Jaakko Saloranta, 15.11.2006 ds(ät)ursa.fi
Edited from the original

6/2006 Talvi se tulee taas Talvi on täällä taas, myös eteläistä Suomea myöten. Talven myötä täällä ovat taas pitkät, pimeät ja valitettavan pilviset yöt, päivistä puhumattakaan. Jos pilvipeite kuitenkin hetkeksikin suostuu rakoilemaan, niin tähän aikaan vuodesta alkavat talvitaivaan tutut tähdistöt, kuten Orion, Härkä ja Kaksoset olla jo hyvin havaittavissa. Tähän aikaan vuodesta on vielä toivoa lumipeitteen sulamisesta, etenkin Etelä-Suomessa. Ja jos käy niin onnekkaasti, että lännestä maahamme rynnivä matalapaine sateineen sulattaa lumet maasta, niin sen jälkeen selkeitä ilmoja kannattaa kytätä. Sillä keski-talvella lumipeite lisää hajavalon määrää, ja näin ollen heikentää havaintokelejä. DS-tapaaminen Perinteinen syvä taivas-tapaaminen tuli ja meni. Tällä kertaa tapaaminen järjestettiin Ursan Artjärven havaintokeskuksella. Tapaaminen sujui oikein leppoisissa tunnelmissa, vaikka havaintokeskusta ei olla vielä aivan valmiiksi saatukaan. Kelit suosivat osanottajia, joita oli saapunut paikalle kolmisenkymmentä. Päivät kuluivat esitelmien ja muiden jaoston ohjelmanumeroiden parissa. Esitelmien helmiä olivat Harri Haukan esitys "extreme-deep-skystä" ja Risto Heikkilän ohjelmanumero, jossa hän kertoi omista havaintoprojekteistaan ja pohti pohjoisen taivaan kohteiden merkitystä meille pohjoisten leveysasteiden asukkaille. Perinteisenä ohjelmanumerona mukana oli taas kerran tietokilpailu, josta tällä kertaa vastuussa oli yksinomaan allekirjoittanut. Voiton kisassa vei jälleen kerran Etelä-Karjalan maestro Iiro Sairanen! Yöt kuluivatkin havaintojen merkeissä oikein rattoisasti. Ilma oli molempina öinä todella upea, lukuunottamatta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tapahtunutta pientä revontuliburstia. Tapaamisen havaintosatoa aion esitellä vielä myöhemmin tällä palstalla. Risto Heikkilä esitelmöi... Ehdotus palstan kehittämiseksi Ulvilalainen Rainer Kivistö lähestyi jaostoa kirjeitse ehdottaen muutoksia Linnunrata-palstaan. Rainerin mielestä nykyisenlaisten havaintokuvausten sijaan palstalla saisi olla enemmän kuvia, joiden ohessa olisi vain lyhyet havaintokuvaukset, ilman faktatietoa ja muuta löpinää itse kohteen ominaisuuksista. Palsta voisi Rainerin mukaan olla enemmän "kuvagalleria"-tyyppinen. Referoin Rainerin kirjeen kokonaisuudessaan jaostomme postilistalle, jossa käytiin keskustelua aiheesta. Rainerin idea on vähintäänkin kokeilemisen arvoinen. Kiitokset Rainerille ehdotuksesta ja aktiivisuuden osoituksesta! DS-arkisto Jotkut ovat varmasti ihmetelleet, mitä arkistolle on tapahtunut. Arkisto on ollut ajoittain nurin johtuen arkiston ylläpidosta pääasiassa vastaavan Riku Henrikssonin Etelä-Amerikkaan suuntautuneesta matkasta. Joskus toimii, joskus ei. Kuitenkin ainakin tällähetkellä arkisto näyttäisi pelittävän vallan mainiosti. Toinen arkistoon liittyvä asia on nykyaikana internettiä kovin usein piinaava spammi- eli roskaposti, jollaista tippuu myös arkistoon vähän väliä. Jaosto ei suinkaan aio seistä tumput suorina, vaan käy ongelmaan käsiksi kaikin mahdollisin keinoin! Havaintoja Mutta sitten vihdoin ja viimein itse asiaan, eli havaintoihin! Aion tämänkertaisessa havaintokatsauksessa sovelletaan Rainer Kivistön ehdottamaa tapaa esitellä havainnot. Katsotaan nyt, mitä mieltä jengi tästä on. Linnunrata-palsta, kuten