Perustettu 1921
 

Heinäkuun 2006 uutiset

28.7.06
Tutkijoita vaivaa kadonneiden mustien aukkojen arvoitus

ESAn ja Nasan tutkijat ovat löytäneet yllättävän vähän mustia aukkoja kartoittaessaan paikallista maailmankaikkeutta Integral-satelliitin avulla. Mustien aukkojen uskotaan olevan suurelta osin vastuussa kaikkialta avaruudesta löytyvästä röntgentaustasäteilystä, ja siksi tämän suuri energisen taustasäteilyn voimakkuudesta pystytään arvioimaan sen synnyttämiseen tarvittavien mustien aukkojen määrä.

Nyt tehty kartoitus kuitenkin paljasti, että ainakaan lähellä olevassa maailmankaikkeudessa ei ole riittävästi mustia aukkoja röntgentaustasäteilyn selittämiseksi.

Tällä hetkellä havainnolle on kaksi selitystä. Joko mustat aukot ovat piiloutuneet niin hyvin, että edes Integral-satelliitti ei pysty havaitsemaan niitä, tai etäämpänä ja siten varhaisemmassa maailmankaikkeudessa syntyneet mustat aukot ovat kehittyivät hieman eri tavalla kuin nuoremmat mustat aukot. Tutkijat toivovat että muutaman kuukauden päästä valmistuva Swift-satelliitin tekemä kartoitus toisi lisää valoa ongelmaan. Read more

-SN

Integral-satelliitin kuva paikallisesta maailmankaikkeudesta (local universe). Pienet ympyrät ovat röngensäteilyä tuottavia mustia aukkoja. Suurempi kuva. Kuva Nasa / JPL

24.7.06
Titanista löydettiin järviä

Cassini-luotain on löytänyt erittäin vakuuttavia todisteita Titanissa lymyävistä hiilivetyjärvistä. Jos järvet todella ovat olemassa, Titan olisi maapallon lisäksi ainoa taivaankappale jonka pinnalla tiedetään olevan järviä.

Mahdolliset järvet näkyvät Cassinin tutkakuvissa todella tummina alueina. Tumma väri kertoo erittäin tasaisesta, todennäköisesti nestemäisestä pintasta. Myös tummien alueiden muodot sekä niitä ympäröivät mahdolliset joenuomat viittaavat siihen että kyse todella on nesteen peittämistä alueista. Read more

-SN

Titanin järvistä on vihdoinkin löydetty vakuuttavia todisteita. Kuva Nasa / JPL

21.7.06
Marsiin halutaan lähettää miniluotainten parvi

Professori Steven Dubowsky toivoo näkevänsä jopa tuhannen miniluotaimen hyppivän Marsin pinnalla. Dubowskyn kehittelemät noin 100 grammaa painavat pienet pallot pystyisivät hyppimällä ja kierimällä levittäytymään laajalle alueelle. Tekemänsä havainnot luotain lähettäisi muiden lähistöllä olevien miniluotaimien muodostaman tietoverkon kautta Maahan.

Dubowskyn mukaan 1000 miniluotainta painaa ja vie vähemmän tilaa kuin esimerkiksi Marsissa nyt oleva Spirit-kulkija, joten niiden vieminen naapuriplaneetallemme ei pitäisi olla ongelma jos maapallolla tehtävät testit luotaimien kyvyistä näyttävät riittävän lupaavilta. Keinotekoisten lihasten avulla luotain pystyisi hyppäämään noin puolentoista metrin matkan suunnilleen kerran minuutissa. Miniluotaimet vaativat silti vielä paljon kehittelemistä, ja Dubowsky uskookin että pallot voivat vaeltaa naapuriplaneettamme pinnalla kymmenen vuoden päästä. Read more

-SN

Professori Steven Dubowskyn toive: tuhat tällaista pakettiin ja osoitteeksi Mars.Kuva Gus Frederick

20.7.06
MetOpin laukaisu siirtyi taas

Eurooppalaisen MetOp-satelliitin laukaisua on siirretty jo kolmannen kerran. Uutta laukaisupäivää ei ole vielä päätetty, mutta kantoraketti tullaan kuljettamaan pois laukaisupaikalta joten ihan pian laukaisua ei ole odotettavissa.

Ensimmäinen lähtölaskenta keskeytettiin tukijärjestelmästä havaitun virheellisen parametrin vuoksi, toisen kerran laukaisu siirrettiin laukaisijan viestijärjestelmän ongelman takia. Tämän kertainen keskeytys johtui kantoraketin tukirakennelmista. Lue lisää

-SN

Baikonurissa työskentelevä MetOp-ryhmä sopi laukaisun keskeyttämisestä 3 minuuttia ja 5 sekuntia ennen raketin irtautumista. Kuva ESA / K. Büchler

17.7.06
Sukkula palasi onnistuneelta lennolta

Discovery-sukkula palasi onnistuneen lennon jälkeen takaisin Maahan. Lento kesti lähes 13 päivää, joista noin 9 päivää astronautit viettivät Kansainvälisellä avaruusasemalla.

