Perustettu 1921
 

Huhtikuun 2006 uutiset

29.4.06
Komeetan hajoaminen jatkuu

Komeetta 73P/Schwassmann-Wachmann 3 on hajonnut jo yli neljäänkymmeneen palaseen. Hubble-teleskoopin eri päivinä ottamissa kuvissa näkyy miten komeetan suuremmista komponenteista irtoaa ehkä noin talon kokoisia kappaleita. Aurinkotuuli vaikuttaa pienempien kappaleiden ratoihin voimakkaammin, ja siksi suurempien komponenttien perässä tulee pienempien komeettapalasten joukko. Enemmän komeetasta ja sen näkymisestä Suomen taivaalla uusimmassa Tähdet ja avaruus -lehdessä. Suurempi kuva / Video / Read more

-SN

Kuva Nasa / ESA / H. Weaver / M. Mutchler / Z. Levay

27.4.06
Tutkijat ehdottavat asteroidin kaappaamista

Ranskalaiset tutkijat ovat ehdottaneet uutta asetta maapalloa kohti tulevaa asteroidia vastaan. Suunnitelmana olisi noin 40-metrisen kivenkappaleen kaappaaminen ja sen asettaminen stabiilille radalle puolentoista miljoonan kilometrin päähän Maasta. Jos kotiplaneettaamme kohti rynnistäisi suuri asteroidi, voitaisiin tämä pienempi kappale siirtää törmääjän eteen. Asteroidisuojan rakentaminen olisi kuitenkin kallista ja teknisesti erittäin vaikeaa. Read more

-SN

Ehdotettu asteroidin kaappaaminen ja työntäminen törmääjän eteen saattaa olla tulevaisuudessa mahdollista. Kuva ESA

27.4.06
Avaruusaseman ympärillä pyörii minisatelliitteja

Kansainvälinen avaruusasema on saanut seurakseen kolme minisatelliittia. Rantapallon kokoiset satelliitit ovat ensimmäisiä testiversioita, joilla on tarkoitus tutkia näiden luotaimien toimivuutta. Tulevaisuudessa samanlaisista satelliiteista rakentunut parvi voisi muodostaa yhden valtavan teleskoopin, jolla pystyttäisiin havaitsemaan planeettoja vieraiden tähtien ympäriltä. Read more

-SN

Uudet minisatelliitit testauksessa avaruusaseman sisällä. Kuva Nasa

23.4.06
Deep Impactille ehdotetaan jatkoa

Pyrstötähteen viime kesänä törmänneestä Deep Impact -luotaimesta vastannut tutkijaryhmä ehdottaa kahta uutta luotaimilla tehtävää komeettatutkimusta. Ehdotetut tutkimusohjelmat kantavat nimiä DeepR ja DIXI. DeepR olisi hyvin onnistuneen Deep Impact -lennon kopio, mutta kohteena olisi tällä kertaa komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko. Kyseinen pyrstötähti on myös ESAn Rosetta-luotaimen kohteena. DIXI-ohjelmassa puolestaan käytettäisiin Deep Impact -luotaimen jäljelle jääneitä instrumentteja komeetta Boethin tutkimiseen joulukuussa 2008. Read more

-SN

Kuvassa Tempel 1 -komeetta 67 sekuntia Deep Impact -luotaimesta ammutun iskeytyjän törmäyksen jälkeen. Kuva Nasa / JPL-Caltech / UMD

20.4.06
Suomalaiset menestyvät

Kansainvälinen tähtitieteen unioni on ensimmäistä kertaa nimennyt taivaankappaleen suomalaisen tähtiharrastajan mukaan. Kyse on Nyrölän observatoriossa löydetystä asteroidista, joka sai nimensä vuosikymmeniä tähtiharrastusta edistäneeltä Lauri Siréniltä.

