Perustettu 1921
 

Lokakuun 2006 uutiset

31.10.06
Hubblen huoltolento toteutuu

Nasa ilmoitti tänään, että avaruusteleskooppi Hubblen kiistelty korjauslento tehdään vuonna 2008. Tämä on järjestyksessä jo viides avaruussukkulan huoltolento Hubblelle.

"Vaikka kaikessa avaruustoiminnassa on riskinsä, haluamme säilyttää Hubblen toiminnassa sen kansainvälisen merkityksen vuoksi", kertoi Nasan pääjohtaja Mike Griffin lehdistötilaisuudessa. Vaadittu rata on lähellä sukkulan maksimikorkeutta ja huoltolentoa on pidetty vaarallisena vaativuutensa vuoksi. Aikaisemmat korjaukset ovat kuitenkin sujuneet ongelmitta.

Astronautit tuovat avaruuskaukoputkelle uusia havaintolaitteita, sekä vaihtavat sen gyroskoopit, akut ja muita kriittisiä hallintalaitteita. "Huollon jälkeen Hubble tulee olemaan tehokkaampi kuin koskaan", mainostaa Nasa tiedotteessaan. Viallisten järjestelmien vaihdot mahdollistavat avaruuskaukoputken toiminnan jatkamisen aina vuoteen 2013 asti. Tällöin on tarkoitus saada kiertoradalle Hubblen seuraaja, James Webb -teleskooppi.

Nasan Hubble-sivut

- MS

Hubble huollettavana maaliskuussa 2002. Astronautti kurottautuu sukkulan robottikäsivarren varassa avaruusteleskoopin sisään. Taustalla näkyy pätkä Maan sirppiä. Kuva Nasa

31.10.06
Komeetat saavat vieraita

Nasa aikoo lähettää Stardust-luotaimen tutkimaan seuraavaksi Tempel 1 -komeettaa. Kyseessä on sama komeetta jota Deep Impact -luotain havaitsi vuonna 2005. Silloin komeettaa kohti lähetettiin myös iskeytyjä, jonka törmäys nostatti valtavan pölypilven. Nyt onkin kiinnostavaa nähdä miten komeetta on viime visiitin jälkeen muuttunut.

Aiemman ohituksen tehnyt Deep Impact -luotain puolestaan päätettiin ohjata tutkimaan komeetta Boethinia. Samalla hyväksyttiin myös OSIRIS-projekti, jonka tavoitteena on noutaa ensimmäiset näytteet asteroidista Maahan.

Muita Nasan juuri hyväksymiä tulevia tutkimuksia ovat muun muassa Venuksen kemiasta ja dynamiikasta tietoja keräävä Vesper sekä Kuun painovoimaa ja sen sisustaa havaitseva GRAIL (Gravity Recovery and Interior Laboratory).

Deep Impact
Nasa

- SN

Taiteilijan kuva Deep Impact -luotaimen lähettämän törmääjän iskeytymisestä komeetta Tempel 1:n pintaan. Stardust-luotain on menossa seuraavaksi katsomaan mitä tälle komeetalle nykyään kuuluu. Kuva Nasa / JPL / UMD

28.10.06
Ensimmäinen supertietokone avaruuteen

Floridan yliopiston tiedotteen mukaan tutkijat ovat kehittämässä ensimmäistä avaruuteen lähetettävää supertietokonetta. Suurempaa tietokonevoimaa tarvitaan luotaimien itsenäiseen työskentelyyn sekä koko ajan kehittyvien satelliittien tuottaman datan käsittelyyn.

Vaikka maanpäällisten tietokoneiden teho on kehittynyt huimaa vauhtia, uutta tekniikkaa ei voida ottaa samassa tahdissa avaruuskäyttöön. Nyt kehitettävä uusi avaruustietokone ei vielä vastaa maanpäällisiä supertietokoneita, mutta se on silti 100 kertaa tehokkaampi kuin yksikään nykyään avaruudessa oleva tietokone.

Kaikkien taivaalle lähetettävien tietokoneiden pitäisi olla pieniä ja kevyitä, mutta samalla ne täytyy suojata avaruudessa olevalta säteilyltä sekä laukaisun aikana tapahtuvalta tärinältä. Read more

- SN

Alan George (oikealla) ja Ian Troxel kehittävät tietokonetta, joka on 100 kertaa nopeampi kuin mikään nykyään avaruudessa oleva tietokone. Kuva Kristen Bartlett / University of Florida

25.10.06
Tähtijoukot syrjivät pienempiä

Hubble avaruusteleskooppi on havainnut tähtijoukon valikoivan tähtiä näiden massan perusteella. Painavammat tähdet ajautuvat hiljalleen joukon keskustaa kohti, kun taas kevyemmät tähdet saavat lisää nopeutta ja siirtyvät ulommas.