myös koko Umi on jatkuvan muutoksen alaisena tällä hetkellä, joten kaikki kommentit ja ehdotukset ovat toki edelleen tervetulleita! Ensimmäinen esiteltävä havainto tulee ulkomaiselta harrastajakollegaltamme, Rony De Laetilta Belgiasta. Rony on tehnyt esteettisestikin näyttävän piirroshavainnon Messierin luettelon 11. kohteesta, joka tunnetaan lempinimellä "Villihanhijoukko". Kyseessä on rikas, iso (13') ja kirkastähtinen (kirkkaus 5,9 mag, kirkkain tähti 11,0 mag) avoin joukko, joka on jopa niin rikas ja tiivis (tähtitiheys n. 83 tähteä/kuutioparsek), että sitä voisi pitää jopa löyhänä pallomaisena joukkona. Amiraali Smythin mukaan joukko muistuttaa villihanhien lentoa, ja juuri siitä juontuu joukon lempinimi. Tämä kohde sijaitsee Kilven tähdistössä, ja sijaitsee melko matalalla Suomesta katsottuna. Se on kuitenkin melko hyvin havaittavissa alkusyksyn kuulaina, selkeinä öinä. Rony on tehnyt havaintonsa Bekkevoortissa, Belgiassa 20/21.9.2006 klo 20.00. Ronylla on ollut havaintovälineenä katadioptrinen 105/1470 putki. Suurennusta on ollut 60x. Seeing ja TT ovat molemmat olleet 3 ja sää on ollut selkeä. Ronyn havaintokertomus on tällainen: "Vaikea tehtävä, suurin osa tähdistä näkyi vain syrjäsilmällä." Messier 11 - Rony De Laet DS-tapaamisen satoa Tapaamisessa havaittiin yhden jos toisenkinlaisia kohteita. Tässä muutamia. Ensimmäisenä pari havaintoa, jotka ovat Jyri Lehtisen käsialaa. Ensimmäinen näistä on havainto galaksiparista 7332, 7339. Tämän havainnon Jyri teki 22/23.2006 klo 01.05. Havaintovälineenä Jyrillä on ollut N 200/1000, ja suurennusta on ollut 100x, jolloin kenttä on ollut 30'. Olosuhteet olivat hyvät, Jyrin mukaan RJM 6,0, TT ja seeing 2. Ilma oli lämmin ja kostea. Jyrin havaintokertomus on tällainen: "7332 on kirkas ja sillä on himmeähkö tähtimäinen ydin. 7339 on himmeämpi ja sen akselin suunta erottui juuri". Jyrin toinen havainto on Joutsenen tähdistössä sijaitsevasta planetaarisesta sumusta NGC 7008. Tämän havainnon Jyri on tehnyt niin ikään 20-senttisellä putkella, samaisena yönä kuin edelliä esitellyn havainnonkin. Tälläkertaa suurennusta on ollut 200x, jolloin kenttä on ollut 15'. Olosuhteet olivat yhtä hyvät kuin edellisenkin havainnon kohdalla. Jyrin havaintokertomus kuuluu näin: "Kaksiosainen sumu. Lievää rakeisuutta tai toisessa kirkastumassa tähti, mahdollisesti sumun keskustähti. Keskellä näkyi ajoittain hyvinkin selvä tumma kanjoni. Eteläinen kirkastuma on hieman toista pienempi". NGC 7332 & 7339 - Jyri Lehtinen NGC 7008 - Jyri Lehtinen Kolmas havainto tapaamisesta on Iiro Sairasen havainto tutusta galaksista, M 82. Tämän havainnon Iiro teki 22/23.9.2006 klo 00.00. Havaintovälineenä Iirolla oli N 305/1464 putki, ja suurennusta oli 293x, jolloin kenttä oli 14'. Iiron mukaan olosuhteet olivat RJM 6,4 TT ja seeing 3. Iiron havaintokertomus kuuluu näin: "Täynnä utuisia yksityiskohtia. Galaksin poikki kulki tummia juovia, mutta myös joitakin kirkastumia oli havaittavissa". Messier 82 - Iiro Sairanen M 33 projekti ja muita kotimaisia havaintoja Jaoston M 33- projekti on jo poikinut muutamia havaintoja. Tässä yksi esimerkki. Kyseessä on Iiro Sairasen havainto ko. galaksissa sijaitsevasta isosta HII-alueesta. Tämänkin havainnon Iiro on tehnyt DS-tapaamisessa, 22/23.9 välisenä yönä klo 21.50. Havaintovälineenä Iirolla oli tätäkin havaintoa tehdessä 305/1464mm newtonilainen putki, ja