Aluksi

Vaikkei aurinkohavaintolomakkeen täyttö tarvitsekaan korkeampaa matematiikkaa, on silti muutama asia, jotka on syytä muistaa havaintoa tehdessä. Kokeneinkaan auringonhavaitsija ei välttämättä muista pilkkuluvun määritykseen liittyviä kertoimia, joten nämä ohjeet on suunnattu suunnattu kaikille aurinkohavaintolomakkeen käyttäjille.

Havaitsija, havaintopaikka ja -ajankohta

Lomakkeen täyttö alkaa havaintoajankohdan merkitsemisellä; sivun oikeaan ylälaitaan kirjoitetaan kuukausi ja vuosiluku. Kohtaan havaitsija kirjoitetaan havaitsijan etu- ja sukunimi ja kohtaan havaintopaikka kirjoitetaan sen paikkakunnan nimi, missä havainto on tehty. Tarkkojen koordinaattien laittaminen kohtiin "lev" ja "pit" (leveys- ja pituuspiirit) ei ole välttämätöntä mutta suotavaa.

Havaintoväline

Seuraavista valintalaatikoista valitaan havaintoa tehdessä käytetty instrumentti. Kohta "D" viittaa objektiivin tai pääpeilin halkaisijaan ja kohta "f" käytetyn instrumentin polttoväliin. Jos havaintovälineenä on käytetty kiikareita laitetaan "__x__" -kohtaan kiikarin kertoimet. Seuraavista kohdista (visuaalihavainto, projisointi, valokuvaus) valitaan havaintotilannetta vastaava metodi. Projisointi -kohtaan merkitään myös projisoidun kuvan halkaisija.

Kellonaika

Kohtaan "UT" kirjoitetaan kellonaika, jolloin havainto tehtiin, oikean päivän kohdalle. HUOM! Kellonaika kirjoitetaan UT:nä (Universal Time, ent. Greenwich Mean Time GMT), joka on kesäaikana kolme tuntia Suomen aikaa jäljessä ja talvella kaksi; esim. jos havainto tehdään kesällä Suomen aikaa kello 15.45, niin UT -kohtaan kirjoitetaan 12.45.

Havainnon teko

Seuraavaksi alkaa varsinaisen pilkkuluvun määitys. Pilkkuluku R määritetään kaavalla

    R = g x 10 + f

jossa g on pilkkuryhmien määrä ja f on yksittäisten pilkkujen määrä. Pilkkuryhmäksi lasketaan sellaiset pilkut, joiden etäisyys toisistaan on enintään 5 heliografista astetta (kuva x).

Esimerkki: Jos pilkkuryhmiä on 2 ja yksittäisiä pilkkuja on 6, saa pilkkuluku R tällöin arvon (2 x 10 + 6=) 26.

Kohdat gn, gs, Rn ja Rs määrittävät pilkkujen sijoittumista auringon pohjoiselle (n) ja eteläiselle (s) pallonpuoliskolle. Rn lasketaan kuten R, mutta siihen lasketaan vain pohjoisen pallonpuoliskon pilkkuryhmät ja yksittäiset pilkut. Rs määritetään samalla tavoin käyttäen nyt eteläisen pallon puoliskon pilkkuja ja ryhmiä.

Muista tarkistaa auringon ekvaattorin ("päiväntasaajan") asento kyseisenä havaintoajankohtana (kuva y). Huomioi myös, että esimerkiksi linssiputki kääntää auringon kuvan ylösalaisin eli pohjoinen ja etelä vaihtavat paikkaa.

Kohdat p, s, ja SN määrittävät pilkkujen luonnetta. SN -luku määritetään kaavalla

    SN = p x 10 + s

jossa p on penumbraalisten (penumbra=puolivarjo) pilkkujen määrä ja s on umbraalisten (umbra=täysivarjo) pilkkujen määrä. Huomiona todettakoon, että SN on usein pilkkulukua R huomattavasti suurempi, joten jos SN arvojen suuruutta ei tule ihmetellä.

