Perustettu 1921
 

Kesäkuun 2006 uutiset

30.6.06
Sukkula aiotaan laukaista huomenna

Discovery-sukkulan laukaisu palauttaa pitkään poissa olleet avaruussukkulat takaisin käyttöön. Laukaisu on tarkoitus tapahtua lauantaina kello 22.49 Suomen aikaa. On kuitenkin erittäin suuri todennäköisyys sille, että huono sää siirtää laukaisua myöhemmäksi.

Kyseessä on samalla myös ensimmäinen eurooppalainen pitkä avaruuslento ISS-avaruusasemalla. Sukkulan miehistöön kuuluva ESAn astronautti Thomas Reiter tulee nimittäin viettämään avaruusasemalla jopa 6-7 kuukautta. Reiterin myötä avaruusaseman miehistö lisääntyy kahdesta kolmeen ja astronauteille vapautuu enemmän aikaa varsinaisen tieteellisen työn tekemiseen. Lue lisää

-SN

Jos Discovery-sukkula pääsee onnellisesti matkaan, saksalaisesta Thomas Reiteristä tulee avaruusaseman pysyvä asukas seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Kuva ESA

28.6.06
Ilmakehä huojuttaa maapalloa

Maapallon liikettä mitanneet eurooppalaiset tutkijat ovat havainneet korkea- ja matalapaineiden aiheuttavan Maan heilumista. Samalla huomattiin myös merien vaikuttavan maapallon huojumiseen.

Pienet muutokset Maan heilumisessa hukkuvat normaalisti maapallon pyörimiseen liittyvien suurempien jaksojen alle. Tämän takia tutkimus tehtiin ajanjaksona jolloin maapallon vuosittainen heiluminen lähes kumoutuu 433 päivän jakson omaavan Chandlerin huojunnan kanssa. Näin tapahtuu aina noin reilun kuuden vuoden välein. Read more

-SN

Tutkijat havaitsivat pohjoisnavan liikkeestä maapallon pieniä heilahteluja. Havaintopisteiden väli on vain yksi päivä. Kuva American Geophysical Union

27.6.06
Eurooppalaisten uusi moottori läpäisi testit

Eurooppalaisten kehittelemä Vega-raketti on askeleen lähempänä valmistumista kun myös sen toisenvaiheen moottori selviytyi ensimmäisistä käytännön testeistä. Seitsemän ESAn jäsenmaan tukema hanke (Italia, Ranska, Belgia, Sveitsi, Espanja, Alankomaat ja Ruotsi) on eurooppalaisten vastaus pienten satelliittien kuljettamiseen taivaalle.

Valmistuttuaan Vega tulee olemaan muita raketteja selvästi taloudellisempi vaihtoehto korkeintaan 1500 kilon satelliittien viemiseen matalille radoille. Vegan ensilento aiotaan toteuttaa seuraavan vuoden lopulla Ranskan Guayanasta. Read more / Vega

-SN

Kehitteillä olevan Vega-raketin toisen vaiheen moottori läpäisi ensimmäiset testit. Eurooppalaisten uuden raketin neitsytlento on tarkoitus toteuttaa jo ensi vuonna. Kuva ESA / Corvaja

25.6.06
Maapallon ympärillä kuplii

Euroopan avaruusjärjestö kertoi maapallon ympäriltä löytyneistä kuumista kuplista. Halkaisijaltaan noin 1000 kilometrin kokoisilla alueilla lämpötila nousee jopa 100 000 - 10 000 000 asteeseen samalla kun kaasun tiheys putoaa kymmenesosaan ympäröivän kaasun tiheydestä.

Kuplien oletetaan saavan energiansa aurinkotuulen iskeytyessä Maan magneettikenttään. Näiden kuumien alueiden eliniän uskotaan olevan vain kymmenisen sekuntia. Suurempi kuva / Read more

-SN

Aurinkotuulen ja Maan magneettikentän kohdatessa syntyy iskurintama. Samalla luultavasti vapautuu myös kuumien kuplien synnyttämiseen tarvittava energia. Kuva ESA

23.6.06
Pluto sai seuraa Nixistä ja Hydrasta

Viime vuonna löydetyt Pluton kaksi kuuta ovat saaneet viralliset nimensä. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU on hyväksynyt nimet Nix ja Hydra Pluton kiertolaisille. Egyptin mytologiassa Nix (kreikkalaisittain Nyx) on yön ja pimeyden jumalatar. Hydra on puolestaan Kreikan taruston käärmeenmuotoinen hirviö, jolla on yhdeksän päätä. "Pluto ei paljasta kuitaan helposti" , totesi löytöön osallistunut Hal Weaver. "Vei 48 vuotta Pluton löytymisen jälkeen ennen kuin Charon tavoitettiin, ja 27 vuotta lisää ennen kuin Nix ja Hydra löytyivät."

