilla yli 32° ei 46°
ylläsivuava voi teoriassa esiintyä. Käytännössä raja on jossain 33-35°
kohdalla sillä kiteen tiltti joskus mahdollistaa halon näkymisen hiukan yli rajakorkeuden. Tämä
itse asiassa vaatisi tarkempaa tutkimusta esim.
zykin, jolle tuo raja on teoriassa sama, helpommin todettavan esiintymisen avulla.
3) 46° seudun halo on värikäs. Jos halossa on havaittavissa esim.
vihreää ja sinistä on halo 46° ylläsivuava. Rengas syntyy satunnaisesti
asennoituneista kiteistä ja silloin nämä värit ovat käytännössä mahdottomia.
Tilanne on sama 22° renkaalla ja sitä sivuavilla kaarilla joihin tätä sääntöä voi myös soveltaa (tosin joskus on puhuttu että joskus harvoin
myös satunnaisesti asennoituneista kiteistä syntyisi värikäs rengas mutta täysin kiistatonta todistetta värikkäästä 22° renkaasta ei liene
ja Mustat lasit eivät laske tämän spekulaation varaan mitään). Muiden värien kuin puna-kelta-valko puuttuminen ei puolestaan tee halosta
automaattisesti 46° rengasta mutta kylläkin hyvin usein. 46° ylläsivuava
voi olla aika väritön jos kiteiden asennoituminen ei ole kovin vakaa. Värien tarkistamiseen saisi olla käytössä polarisoidut aurinkolasit.
Olisi aina erittäin suositeltavaa kirjata ylös 46° seudun halojen värit!
4) 46° seudun halo esiintyy symmetrisesti sivustoilla kun Aurinko
on alle 15° korkeudella. Tällöin usein on kyse 46° ylläsivuavasta. Joskus on kuitenkin mahdollista että esim. pilvialue tai jääsumukerros
on rajoittunut siten että 46° rengas näkyy vain sivuilla. Tämä tuntuu tuottavan ongelmia silloin tällöin kun havaitsija ei huomaa tarkistaa
matalan auringon näytelmässä koko 46° renkaan etäisyyttä, silloin voi jäädä selvä 46° ylläsivuavan esiintymä huomaamatta kun se
näkyykin sivulla.
22° SEUDUN HALOJEN AVULLA TAPAHTUVA TUNNISTUS
Ursan halojaoston vanha sääntö meni jotenkin siten että jos 22° rengas
on kirkkaampi kuin sivuavat on 46° seudun halo rengas ja päinvastoin. Tämä ei aivan pidä paikkansa.
Itse asiassa 22° ylläsivuava voi olla
melko heikko kun 22° rengas on kohtuullinen ja silti voi taivaalla olla nimenomaan tuon säännön vastaisesti 46° ylläsivuava. On syytä
olettaa että jos 22° sivuavia ei näy näytelmän missään vaiheessa on 46° seudun halo hyvin todennäköisesti rengas. Jos taas näytelmän jossain
vaiheessa on selvä 22° sivuava on syytä pitää mielessä 46° ylläsivuavan
mahdollisuus. Yleensä 22° renkaan täytyy olla selvä ja kohtuu kirkas jotta 46° rengas näkyy. Myös 46° allasivuava käy tunnistukseen sillä
usein sen ollessa näkyvissä on myös 46° ylläsivuavakin näkyvissä (on toki otettava huomioon kidepilvi-alueen rajoitukset ja auringon korkeus).
AURINGON KORKEUDEN VAIKUTUS 46° HALOIHIN
AURINKO 0-15°
46° ylläsivuava ei kosketa 46° rengasta sen lakipisteessä vaan sen sivustoilla. Auringon ollessa horisontissa tangentoi ylläsivuava rengasta
horisonttirenkaan tasossa molemmin puolin aurinkoa.