suurennusta 195x, jolloin kenttä oli 15'. Olosuhteet kuten edellisessä havainnossa. Iiron havaintokertomus tästä kohteesta on tällainen: "M 33:n kirkkain emissiosumu. Näyttää kaukaiselta galaksilta, joka on selvästi pitkulainen W-E suunnassa. Kohde on selvästi kirkkaampi keskustasta. Utuinen alue kuvan länsiosassa on osa M 33:a". NGC 604 - Iiro Sairanen Seuraavaksi pari havaintoa Toni Veikkolaiselta. Nämä havainnot Toni on tehnyt Järvenpään Kinnarissa 200/1000mm newtonilaisella putkella. Ensimmäinen kohde on NGC 247, valaassa sijaitseva galaksi, joka tosin näkyy hyvin matalalla Suomesta katsottuna. Tämän havainnon Toni on tehnyt 29/30.2006 klo 22.42. Tonilla on ollut suurennusta 57x, jolloin kenttä on ollut 53'. Olosuhteet havaintohetkellä ovat olleet: RJM 5,8, TT 2 ja seeing 1. Sää on ollut selkeä, pakkasta kuusi astetta. Havaintokertomus on tällainen: "Edge-on galaksi Valaassa. Matalasta korkeudesta johtuen kohde näkyi heikosti syrjäsilmälläkin". Tonin toinen havainto on Härässä sijaitsevasta avonaisesta joukosta NGC 1647. Tämän havainnon Toni on tehnyt samaisena yönä kuin edellisenkin havainnon, klo 00.23. Suurennusta on ollut käytössä 57x, jolloin kenttä 53'. Olosuhteet kuten edellä. Havaintokertomus kuuluu näin: "Helposti erottuva joukko, tähdet jakautuneet melko tasaisesti. Kirkkauteensa ja kokoonsa nähden melko vaatimaton kohde". NGC 247 - Toni VeikkolainenNGC 1647 - Toni Veikkolainen Vielä ulkomailta Vielä lopuksi pari havaintoa ulkomailta. Nämä havainnot ovat Kroatialaisen havaitsijakollegamme Vedran Vrhovacin tuotoksia. Nämä havainnot Vedran on tehnyt Kroatian Novo Cicessä 200/1200mm newtonilaisella putkella. Ensimmäinen havainto on Kassiopeiassa sijaitsevasta avonaisesta joukosta NGC 457, joka tunnetaan lempinimellä "pöllöjoukko" tai "ET-joukko". Lempinimien alkuperää voi jokainen itse pähkäillä kaukoputken ääressä ;) Tämän havainnon Vedran on tehnyt 17.8.2006, suurennusta on ollut 80x. Olosuhteet: RJM 5,7 ja seeing 2. Ilma viileä, kostea mutta läpinäkyvyys hyvä. Tämän havaintokatsauksen päättää Vedranin havainto Pegasuksen kirkkaasta tähtijoukosta M 15. Tämän havainnon Vedran on tehnyt samaisena yönä kuin edellisenkin. Suurennusta on ollut 200x, jolloin kenttä on ollut 15'. Olosuhteet RJM: 5,5 ja seeing 2. Ilma on ollut viileä ja kostea. NGC 457 - Vedran VrhovacMessier 15 - Vedran Vrhovac Juha Ojanperä English Summary The DS-meeting 2006 was held in observatory center of Ursa in Artjärvi, Finland. Weather was fine, and participants made lots of observations during the meeting. Some of them (NGC 7332, 7339; 7008 by Jyri Lehtinen and M 82; NGC 604 by Iiro Sairanen) are presented in this Linnunrata- column. During the days, participants listened to presentations, for example by Harri Haukka about "extreme DS" and Risto Heikkilä about his observation programs and thoughts about objects near the celestial North Pole. Also the traditional DS-quiz was arranged. The winner quiz was again Iiro Sairanen from South Karelia! Some things are about to change in the Linnunrata-column. Starting from this Linnunrata, there will be more observations and less text. Also the whole UMI is "under construction" and more changes will likely occur. Other observations presented were made by Rony De Laet (Belgium) M 11, Toni Veikkolainen (Finland) NGC 247, NGC 1647 and by Vedran Vrhovac (Croatia) NGC 457 and M 15.