Nixin ja Hydran valovoima vastaa vain yhtäviidestuhannesosaa itse Plutosta, joka sekin on maapallolta nähtynä himmeä, kirkkaudeltaan vain magnitudin 14 kohde. Viimeistään kesällä 2015, kun New Horizons -luotain lentää Pluton ohitse, tulemme saamaan ensimmäiset yksityiskohtaiset kuvat ja kartoituksen kaikista kolmesta Pluton kuusta. Suurempi kuva

-MP

Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näyttäytyy Pluto ja sen kolme kuuta. Kohteet ovat ylhäältä alas lueteltuna: Nix, Hydra, Charon ja Pluto. Kuva Nasa / Esa / H. Weaver (JHU / APL), A. Stern (SwRI), HST.

20.6.06
Galaksien synty vaatii pimeää materiaa

Nasan tutkijoiden mukaan galaksien muodostuminen vaatii aina tietyn määrän pimeää ainetta. Tutkijat havaitsivat useita voimakkaita infrapunakohteita ja huomasivat, että jokaisella tutkitulla galaksilla oli suunnilleen saman massainen pimeän aineen tihentymä. Näin näiden galaksien synnyttämiseen tarvittavan pimeän aineen alarajaksi saatiin biljoona Auringon massaa.

"Meitä lähellä olevat samanlaiset galaksit muodostuvat täysin eri tavalla", tutkimuksessa mukana ollut Jason Surace kuitenkin toteaa Nasan tiedotteessa. Tutkijat eivät ole varmoja siitä voivatko tietyt galaksityypit vaatia aina tietyn suuruisen määrän pimeää ainetta. Esimerkiksi kvasaarin muodostuminen saattaa vaatia vain puolet voimakkaiden infrapunagalaksien tarvitsemasta pimeästä aineesta. Read more

-SN

Pimeän aineen määrä saattaa vaikuttaa siihen millaiseksi galaksialkio lopulta kehittyy. Kuva Nasa / JPL-Caltech.

18.6.06
Artjärven havaintokeskus vihittiin käyttöön

Ursan Etelä-Suomen havaintokeskus Artjärvellä on vihitty käyttöön. Keskuksen avasi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila. Samalla muurattiin rakennustyön toisen vaiheen peruskivi. Toisen vaiheen projektissa Tähtikalliolle pystytetään miltei metrin peilillä varustettu kaukoputki. Rakennuskannaltaan jo nyt vaikuttava havaintokeskus nousee uuden pääinstrumentin myötä Euroopan suurimpien tähtiharrastuskeskusten joukkoon. Ursan puheenjohtaja Jorma Koski muisti avajaistilaisuudessa talkoolaisia, joista kunniakirjan kävivät noutamassa yli tuhat tuntia Artjärvellä ahkeroineet Matti Hämäläinen, Matti Lehtonen, Veikko Mäkelä, Jorma Olin, Mikko Syrjälahti ja Jukka-Pekka Teitto. Havaintokeskuksen ovat rahoittaneet Euroopan unioni, Artjärven kunta ja Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Suurempi kuva

-MP

Toisen vaiheen peruskiveen kätkettiin muun muassa Tähdet ja avaruus -lehden uusin numero. Kuva Marko Pekkola.

17.6.06
Näin Norjassa: Aksnes pahoitteli tulipallotiedotusta

Norjalaisten tiedotus 7. kesäkuuta näkyneestä tulipallosta sai koomisia piirteitä. Astrofyysikko Knut Jørgen Røed Ødegaardin näkemykset tapauksesta olivat levinneet hetkessä ympäri maailman. Ødegaard oli muun muassa verrannut tulipallolle arvioimaansa energiaa yhteen Hiroshiman atomipommiin (40 000 tonnia TNT:tä). Tilanne johti siihen, että Teoreettisen astrofysiikan instituutin johtaja professori Kaare Aksnes kirjoitti 15.6. internetissä ilmestyvän Forskning.no-tiedelehden sivuilla julkisen pahoittelun, jossa hän kuvasi (alaisensa) lausuntoja vahvasti liioitelluiksi. Pitkin viikkoa norjalaisten tutkijoiden näkemykset tulipallosta olivat keskenään ristiriitaisia. Yhdysvaltalainen meteoritutkija Peter Brown laski oman arvionsa tulipallon energialle: meteoroidin ilmakehään osuma oli vastannut 300 tonnia TNT:tä. Ødegaard etsii nyt meteoriittia Pohjois-Tromssan alueella. Suurempi kuva

-MP

Meteoriittia etsitään muun muassa Reisan kansallispuistosta. Kuva Jack R. Johanson / Wikipedia.

