14.9.02 ds@ursa.fi

1/2003 Keskitalvea Täällä sitä istutaan ja ihmetellään ulkona raivoavaa lumimyrskyä. Selkeitä kelejäkin on kyllä viimeaikoina ollut ihan kiitettävästi, mutta kovin on ollut kylmää aina niinä öinä. Olen kyllä kuullut, että väkeä on putkien äärellä ollut ihan kiitettävästi, joten ei se suomalainen havaintosisu ilmeisesti ole vieläkään kuollut, vaikka vanhemman väen edustajat usein tyytyvätkin värjöttelemään sisätiloissa kun elohopea laskeutuu lähemmäs –30 astetta. Vaikka pakkanen ehkä kohmettaakin aivoja, muistakaa silti taas lähetellä niitä havaintojanne jaostoonkin päin. Uusi apuvetäjä Jaostolle valittiin vuoden 2002 Cygnuksella uusi apuvetäjä kun Tuomas Savolaisen työ- ja opiskelukiireet alkoivat käydä liian koviksi. Kysyimme jaoston pitkäaikaiselta havaintoekspertiltä Jaakko Salorannalta, voisiko hän ottaa apuvetäjän hommat vastuulleen ja saimme myöntävän vastauksen. Nyt Jaakon ura puolustusvoimien leivissä on ohi ja apuvetovastuu on siirtynyt. Jaakon rooli jaoston toiminnassa on ottaa vastaan havaitsijoiden lähettämiä havaintoja ja toimittaa tätä Ursa Minorin Linnunrata-palstaa. Muistaakaa siis lähettää havaintonne nimenomaan Jaakolle, siitä osoitteesta on nimittäin lyhyempi matka palstan sivuille kuin minun kauttani. Apuvetäjän toimenkuvaan kuuluu toki paljon muutakin, yleisesti ottaen toimenkuva riippuukin lähes täysin apuvetäjästä itsestään :) EDL Jaoston oma lehti numeroltaan 2/02 on tällä hetkellä työn alla. Juttuja on tullut kiitettävästi ja erityisen ilahduttavaa on huomata uusien kirjoittajien vyöryvän esiin tulossa olevassa numerossa. Olen saanut palautetta ennennäkemättömän laajalta taholta ja vaikuttaakin siltä, että EDL on tällä hetkellä ehkä elinvoimaisempi kuin koskaan ennen. Juttuja saa toki vielä lähettää, tulevat sitten seuraavaan lehteen ellei tähän enää mahdu. Taitto on todellakin käynnissä ja valmistunee lähiaikoina. Yhteisliittyminen Tänä vuonna yhdeksän urheaa harrastajaa otti osaa keskitettyyn Webb Societyyn ja NDSOS:n liittymiseen tai jäsenmaksun maksamiseen riippuen henkilön viime vuoden statuksesta. Kirjekuoret yhdistyksiin ovat lähdössä aivan minä hetkenä hyvänsä, elleivät ole jo lähteetkin. Tavoitteena on siis saada tämän vuoden 2003 jäsenyys alusta loppuun. Tulevassa Deep Sky -tapaamisessa sitten katsotaan josko uusitaan tämän vuoden tempaus ensi vuonnakin. Deep Sky tapaaminen Vuoden 2003 DS-tapaaminen olisi tarkoitus järjestää taas Syyskuussa jo tutuksi tulleessa Manskiven toimintakeskuksessa Hollolassa. Paikka on tarkoitus varata heti kun mahdollista, jotta tänä vuonna ei sorruttaisi muutaman viime vuoden tapaan viime tipassa tehtyyn varaukseen. Tapaaminen on tänäkin vuonna ilmainen kaikille jaoston jäsenille, muilta tulijoilta peritään pieni korvaus. Kyselin alustavasti Risto Heikkilää puhumaan ja Risto lupasi tulla jos aikataulu suinkin antaa periksi. Muutenkin pyritään jälleen kehittämään ohjelmaa, joskin aikataulu on ehkä hieman väljempi kuin viime vuonna. Eipä sitten muuta kuin puheenvuoro ensimmäistä kertaa Jaakolle Linnunrata-palstan toimittajana. Lopuksi vielä haluasin lausua syvät kiitokset palstaa vuosikausia kiitettävällä otteella hoitaneelle Tuomas Savolaiselle. Riku Henriksson Uusi alku Aivan kuten Riku lopuksi sanoi, haluan omasta ja myös varmasti koko jaoston puolesta kiittää Tuomasta erinomaisista Linnunrata-palstoista vuosien varrella. Hänen palstojaan lueskellessa on saanu uutta potkua harrastukseen ja apua pilvisien öiden masennukseen. Toivon että Tuomaksen kädenjälki näkyy jaoston toiminnassa niin piirrosten kuin muidenkin asioiden merkeissä myös jatkossa. Sähköpostia saa minulle lähetellä ja kännykkään soitella kun asiaa/kysyttävää ilmaantuu. Lisäksi minulta saa myös havaintokortteja eli kun omat loppuvat niin ilmoitus vaan minulle niin lähetän lisää pikimmiten. Sitten ilman