"NaE" -kohtaan (Naked Eye="paljas silmä") merkitään paljaalla silmällä nähtävien pilkkujen lukumäärä. VAROITUS! ÄLÄ KATSO AURINKOON ILMAN SUODATINTA - SEURAUKSENA VOI OLLA VAKAVA SILMÄVAURIO TAI JOPA SOKEUTUMINEN!!! Paljaalla silmällä katsomisella tässä tapauksessa tarkoitetaan katsomista hitsauslasin läpi (kerroin 14). Tosin varsin harvoin pilkkuja voi nähdä ilman kaukoputkea tai kiikareita.

Seeing ja läpinäkyvyys ("S" ja "L")

Seeing ja läpinäkyvyys -arvot määrittävät havainto-olosuhteita. Seuraavassa Seeing -arvoon liittyviä määritelmiä:

Jos Seeing on

1, Auringon pinta on liikkumaton; pilkut ja vaaleat fakula-alueet ovat helposti havaittavissa. Auringon reunassa ei selvää     huojuntaa. Auringon pinnan rakeisuus mahdollisesti tulee esiin.

2,     Auringon pinnassa havaittavissa pientä huojuntaa, joka ei kuitenkaan haittaa merkittävästi pilkkuluvun määrittämistä. Mahdolliset fakula-alueet helposti havaittavissa.

3, Auringon pinta huojuu lievästi. Isoimpien pilkkujen laskeminen helppoa mutta pienten pilkkujen tarkkaa lukumäärää on vaikea määrittää. Mahdollisia fakula-alueita erottuu väreilyn rauhoittuessa hetkellisesti.

4, Auringon pinnassa näkyy selvää huojuntaa, joka vaikeuttaa pilkkuluvun määrittämistä. Pieniä pilkkuja lähes mahdotonta laskea. Vaaleita fakula-alueita tuskin erottaa.

5, Auringon pinta huojuu suuresti; pilkkulukua lähes mahdoton määrittää, koska pilkkujen tarkkaa lukumäärää ei voida laskea. Auringon reuna väreilee huomattavan paljon.

Läpinäkyvyys määritetään samanlaisella asteikolla kuin Seeing:kin eli 1-5, jossa 1 on parhain arvon ja 5 huonoin. Läpinäkyvyysarvo kertoo taustataivaan tummuudesta. Taustataivaan tulisi olla selkeän sininen, jotta se saisi läpinäkyvyysarvon 1. Toisaalta Auringon edessä tulee olla selkeä pilviharso, jotta läpinäkyvyysarvo olisi 5.

Lopuksi

Vaikka aurinkoa havaitaa usein kaveriporukassa, on kuitenkin syytä muistaa, että havainnon teko on henkilökohtaista; jokainen havaitsija näkee sen verran pilkkuja kuin näkee - kyseessä ei siis ole mikään kilpailu. Havaintojen välillä saattaa olla suuriakin eroja päivittäin, koska olosuhteet pilkkuja havaittaessa vaihtelevat hyvinkin nopeasti. Tämän takia jokainen vilpittömin mielin tehty havainto on oikea.

Huomautan tässä lopuksi, että vaikka aurinkohavaintolomakkeessa on useita eri kohtia, niin aurinkohavainnoksi hyväksytään havaintolomake, johon on merkitty

- havaintoaika (vuosi, kuukausi, kellonaika)

- havaitsijan nimi

- havaintopaikka

- jonkinlaiset tiedot havaintovälineestä

- pilkkuryhmien määrä (g)

- yksittäisten pilkkujen määrä (f)

- pilkkuluku (R)

Havaintolomakkeen ehdottomasti tärkein lukema on pilkkuluku (R), joka kuvaa auringon aktiivisuutta varsin hyvin. Muut kohdat havaintolomakeessa määrittävät tarkemmin havainto-olosuhteita ja pilkkujen luonnetta, mutta niiden täyttäminen ei ole välttämätöntä. Pääasia on, että auringon havaitseminen olisi mahdollisimman mielenkiintoista ja silti helpooa ja mukavaa.