Eurooppalaiset puolestaan jännittävät avaruuteen pian singottavan MetOp-satelliitin laukaisua. Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen polaariradalle laukaistava sääsatelliitti. Ratansa ansiosta MetOp pystyy tekemään tarkempia havaintoja pohjoisista alueista kuin tavalliset päiväntasaajan yllä olevat satelliitit. Discovery / MetOp

-SN

MeOpt-satelliitti odottaa laukaisua. Kuva ESA / K. Büchler

13.7.06
Avaruushotellin testiversio on jo taivaalla

Bigelow Aerospace -yhtiö on laukaissut onnistuneesti Genesis 1 -avaruusaluksen. Kyseessä on puhallettava avaruushotellin testiversio. Yhtiön tavoitteena on rakentaa toimiva avaruushotelli rikkaille turisteille viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Yhtiö kuitenkin uskoo olevansa jo edellä tätä aikataulua.

Nyt laukaistun testialuksen on tarkoitus kiertää maapalloa viisi vuotta. Tänä aikana tutkijat testaavat sen kestävyyttä ja toimivuutta. Lopulta laukaistava Galaxy-luokan alus on suunnitelmien mukaan noin viidesosan verran nykyistä Kansainvälistä avaruusasemaa pienempi. Read more

-SN

Kuva Bigelow Aerospace

10.7.06
Galileon koodit murrettiin

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat murtaneet eurooppalaisen Galileo-paikannusjärjestelmän koodit. Murrettujen koodien avulla kuka tahansa voi käyttää satelliittien tarjoamaa paikannusta ilmaiseksi.

Galileo on gps-paikannusta vastaava kilpaileva järjestelmä, jonka toivotaan tulevaisuudessa nappaavan suuren palan kaupallisista paikantamispalveluista. Valmistuttuaan järjestelmän tarkkuuden uskotaan olevan jopa yhden metrin luokkaa. Lue lisää

-SN

Kuva ESA / J.Huart

6.7.06
Varjo paljastaa eksoplaneetat

Valtava aurinkovarjo voisi tulevaisuudessa auttaa eksoplaneettojen metsästäjiä. 400 000 dollarin edestä Nasan tutkimusrahoitusta saanut varjo olisi alustavien suunnitelmien mukaan 45 metrin kokoinen ja se sijoitettaisiin noin 1,6 miljoonan kilometrin päässä maapallolta sijaitsevaan Lagrangen pisteeseen.

Varjon tehtävänä olisi peittää vieraiden aurinkokuntien keskustähti teleskoopeilta. Näin tähteä kiertävät planeetat tulisivat helpommin esiin. Ideaa eteenpäin vievä professori Webster Cash Coloradon yliopistosta uskoo että laite voisi olla avaruudessa kun Hubblen seuraaja, James Webb -avaruusteleskooppi, aloittaa toimintansa vuonna 2013.

Tähän mennessä on löydetty jo yli 170 eksoplaneettaa. Käytössä olevien havaintomenetelmien takia haaviin on kuitenkin jäänyt vain suhteellisen suuria planeettoja. Jos aurinkovarjo saadaan toimimaan, se auttaisi huomattavasti myös Maan kokoisten sekä vieläkin pienempien planeettojen etsinnässä. Samalla varjo saattaisi mahdollistaa jopa merien ja mantereiden sekä elämään viittaavien aineiden kuten metaanin ja hapen havaitsemisen. Read more

-SN

Pienten työntömoottoreiden ohjaama aurinkovarjo liukuu tähden eteen. Taiteilijan näkemys. Kuva CU-Boulder

4.7.06
Sukkula laukaistiin avaruuteen

Discovery-sukkula pääsi onnistuneesti avaruuteen. Kaksi aiempaa laukaisuyritystä meni pieleen huonon sään takia.

Sukkula ja sen seitsemän henkinen miehistö lentää kohti kansainvälistä avaruusasemaa. Miehistön tarkoituksena on muun muassa osallistua aseman korjaukseen ja testata uusia sukkulalentojen turvallisuutta lisääviä välineitä. Read more

-SN

Kuva Nasa

4.7.06
Mars on hiljainen planeetta

Penn Staten yliopistossa tehty tutkimus osoittaa että ääni ei kulje Marsin ilmakehässä kovinkaan pitkälle. Esimerkiksi Maassa kilometrin päähän kuuluva ihmisen huuto etenisi Marsissa alle 15 metrin matkan. Ero maapallon ja punaisen planeetan välillä johtuu Marsin ilmakehän pienemmästä paineesta.

Tutkimuksen mukaan myös syntynyt ääni voi olla naapuriplaneetallamme erilainen. Ihmisen huudon tapauksessa äänen taajuus olisi paljon alhaisempi. Tämä johtuu Marsin pääasiassa hiilidioksista koostuvasta ilmakehästä, jossa äänennopeus on eri kuin Maan ilmakehässä. Read more

-SN

Kuva JPL

2.7.06
Astronautit eivät päässeet vieläkään matkaan

Discovery-sukkulan laukaisua siirrettiin jo toistamiseen huonon sään takia. Seuraavan kerran laukaisua yritetään tiistaina. Alun perin sukkulan oli tarkoitus lähteä kansainväliselle avaruusasemalle jo lauantaina. Read more

-SN

Discovery-sukkula odottamassa lähtöä. Kuva Nasa

Lehden uusin numero

Tilaa Tähdet ja Avaruus liittymällä Ursan jäseneksi, niin saat lehden tuoreena kotiisi seitsemän kertaa vuodessa!