suurempia höpinöitä tällä kertaa mennään suoraan havaintoihin, joita on tällä hetkellä tuolla kansioissa jo ihan kiitettävä määrä. Lisää tietysti odotetaan ja aina toivotaan :) Planetaarista ja pallomaista Rainer Kivistö on havainnut 18. päivä lokakuuta planetaarisista sumua NGC 2371/2. Ulvilassa havainnut Rainer on osunut oikeaan kohteen kuvauksessa: ”Planetaarisen muotoa oli vaikea hahmottaa, mutta pitkän katselun jälkeen sain vaikutelman että siinä oli ikäänkuin kaksi ”plänttiä” vierekkäin jossa vasemman puolisessa olin näkevinäni tähtimäisen kirkastuman”. Kohde totta tosiaan sisältää kaksi melkein toisistaan erillään olevaa osaa, joka selittää myös kohteen kaksois- NGC designaation. Kirkastuma toisessa puntissa on mitä ilmeisemmin pieni kaasuntiivistymä, joka näkyy kohteen SW osassa . Kirkkautta kohteella on 11.3 magnitudia ja kokoa 55,0”. Keskustähti on himmeä: 14.8 magnitudia. Olosuhteen olivat ilmeisesti hyvät Ulvilassa, koska havainto on tehty vain 11-senttisellä kaukoputkella, ilman suodinta ja yleisesti kohde on kuvailtu hyvin himmeäksi vielä 15-senttisellä putkellakin. Mielenkiintoinen ja kovan luokan havainto kaikinpuolin. Piirros löytyy kuvasta 1. Messier 92 on kaunis mutta jokseenkin “pieni” pallomainen tähtijoukko Herkuleksessa. Kuten jokainen arvata saattaa kohde on jäänyt melkoisen pahasti Messier 13 pimentoon, joka on huomattavasti kirkkaampi ja kookkaampi. Entäs kauniimpi? Tiedä sitä, mutta M92 on kuitenkin ehdottomasti yksi pohjoisen taivaan helmistä. Tomi Veikkolainen on havainnut kyseistä pallomaista lokakuun 29. päivä Skylinerillaan ja on toivottavasti pitänyt näkemästään. Sää on ollut kohtuullinen TT 3 ja läpiväkyvyys 3. Pakkasta on ollut onneksi vain 3 astetta ja hieman pilviä tulossa pohjoisesta. Kuvaus kuuluu: “Huomattavasti M13:sta pienempi ja vaatimattomampi, joskin vain vähän himmeämpi. Omalla tavallaan kaunis pallomainen tähtijoukko, joka erottui selkeästi taustastaan. Suodin paransi yksittäisten tähtien erottuvuutta jonkin verran valosaasteisessa ympärisössä.” Virallisesti joukon kirkkaimmat yksittäiset tähdet ovat 12.1 magnitudia mutta näkyvissä on useita magnitudia 12 kirkkaampaa tähteä ja yksi kirkas 10 magnitudin tähti joukon länsi kolkassa. Joukossa on myös muiden pallomaisten tapaan useita tummia juovia siellä täällä, joista mm. Lord Rosse raportoi aikanaan. Toinen on nähnyt joukosta selvän S-kirjaimen, toinen kuka tietää mitä. Kaikkea sitä taivaalta löytyy. Veikkolaisen havainto on tehty Järvenpään Kyrölässä ja näkyy kuvassa 2. Uusia kasvoja, vanhoja konkareita Kuvassa 3 on tulevaisuudenlupauksen Samvel Margarjanin piirros Orionissa sijaitsevasta heijastussumusta Messier 78. Charles Messier kuvaili kohdetta hieman virheellisesti tähtijoukkona jossa on paljon sumumaisuutta ja Mèchain näki kohteella kaksi kirkasta ydintä. Kohde näkyy yleisesti ottaen millä tahansa optisella instrumentilla ja sumun sisällä näkyy kaksi 10 magnitudin tähteä, joista toinen valaisee sumua. Suuremmilla putkilla voi myös havaita useita himmeämpiä tähtiä sumun sisällä ja selvää mottlingia. Myös lähettyvillä olevat NGC-luettelon kohteen ovat kohtalaisen helppoja havaita: NGC 2064, -67 ja –71, joista NGC 2064 on todennäköisesti vaikein. Maailman kuulu havaitsija Stephen O’Meara on myös ehdottanut että sumu voisi olla näkyvissä jopa paljain silmin, joten siitä vaan yrittämään. Samvelin kuvaus kohteesta 20-senttisellä Helios Skylinerilla on seuraava: “Pieni komeettaa muistuttava heijastussumu. Tämä keskivaikea kohde oli ensin vaikea nähdä, mutta kun yönäkö parantui oli sumu erittäin silmiinpistävä. M78 näytti ensin kaksoistähdetä, joka olisi paksun tähtihehkun keskellä, mutta syrjäsilmä paljasti sen sumuksi…”. Rajamagnitudi oli Simpeleellä itsenäisyyspäivän iltana kohtalainen 5.7 ja seeing 1-2. Heinäsen Topi sai kun saikin lähetettyä jaostolle