15.6.06
Norjan tulipallo osui lähelle Suomea

Kesäkuun 7. päivänä Norjassa havaittu suuri tulipallo päätti lentonsa hyvin lähellä Suomen käsivartta. Tähän tulokseen ovat päätyneet niin suomalainen matemaatikko Esko Lyytinen Ursan meteorijaostosta kuin yhdysvaltalainen meteoriasiantuntija Robert D. Matson. Norjalaisten tiedotusvälineiden julkaisemalla valokuvalla meteoriitin väitetystä maahan osumasta ei ole mitään tekemistä tapauksen kanssa (kuvassa näkyy tavallinen maanvyörymä). Sen sijaan tulipallon aiheuttamaksi väitetty seisminen signaali on saanut tukea. Tulipallon lentorataan sopivaksi oletettu seisminen tapahtuma rekisteröitiin sekä Ruotsin Kiirunan ja Luulajan että Norjan Karasjoen asemilla. Suurempi kuva

-MP

Mikäli tulipallosta putosi maahan asti meteoriitteja, ne sijaitsevat 75 % todennäköisyydellä kuvaan merkityllä alueella (harmaa ellipsi) Norjan Ruijassa. Mallinnos Esko Lyytinen. Grafiikka T+a, kartta CIA Fact book.

14.6.06
Avaruusasema näkyy kesätaivaalla

Seuraavan parin viikon ajan etenkin eteläisen Euroopan väki saa katsella normaalia paremmin Kansainvälistä avaruusasemaa, joka pohjoisen pallonpuoliskon lyhyiden öiden ansiosta on radallaan pidemmän aikaa auringonvalossa. Myös kotimaassa kannattaa tiirata asemaa, vaikkei se kovin kirkkaana täältä näykään. Valoisat yöt vaikeuttavat edelleen aseman löytämistä matalalta horisontin yläpuolelta. Asema näkyy nyt vain eteläisimmästä Suomesta. Aseman näkymisajat voi katsoa Euroopan avaruusjärjestön ESAn sivuilta ja lisätietoa aseman näkymisestä on ESAn suomenkielisillä sivuilla. Suurempi kuva

-MP

Kuvassa punaisella viivalla on esimerkkinä esitetty avaruusaseman yhden yön (15.6.) lentorata Suomen eteläpuolella. Sininen viiva rajaa alueen, jolta vastaavalla korkeudella olevat satelliitit näkyvät Suomen etelärannikolle. Kuva ESA

14.6.06
Genesis-laskeutujan onnettomuusraportti julkaistiin

Genesis-luotaimen laskeutumiskapseli syöksyi syyskuussa 2004 suin päin Utahin autiomaahan, kun sen laskuvarjo ei avautunut. Luotain oli poiminut aurinkotuulesta näytteitä ja oli niitä takaisin maapallolle tuomassa, kun onnettomuus tapahtui. Tutkijat onnistuivat poimimaan kapselin sisältä joitain näytteitä ja Nasan asettama tutkimuskomissio ryhtyi pohtimaan syytä epäonnistuneeseen Maahan paluuseen. Komission raportti on nyt valmistunut ja se on julkaistu: raportin mukaan kapselin hidastumista mittaavat sensorit oli asetettu väärin päin suunnitteluvirheen vuoksi. Lisää aiheesta Nasan Genesis-sivuilla. Read more

-MP

Kuvassa autiomaan pintaan murskautuneen Genesiksen jäännökset. Kuva Nasa

11.6.06
Suuri tulipallo räjähti Pohjois-Norjan yllä

Loppuviikosta Suomeen alkoi kantautua uutisia Pohjois-Norjassa havaitusta poikkeuksellisesta tulipallosta. Meteoroidi oli osunut Maan ilmakehään keskiviikkona 7. kesäkuuta kello 2.12 aamuyöllä. Tulipallo räjähti ilmalentonsa päätteeksi Tromssan läänin yllä aiheuttaen samalla harvinaisen voimakkaan infraäänisignaalin. Räjähdys oli havaittu muun muassa kaikilla Ruotsin infraääniasemilla. Myös seismisen signaalin (kuvassa) on väitetty liittyneen tapahtumaan, mutta tämä on toistaiseksi epävarmaa.