Tähtijoukkojen keskustat ovat ruuhkaisia paikkoja jossa kohtaamiset ja jopa ajoittaiset törmäämiset ovat suhteellisen yleisiä. Teorioiden mukaan juuri lukuisat ohitukset aiheuttavatkin nyt havaitun eri massaisten tähtien erottelun. Read more

- SN

Hubblen ottama kuva tähtijoukko 47 Tucanaen ytimestä. Tulosten mukaan tähtijoukko harrastaa massaan perustuvaa syrjintää. Kuva Nasa / ESA / G. Meylan

22.10.06
Naapurit törmäilivät hiljattain

Kääpiögalaksi M32 syöksyi Andromedan läpi yli 200 miljoonaa vuotta sitten. Todisteet tästä rajusta törmäyksestä löydettiin Spitzer-avaruusteleskoopin kuvasta, jossa näkyy törmäyksen muodostama pölyrengas lähellä Andromedan keskustaa.

Koska Andromeda on paljon massiivisempi kohde, galaksi selvisi kohtaamisesta melko muuttumattomana. Kääpiögalaksi sen sijaan menetti yli puolet massastaan törmäyksen seurauksena. Andromedan galaksi tulee törmäämään omaan galaksiimme 5-10 miljardin vuoden kuluessa.

Read more
Suurempi kuva

- SN

Spitzer-avaruusteleskoopilla otettu infrapunakuva paljasti galaksissa olevan pölyrinkulan. Havainto viittaa siihen että kääpiögalaksi M32 on syöksynyt aikoinaan Andromedan läpi. Kuva Nasa / JPL / P. Barmby (CfA)

19.10.06
MetOp lähti viimein matkaan

Useiden lykkäysten jälkeen ensimmäinen MetOp-satelliitti laukaistiin onnistuneesti avaruuteen. Laukaisu tapahtui Baikonurin avaruuskeskuksessa kello 19.28 Suomen aikaa.

MetOp on ensimmäinen polaariradalla eli napa-alueiden yli kulkevalla radalla oleva eurooppalainen sääsatelliitti. Satelliitti kiertää ympyräradalla 840 kilometrin korkeudella, kun taas geostationaariset eli maanpinnan suhteen paikallaan pysyvät tavalliset sääsatelliitit ovat yli 40 kertaa kauempana. Huomattavasti paremman erotuskyvyn lisäksi uusi satelliitti tarjoaa havaintoja myös vähemmän tutkituilta alueilta, kuten napa-alueilta ja meriltä.

MetOp-sarjaan kuuluu yhteensä kolme satelliittia. Näiden on tarkoitus kerätä säähavaintoja vuoteen 2020 saakka. Lue lisää

- SN

Kuva EUMESAT

18.10.06
Hubble kuvasi galaksitörmäyksen

Nasa julkaisi Hubble-avaruusteleskoopilla otetun kuvan Antennigalakseista (NGC 4038-4039). Kyseessä on tähän asti tarkin otos törmäävistä galakseista. Kolarin seurauksena syntyy miljardeja uusia tähtiä.

Törmäys ei tapahdu aivan kädenkäänteessä, sillä se alkoi jo satoja miljoonia vuosia sitten. Kellertävät osat kuvassa ovat alkuperäisten galaksien ytimet. Paljon pölyä sisältävät alueet näkyvät ruskehtavina.

Hubblen ottama kuva mahdollistaa yhteentörmäyksessä syntyvien tähtien ja tähtijoukkojen paremman luokittelun ja prosessin ymmärtämisen. Osa syntyvistä tähtijoukoista muodostaa myöhemmin pallomaisia tähtijoukkoja, jollaisia löytyy myös kotigalaksimme Linnunradan ympäriltä.

Tutkimuskohde on kiintoisa myös siksi, että muutaman miljardin vuoden päästä myös oma galaksimme on samassa tilanteessa, jos lähestyvä Andromedan galaksi törmää Linnunrataan.

Read more
Suurempi kuva
Törmäytä galakseja omalla koneellasi

- MS

Antennigalaksit eli NGC 4038-4039 Hubblen näkemänä. Kuva Nasa / ESA / Hubblen perintö

17.10.06
Pohjoistaivaalta löytyy hieno kiikarikomeetta

Komeetta C/2006 M6 (SWAN) on kirkastunut ennustettua paremmaksi. Kohteen kirkkaus on tällä hetkellä noin 5,5 magnitudia eli se näkyy helposti kiikarilla ja hyvissä olosuhteissa himmeänä paljain silminkin.