Professori Risto Pelliselle on puolestaan myönnetty arvostettu Cassini-mitali maankaltaisten planeettojen tutkimisesta. Kyseessä on yksi avaruustutkimuksen arvostetuimmista kunnianosoituksista ja Pellistä ennen se on annettu vain kahdelle eurooppalaiselle tutkijalle. Asteroidin nimeäminen / Risto Pellinen

-SN

Risto Pellinen oli kolmas Cassini-mitalin saanut eurooppalainen tutkija Kuva Nanni Akkola

19.4.06
Mustat aukot yhdistyvät

"Jokainen yhdistyminen tuottaa enemmän energiaa kuin kaikki universumin tähdet yhteensä", mustien aukkojen yhteensulautumista tutkiva Joan Centrella kertoo. Tutkijoiden tekemä kolmiulotteinen simulaatio oli suurin Nasan supertietokoneilla koskaan tehty tähtitieteellinen laskutoimitus. Read more

-SN

Tutkijat tekivät kolmiulotteisen simulaation musta aukko -parista. Kuva Henze / Nasa

16.4.06
Hymyilevä marsilainen

ESAn Mars Express -luotain kuvasi tämän punaisen planeetan pinnalla olevan hymyilevän kasvon. Luotaimen tehtävänä ei kuitenkaan ole ottaa kauniita kuvia, vaan etsiä merkkejä vedestä. Niitä löytyikin myös tästä kuvasta. Suurempi kuva / Read more

-SN

Kuva ESA / DLR / FU Berlin (Gerhard Neukum)

12.4.06
Optiselle SETI-tutkimukselle oma putki

Maailman ensimmäinen kokonaan optiselle SETI-tutkimukselle omistettu teleskooppi vihittiin käyttöön Oak Ridgen observatoriolla. Tutkijoiden mukaan valoon perustuva viestintä olisi erittäin looginen tapa ottaa yhteyttä vieraaseen sivilisaatioon, sillä laserilla tuotettu valo voi hetkellisesti olla jopa tuhansia kertoja Aurinkoa kirkaampi ja siksi viestien havaitseminen olisi mahdollista erittäin suuriltakin etäisyyksiltä. Read more

-SN

Paul Horowitz, Louis Friedman, Charles Alcock ja Vida Kazemi vihkimässä uutta teleskooppia. Kuva The Planetary Society

11.4.06
Onko kaukainen Xena aktiivinen?

Kymmeneksi planeetaksi kutsuttu Xena on vain hieman Plutoa suurempi kappale. Tutkijat päätyivät tähän tulokseen Hubble-avaruusteleskoopin tekemien suorien havaintojen avulla. Aiempi kokoarvio perustui Xenan kirkkauteen. Koska kohteen koko osoittautui paljon oletettua pienemmäksi, täytyy Xenan pinnan olla vastaavasti paljon oletettua heijastavampi. Todennäköisin selitys kirkkaudelle on tuore metaani, joka saattaisi purkaantua Xenan sisältä samalla tapaa kuin vesi esimerkiksi Enceladus-kuun geysireistä ja jäätyä tasaiseksi pinnaksi Xenan päälle. Read more

-SN

Taiteilijan kuva yllättävän heijastavasta Xenasta Kuva Nasa / ESA / A. Schaller (STScI)

6.4.06
Osa Merkuriuksesta loiskahti maapallolle

Merkurius joutui suuren törmäyksen kohteeksi 4,5 miljardia vuotta sitten. Tapahtuma lennätti ehkä jopa 16 triljoonaa kiloa (16 ja sen perässä 18 nollaa) proto-planeetan ainetta maapallolle. Törmäys selittää myös sen miksi Merkurius on selvästi painavampi kuin mitä planeettojen syntyä kuvaavat teoriat ennustavat. Read more

-SN

Tietokonesimulaatio Merkuriuksen valtavasta törmäyksestä. Kuva Horner et Al

2.4.06
Nasa valmistelee avaruusmatkaa meren alla

Nasa järjestää 18 päivää kestävän merenalaisen kokeen, jonka yhtenä tarkoituksena on testata etäältä tehtävää terveydenhoitoa. Esimerkiksi testattavana oleva robottikirurgi saattaa tulevaisuudessa hoitaa hätätilanteet, joita Marsiin matkaavat astronautit voivat kohdata.
Read more

-SN

Kuva Nasa

Lehden uusin numero

Tilaa Tähdet ja Avaruus liittymällä Ursan jäseneksi, niin saat lehden tuoreena kotiisi seitsemän kertaa vuodessa!