Tämä kosketuskohta nousee ylemmäs auringon noustessa ja noin 15-20°
korkeudella kosketuskohta saavuttaa lakipisteessä. Eli jos halo näkyy symmetrisesti sivustoilla on kyse 46° ylläsivuavasta ja jos halo näkyy
suoraan ylhäällä on kyse todennäköisesti renkaasta. 46° renkaan ja zykin välissä on selvä rako kun ylläsivuava zykkiin asti yltäessään
tangentoi sitä kaikilla auringon korkeuksilla. Jos molemmat halot on mukana, näkyy 46° ylläsivuava joko kirkastumina tai värikkäinä
segmentteinä 46° renkaan sivustoilla. Parhaissa näytelmissä molemmat kaaret ovat näkyvissä erillisinä.
 |
| Simulaatio auringonkorkeudelle 8°. Numerolla 1 on merkitty simulaation
oikealle puoliskolle 46° ylläsivuava, joka sivuaa 46° rengasta (3) vain sivustalla. Auringon noustessa ylemmäs, siirtyy halojen leikkauspiste
yhä kohti 46° renkaan lakipistettä. Huomaa kuinka suuri rako 46° renkaan
ja zykin välillä on. Numerolla 2 on merkitty 46° allasivuva kaari, joka kaartuu näin
matalalla auringolla erikoisesti yli
horisonttirenkaan. Mutta tätä ilmiötä ei tiettävästi ole varmuudella havaittu.
Simulaatiosta on karsittu joitain epäoleellisia valoreittejä (kuten Wegenerin vasta-aurinkokaaret)
ray tracing, eli säteenjäljitys-tekniikalla. |
AURINKO 15-27°
Tämä on sitten varsinainen ongelma-alue. Varsinkin auringonkorkeuksilla 20-24° halot ovat päällekkäin pitkällä matkalla. Yleensä joutuu turvautumaan
noihin helppoihin nyrkkisääntöihin ja 22° seudun halojen avulla tapahtuvaan
tunnistukseen. Jos halon lakiosa on selvästi kirkkaampi tai värikkäämpi saattavat molemmat olla kyseessä. Zykin alla oleva heikko kaari voi
olla myös molempien yhdistelmä ja näin voi kuvitella käyvän silloin kun kummankaan oma intensiteetti ei aivan riitä muodon näkymiseen.
Näillä auringonkorkeuksilla ei tunnistus ole useinkaan täysin varmaa vaan tahtoo jäädä hiukan avoimeksi.
AURINKO 27-32°
46° renkaan ja zykin välissä rako. Jos molemmat, 46° rengas ja ylläsivuava
näkyvissä on myös niiden välissä rako, sillä 46° ylläsivuava ei enää
kosketa rengasta missään kohdin. Ylläsivuavan etäisyys auringosta on siis yli 46° ja se ei enää muistuta rengasta vaan on auennut päistään
jotka ovat selvästi kauempana auringosta kuin halon lakipiste.
 |
| Simulaatio auringonkorkeudelle 27°. Numerolla 1 on merkitty simulaation
oikealle puoliskolle 46° ylläsivuava, joka on irtoamassa juuri 46° renkaan (3) lakipisteestä yhdessä zeniitinympäristön kaaren kanssa.
Auringon noustessa tästä yhä, rako 46° renkaan ja 46° ylläsivuavan
välillä tulee ilmeiseksi ennen kuin jälkimmäinen katoaa auringonkorkeuden
32° jälkeen. Numerolla 2 on merkitty 46° allasivuava kaari. Myös tästä
simulaatiosta on karsittu joitain epäoleellisia valoreittejä pois. |
AURINKO YLI 32°
46° ylläsivuava ei näy auringon ollessa yli 32° auringon korkeudessa. Eli aivan kuten zykin kohdalla käy. Syykin on sama: valoreitti käy
mahdottomaksi kiteessä tapahtuman kokonaisheijastuksen vuoksi. Raja ei ole aivan näin tarkka sillä tiltti voi mahdollistaa halon näkymisen
asteen parin korkeammalla.
|