SWAN näkyy tällä hetkellä Karhunvartijan pohjoisosissa lähellä tähdistön Gamma-tähteä Seginusta. Sen luota pyrstötähti siirtyy melko nopeasti kohti Herkuleksen tähdistöä. Kohde näkyy illalla luoteessa ja aamulla koillistaivaalla.

Kohteen löysivät SOHO-luotaimen SWAN-mittalaitteen kuvista toisistaan riippumatta R. D. Mattson Yhdysvalloista ja M. Mattiazzo Australiasta 20. kesäkuuta tänä vuonna. Read more

- VM

11. lokakuuta otetussa pitkän valotusajan kuvassa Swanin huntumainen pitkä pyrstö tulee esiin. Kuva Michael Jager & Gerald Rhemann

16.10.06
Titanissa saattaa olla tulivuoria

Nasan Cassini-luotain on havainnut Saturnuksen Titan-kuusta lukuisia sortuneelta tulivuorelta näyttäviä rakennelmia. Alueet saattavat tarjota riittävästi lämpöä ja energiaa jotta elämä pystyisi selviytymään näissä paikoissa.

Titanin jäätävissä olosuhteissa sulan laavan sijaan tulivuoret muodostuisivat kuitenkin lämpimän veden vaikutuksesta. Kuun mahdollinen aktiivisuus selittäisi samalla myös Titanin ilmakehästä löytyvän metaanin. Metaani nimittäin hajoaa kuun ilmakehässä, mutta pinnalle nouseva vesisohjo voisi tuoda mukanaan uutta metaania kuun sisältä.

Titanin pinnassa näkyviä muodostelmia on selitetty kuun aktiivisuuden lisäksi myös meteoritörmäyksillä. Tämä teoria ei kuitenkaan kerro sitä miksi muodostelmat ovat keskittyneet kuun pohjoisiin osiin. Read more

- SN

Tutkakuvassa näkyvän kahden järven rakenne viittaa siihen että nämä olisivat muodostuneet vesitulivuoren sorruttua. Kuva JPL / Nasa / Cassini Radar Team

14.10.06
Kuuma Jupiter on paikoin kylmä

Spitzer-avaruusteleskooppi on havainnut ensimmäistä kertaa oman aurinkokuntamme ulkopuolella olevan planeetan lämpötilaeroja. Tulosten mukaan tämän niin sanotun kuuman Jupiterin pinnalla saatettaisiin paikoin tarvita toppatakkeja. Vaikka eksoplaneetan päiväpuoli on kirjaimellisesti tulikuuma, niin yöpuolella vallitsee meidän kannalta suhteellisen normaali, mahdollisesti jopa talvinen lämpötila.

Havaittu kaasuplaneetta kiertää erittäin lähellä emotähteään ja sen vuoteen kuluu vain alle viisi päivää. Siksi kohteen pyörähdysajan uskotaan olevan lukittu eli eksoplaneetta on koko ajan samassa asennossa emotähteensä nähden.

Asentonsa takia planeetan päiväpuolen lämpötila nousee jopa 1400-1650 asteeseen, mutta yöpuolella lämpötila on vain miinus 20:n ja 230:n asteen välillä. Koska kaasuplaneettojen ulko-osat kiertävät yleensä sisäosia nopeammin, havaitun eksoplaneetan täytyy säteillä päiväpuolella kerättyä lämpöä erittäin tehokkaasti pois.

Spitzerin tekemä havainto on samalla ensimmäinen kerta kun vieraaseen aurinkokuntaan kuuluvan planeetan pinnassa on onnistuttu havaitsemaan vaihtelevuutta. Read more

- SN

Kuva on taiteilijan näkemys Spitzerin havaitsemasta Jupiterin kaltaisesta planeetasta. Planeetan yö- ja päiväpuolien lämpötilaero on jopa 1400 astetta. Kuva Nasa / JPL-Caltech

12.10.06
Jupiterin myrsky voimistuu

Jupiterin pieni punainen pilkku on voimistunut. Tämä on myös saattanut aiheuttaa pilkussa aiemmin havaitun värin muuttumisen, Nasan lehdistötiedotteessa kerrotaan.

1940-luvulla Jupiterissa havaittiin kolme pientä valkoista myrskyä. Kaksi näistä myrskyistä yhdistyi vuonna 1998 ja kolmas sulautui vuonna 2000. Alle vuosi sitten myrsky muuttui punaiseksi ja sai lempinimen Jupiterin pieni punainen pilkku.