"Tämä on mahdollisesti merkittävin meteoriitin putoaminen modernina aikana Skandinaviaan", totesi perjantaina Norjan astronomisen yhdistyksen puheenjohtaja Knut Jørgen Røed Ødegaard. Tulipallosta on saattanut selviytyä maanpinnalle asti isohkoja meteoriitteja. Alustavasti arvioitu osuma-alue on harvaan asuttua seutua Tromssan läänin pohjoisosissa. Suurempi kuva

-MP

Kuvassa Ruijasta käsin havaittu seisminen signaali ja yksi arvio meteoriitin mahdollisesta maahanputoamisalueesta (musta neliö Suomen käsivarresta pohjoiseen). Kuva NORSAS / Oslon astrofysikaalinen instituutti / kartta CIA World Fact book

8.6.06
Jupiterin pilkut kohtaavat

Tutkijat toivovat että pian tapahtuva kahden aurinkokunnan suurimman myrskyn kohtaaminen paljastaisi uutta tietoa Jupiterin käyttäytymisestä. Planeetan pinnalla jo yli 300 vuoden ajan riehunut suuri punainen pilkku ja nuorempi pieni punainen pilkku lähestyvät koko ajan toisiaan, mutta varsinaista törmäystä tai yhteensulautumista ei ainakaan tällä kertaa ole odotettavissa. Myrskyjen ulko-osat kulkevat kuitenkin melko läheltä toisiaan, ja yhden ennusteen mukaan tämä saattaisi muuttaa pienemmän punaisen pilkun värin takaisin valkoiseksi.

Pieni punainen pilkku syntyi viime vuosikymmenen lopulla kun kolme myrskykeskusta yhtyi. Nykyisen punaisen värinsä se sai kuitenkin vasta tämän vuoden helmikuussa. Pilkut ovat lähimmillään heinäkuun alussa. Read more

-SN

Jupiterin kaksi punaista pilkkua lähestymässä toisiaan. Kuva Christopher Go

4.6.06
Etelämantereelta löytyi valtava kraatteri

Iowan yliopiston tutkijan Ralph von Fresen tutkimusryhmä uskoo löytäneensä todisteita lähes 500 kilometrin kokoisesta kraatterista. He arvelevat, että kyseessä on meteoriittikraatteri, joskaan kohteesta ei ole vielä saatu mitään kivilajinäytteitä.

Von Frese spekuloi, että kraatterin aiheuttanut jättiläismäinen törmäys on saattanut tapahtua noin 250 miljoonaa vuotta sitten, jolloin se voisi olla lähes kaikki maapallon eläimet hävittäneen massasukupuuton aiheuttaja. Permikauden lopun sukupuutto on lajissaan maapallon historian suurin. Se teki tilaa dinosauruksille, jotka nousivat tämän jälkeen vallitsevaksi eläimistöksi, kunnes ne kuolivat yli puolet pienemmän meteoriitin törmäyksen jälkiseurauksiin noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Nyt havaitun kraatterin koko ja sijainti viittaavat von Fresen tulkinnan mukaan siihen, että törmäys on voinut vaikuttaa myös muinaisen Gondwana-mantereen hajoamiseen sekä nykyisen Australian syntymiseen.

Von Fresen kollegoineen löytämän kraatterin jäljille päästiin Nasan GRACE-satelliitin tekemillä painovoimamittauksilla, ja tämän jälkeen se tutkakuvattiin ilmasta käsin. Kuussa on parikymmentä samankokoista kraatteria ja Maan uskotaan kohdanneen suuria törmäyksiä vähintään yhtä usein. Maapallon aktiivisuus on kuitenkin pyyhkinyt muinaisten törmäyksien jäljet pois oman planeettamme pinnalta. Read more

-SN

Painovoimamittauksien uskotaan paljastaneen etelämantereelta valtavan kraatterin, mutta onko kyseessä aito törmäyskraatteri, se jää nähtäväksi. Myöskään kraatterin tarkkaa ikää ei kivinäytteiden puutteesta johtuen vielä tiedetä. Kuva Ohio State University

2.6.06
Kierähtikö Enceladus ympäri?

Saturnuksen kuu Enceladus on saattanut kokea harvinaisen kääntymisen. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan kuun sisältä noussut lämpimämpi ja kevyempi aines muutti Enceladuksen massajakaumaa niin paljon, että koko kuu kiepsahti uuteen asentoon. Yleisesti kaikki planeettojen ja kuiden tapaiset pyörivät kappaleet asettuvat niin että suurin osa massasta on lähellä ekvaattoria. Etelänavalle siirtynyt kuun kevyempi osa on myös hiljattain havaittujen vesisuihkujen lähde. Read more

-SN

Kuva Nasa / JPL / Space Science Institute

Lehden uusin numero

Tilaa Tähdet ja Avaruus liittymällä Ursan jäseneksi, niin saat lehden tuoreena kotiisi seitsemän kertaa vuodessa!