piirroshavaintojaan. Tällä kertaa hänen piirroksistaan on esittelyssä avonainen tähtijoukko NGC 1907 joka väijyy kuvassa 4. Kohde sijaitsee Ajomiehessä ja on useimmiten myös samassa näkökentässä toisen avonaisen, Messier 38 kanssa. Näkymä tarjoaa siis mukavaa kontrastia kahdesta erilaisesta avonaisesta, vaikka molemmat ovatkin melkein yhtä kaukana: noin 4000 – 4500 valovuoden hujakoilla. Topin kuvaus kohteesta on lyhyt ja ytimekäs: “Pieni präntti aivan M38 vieressä. Voisi luulla pallomaiseksi, muutama tähti näkyvissä sumun lomassa”. NGC 1907 sisältää noin 30 tähteä kirkkaudeltaan 9-12 magnitudia. Varsinkin Palomar Sky Surveyn valokuvaus levyilla on näkyvissä myös runsas sumumainen aines tähtijoukon ympärillä. Useita sumu kaaria on näkyvissä varsinkin joukon pohjois-puolella. Sen verran himmeää tarvaraa nämä kyllä ovat että lienevätkö visuaalista herkkua lainkaan. Havainnointiin Topi on käyttänyt 35-senttistä Dobsonia ja suurennos on ollut 80-kertainen. Myös Iiro Sairanen on kiireiltään ehtinyt havaitsemaan tähtitaivasta. Kuvasta 5 löytyy Iiron piirros avonaisesta tähtijoukosta Stock 8, joka sijaitsee Ajomiehessä. Olosuhteen ovat olleet kohtalaisen huonot Imatralla eli ilmeisesti tavallinen suomalainen talvisää: jää hilettä, kunnolla pakkasta ja lunta maassa valaisemassa taivasta. Rajamagnitudi on kuitenkin kiivennyt tyydyttäviin lukemiin, 5.2. Havainnon aikana TT oli 4 ja Seeing 3. Bonusta havaintoon on varmasti tuonut massiivinen 16” Dobson 244-kertaisella suurennoksellaan. Iiron kuvaus kohteesta on otettu suoraan miehen sivuilta ja menee seuraavasti: “Riippuen eri tähtikartoista en voi varmasti sanoa mikähän kohde tämäkin sitten on. SkyMapin demonstraatio versiolla tämän voisi tulkita Stock 8:ksi, Hallo Northern Skyn mukaan kohde olisi asterismi IC417:n sisällä, joka on itse galaktinen sumu. Mitään sumua en ole havainnut, johtuen varmaan surkeasta kelistä. Cartes du Ciel kertoo taas kaikkea mahdollista näiden väliltä, ainakin kys. tähdet kuuluisivat Stock 8:aan, mutta tämäkin luettelo tukisi tuota Hallon versiota. No joka tapauksessa kohde on komea asterismi tai vähätähtinen avonainen, jota hallitsee neljä noin 9 mag tähteä”. Itse tähtijoukko on tyyppiä I 3 m n eli näin ollen IC designaation tarkoittaa sumua sekä avonaista tähtijoukkoa, mutta avonainen tunnetaan myös nimellä Stock 8. Tähtiä löytyy noin 40 kappaletta, josta kirkkain noin 7 magnitudia. Emissiosumu IC 417 on kirkkaimmillaan juuri tähtijoukon alueella, jatkuen etelään ja on kooltaan jokseenkin pieni, noin 13x8 kaariminuuttia. Aivan kuten Iiro arveli sumun näkeminen vaatii pimeää taivasta ja kunnon säätä. Onnistumisen mahdollisuutta parantaa myös UHC tai O-III suodin. Suodattimilla kohde näkyy jo pienilläkin apertuureilla, mutta suurennosta kannattaa käyttää “normaalia” enemmän kohteen pienen koon takia. Tässä kaikki tällä kertaa. Muistakaa lähettää runsaasti havaintoja! Suosituin kysymyksen aihe tällä hetkellä on ollut Hotmail-osoitteeni tilakapasiteetti, mutta kyllä sinne tavaraa mahtuu, olkaa huoleti. Jaakko Saloranta English Summary First of all I would like to thank Mr. Savolainen from my own and also from the entire section’s behalf for his exquisite work in this post. I can say it has been a true pleasure reading and growing up with his UMI posts, not to mention how helpful they have been during lonely cloudy nights. I hope we will see numerous beautiful sketches from Tuomas in the section’s drawing archives in the future. And just to summerize, we have a hardcore sketch of NGC 2371/2 (Pic 1) made only with a 4” scope, the new hope Samvel Margarjan with his groovy Messier 78 and not to forget the the men behind most of the sketches Iiro Sairanen and Topi Heinänen with some open cluster drawings. Let’s hope me keeping this post won’t be a total disaster and keep those sketches coming :)