Nyt Hubblen avulla tehtyjen havaintojen mukaan tuulet pyyhältävät pienen pilkun alueella noin 640 kilometriä tunnissa. Nopeus vastaa Jupiterin suuren pilkun tuulien nopeuksia. Aiemmissa havainnoissa yhden alkuperäisen myrskyn tuulten nopeudeksi saatiin vain noin 430 kilometriä tunnissa.

Myrskyn nykyinen väri saattaa johtua siitä että voimakkaammat tuulet pystyvät pitämään alhaalta nostamaansa ainetta kauemmin ylhäällä tai sitten myrsky kykenee nostamaan ainetta aiempaa syvemmältä Jupiterin kaasukehästä. Read more

- SN

Jupiterin pieni punainen pilkku on todellisuudessa maapallon kokoinen pyörremyrsky. Kuva Nasa / ESA / G. Bacon (STScI)

11.10.06
SpaceShip2 ensiesittelyssä

Virgin Galactic paljasti SpaceShip2-aluksen mallin New Yorkissa järjestetyillä Wired NextFest -messuilla. 18-metrinen avaruusalus tulee viemään avaruushypylle kuusi turistia ja kaksi miehistön jäsentä.

Virallisen avaruuden rajan eli sadan kilometrin korkeuden ylittäneen SpaceShipOnen isosisko on suunniteltu matkustajien mukavuus silmälläpitäen. Yhtiön sivuilla näytetään konseptikuvia matkustajista leijailemassa aluksessa vapaasti viiden minuutin painottomuuden aikana. Sisätila on avara ja muotoilu äärimmäisen sulavaa.

"Turvallisuus on suuntatähtemme", vakuuttaa Virgin Galactic -yhtiön johtaja Richard Branson. Virginillä on vankka kokemus lentoyhtiönä ja seuraavaksi ollaan ottamassa askel ylöspäin. "Tuntuu lähes uskomattomalta, mutta tämä on täyttä todellisuutta. Päivittäin ihmiset eri puolilta maailmaa tekevät lippuvarauksia avaruusmatkalle."

SS2-prototyypin on määrä lentää ensimmäisen kerran jo 2007, ja kaupallisten lentojen on suunniteltu alkavan alkuvuodesta 2009. Sadan kilometrin korkeuteen oikeuttavan lipun 200 000 euron varausmaksu on kymmenesosa sen hinnasta.

Virgin Galactic
Sven Grahnin kuvia Wired NextFest -näyttelystä

- MS

SpaceShip2 kykenee nousemaan noin 100 km korkeuteen. Pituudeltaan se on kaksinkertainen esikuvaansa SS1-alukseen verrattuna. Kuva Virgin Galactic

9.10.06
Hubble varmisti planeettojen syntyteorian

Hubble-teleskooppi on havainnut Epsilon Eridan -tähteä kiertävän planeetan olevan samassa tasossa tähden ympärillä olevan kaasu- ja pölykiekon kanssa, Hubblen tiedotteessa kerrotaan.

Tutkijat ovat jo pitkään uskoneet että planeetat muodostuvat tähteä ympäröivästä kiekosta, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun sekä planeetta että planeettoja synnyttävä kiekko on havaittu saman tähden ympäriltä. Havainto onkin suora todiste siitä että planeetat tosiaan syntyvät tähteä ympäröivästä kiekosta.

Kyseinen planeetta on meitä lähinnä oleva eksoplaneetta ja se sijaitsee vain 10,5 valovuoden päässä. Kohde on 50 prosenttia Jupiteria massiivisempi kaasuplaneetta ja sen kiertoaika on 6,9 vuotta.

Eksoplaneetta saattaa päästä kehyksiin ensi vuoden lopulla kun se on lähimmillään Epsilon Eridania. Silloin planeetta voi nimittäin olla riittävän kirkas jotta sen valokuvaaminen onnistuu. Read more

- SN

Epsilon Eridanin ympärillä oleva materiakiekko on samassa tasossa tähteä kiertävän planeetan kanssa. Tämä todistaa planeettojen todella syntyvän tähteä ympäröivästä pöly- ja kaasukiekosta. Kuva Nasa / ESA / G. Bacon (STScI)

7.10.06
Opportunity-kulkija poseeraa Marsin kiertoradalta otetuissa kuvissa

Nasan Mars Reconnaissance Orbiter (MRO) kuvasi Opportunity-mönkijää 3. lokakuuta. HiRISE-kameran kuvassa näkyvät marskulkijan jäljet sekä itse Opportunity varjoineen 800-metrisen Victoria-kraatterin reunalla.

Olemme saaneet fantastisia tuloksia, vaikka projektin pääasiallinen tiedeosuus ei ole vielä edes alkanut", ylpeili Alfred S. McEwen, HiRISE-instrumentin päävastaava. Erotuskyky on kuvassa uskomattomat 89 senttimetriä huolimatta 297 kilometrin ratakorkeudesta. Victoria-kraatterin reunoilla erottuu eroosion paljastamaa sedimenttikiveä sekä siitä irronneita, osaksi hiekkaan hautautuneita järkäleitä. Keskellä Victoriaa on upea teräväreunainen dyynialue.

"Seuratkaa uutisia", McEwen kehoittaa, "jos tämä on teistä upea kuva, niin malttakaa mitä on tulossa!"

Mars Reconnaissance Orbiter jatkaa ilmajarrutustaan ja asettuu marraskuussa lopulliselle ympyräradalleen. MRO:n on määrä jatkaa kuvaamista vuoden 2008 loppupuolelle asti ja lähettää tänä aikana enemmän dataa kuin kaikki tähänastiset Mars-luotainlennot ovat tuottaneet yhteensä.

HiRISEn kuvia alkuperäiskoossaan / Mars Reconnaissance Orbiter

- MS

Jyrkkäreunainen Victoria-kraatteri sekä Opportunity-kulkija sen laidalla MRO:n kuvaamana 3. lokakuuta. Kuva Nasa / MRO

3.10.06
Universumin tutkiminen toi Nobelin

Tänään julkistettiin fysiikan Nobel-palkinnon saajiksi tähtitieteilijät John C. Mather ja George F. Smoot. Palkinto tuli mikroaaltotaustasäteilyn tutkimisesta.

Taustasäteilyä havainnoinnut COBE-satelliitti oli ensimmäinen askel nykyisen kaltaiseen kosmologian tutkimukseen. Mather toimi satelliittiprojektin johtajana. Satelliitin tekemien havaintojen avulla tutkijat pystyivät laskemaan taustasäteilyn lämpötilan olevan 2,7 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella. Tulos oli juuri alkuräjähdysteorian antaman ennusteen mukainen ja näin ollen vahvisti teorian oikeaksi.

Smoot puolestaan johti taustasäteilyn epätasaisuutta mittaavan DMR-instrumentin käyttöä. Taustasäteilystä löytyneet epätasaisuudet ovat vain asteen sadastuhannesosia, mutta ne mahdollistivat galaksien, tähtien ja lopulta myös meidän ihmisten synnyn.

Kuuntele John C. Matherin T+a:lle (16.8.2006) antama kommentti COBE-tutkimuksesta (englanniksi) / Read more

- SN

COBE-satelliitilla tehty mikroaaltotaustasäteilyn tutkiminen toi Nobel-palkinnon. Kuvassa satelliitin tekemä havainto taustasäteilyn epätasaisuudesta. Kuva Nasa / COBE

2.10.06
Estävätkö mustat aukot tähtien syntyä?

Suuret galaksit ovat turvautuneet tehokkaaseen syntyvyyden säännöstelyyn oletettua hurjemman nuoruutensa jälkeen. Tähän tulokseen tulivat Yalen ja Leidenin yliopiston tutkijat tutkittuaan 20 galaksia, jotka kaikki sijaitsevat noin 11 miljardin valovuoden päässä.

Tutkijoiden mukaan monia suuria ja kaukaisia galakseja hallitsee vanhojen tähtien joukko. Koska uusia tähtiä syntyy niin vähän, galaksien alun on uskottu olevan voimakasta tähtien synnyn aikaa. Nyt havaituissa kohteissa voimakasta tähtien syntyä ei kuitenkaan nähty, joten suuri osa suurten galaksien tähdistä on syntynyt vieläkin aiemmin kuin mitä ennen uskottiin.

"Tulos vahvistaa sen mitä osa tähtitieteilijöistä on epäillytkin - galakseilla näyttää olevan erittäin tehokas tapa säännöstellä syntyvyyttä", tutkimusryhmän johtaja Mariska Kriek kertoo Yalen lehdistötiedotteessa. Tutkijoiden mukaan mahdolliset syylliset saattavat olla galaksien keskustoista riehuvat valtavat mustat aukot. Read more

- SN

Erittäin massiiviset mustat aukot saattavat toimia tähtien synnyn ehkäisijöinä. Kuvassa mustan aukon avaruuden halki lähettämä valtava suihku. Kuva Nasa / Hubble Heritage Team (STScI/AURA)

Lehden uusin numero

Tilaa Tähdet ja avaruus liittymällä Ursan jäseneksi, niin saat lehden tuoreena kotiisi seitsemän kertaa vuodessa!