Kirjaudu tai rekisteröidy

Yhteystiedot

Tähtitieteellinen
yhdistys Ursa ry

Kopernikuksentie 1
00130 Helsinki
avoinna arkisin 9–16
puhelin 09 684 0400
ursa @ ursa.fi

Ota yhteyttä »
Tietoa Ursasta »

Planeetat - Huhtikuu 2017

 Planeetat

Iltataivaalla näkyvät Merkurius ja Mars. Jupiter on havaittavissa koko yön. Venus ja Saturnus löytyvät aamutaivaalta.

 Merkurius

Merkurius on näkyvissä kuun alkupuolella iltahämärässä länsilounaassa. Kuun edetessä se himmentyy ja lähenee Aurinkoa. Huhtikuun puolivälissä Merkurius katoaa näkyvistä.  

 Venus

Venus on aamutaivaalla idässä. Kirkas planeetta löytyy matalalta ennen auringonnousua. 

 Mars

Mars on iltataivaalla lännessä. Planeetta on melko himmeä, mutta punainen väri helpottaa sen löytämistä. Mars on Oinaassa, mutta siirtyy 12.4. Härkään. Kuunsirppi on lähellä Aldebaran-tähteä ja Marsia illalla 28.4. Mars on Aldebarania himmeämpi.

 Jupiter

Jupiter on Neitsyessä ja hyvin näkyvissä yötaivaalla. Planeetta on oppositiossa 8.4. Etelässä se on 24° korkeudella noin klo 1. Täysikuu on lähellä kirkasta Jupiteria yöllä 10./11.4

 Saturnus

Saturnus on Jousimiehen tähdistössä ja nousee aamuyöllä kaakosta. Se on etelässä aamuhämärässä ja kohoaa silloin Etelä-Suomessa vain 8° korkeudelle horisontista. Saturnuksen renkaat näkyvät Maahan päin jo reilusti kallistuneena. Suurin kuu Titan erottuu jo pienellä kaukoputkella. Kuu on lähellä Saturnusta aamuyöllä 17.4.

 Uranus

Ei näy. 

 Neptunus

Ei näy.

Planeettakohde Jupiter

Jupiterin oppositio oli 8.4.2014.  Planeetta on tuolloin Kravun tähdistössä ja kohoaa Etelä-Suomessa etelässä ollessaan peräti 24° korkeudelle. Jupiter on hyvin havaittavissa, sillä kaukoputkessa voi käyttää suuria, jopa 200-kertaisia suurennuksia. Kuva näkyy edelleen ”terävänä”, sillä korkealla horisontista olevaa Jupiteria eivät ilmakehän aiheuttamat häiriöt kiusaa läheskään niin paljon kuin planeetan ollessa matalalla.

Jupiter on aurinkokunnan suurin planeetta. Se on läpimitaltaan 11 kertaa ja massaltaan 318 kertaa Maata suurempi. Jupiter on kaasusta ja nesteestä muodostunut jättiläisplaneetta, jolla on pieni kiinteä ydin. Kaasu- ja nestekehä koostuu pääasiassa vedystä, heliumia on vähemmän, mutta myös nestemäistä metaania ja ammoniakkia esiintyy. Jupiterin kaasukehä ovat jatkuvassa liikkeessä. Niinpä sen meille näkyvä pinta muuttaa jatkuvasti ulkonäköään. Koska Jupiter pyörii akselinsa ympäri, alle kymmenessä tunnissa on planeetan kiertyminen havaittavissa jo 10-15 minuutin kuluessa.

Jupiterista erottuu vaaleita ja tummia vöitä. Näiden kirkkaudet ja leveydet vaihtelevat. On ajanjaksoja, jolloin joku vyö voi olla näkymättömissä. Kaksi tummaa, leveää vyötä ekvaattorin molemmin puolin ovat hyvin helposti havaittavissa. Tosin näistä, eteläinen ekvaattorivyö oli näkymättömissä vuonna 2010.

Jupiterin kaasukehässä näkyy valkoisia pilkkuja, joiden elinaika on joitakin kuukausia. Tunnetuin yksityiskohta on Suuri punainen pilkku, joka havaittiin jo 1600-luvulla. Sen ulkoinen olemus vaihtelee. Välillä se on kirkkaan punainen ja välillä vaalean harmaa. Toisinaan sitä on hankala erottaa, sillä se on vain kolo eteläisen ekvaattorivyön eteläreunalla. Paras keino näiden muutosten seuraamiseen on valokuvata Jupiteria. Webkamera ja 20 cm:n kaukoputki ovat mainioita välineitä laadukkaiden havaintojen tekoon.

Jupiterin lukuisista kuista vain neljä suurinta näkyvät hyvin harrastajan välineillä. Ne ovat niin kirkkaita, että ne erottuisivat paljain silmin, ellei Jupiterin häikäisevä loisto estäisi sitä. Kuut erottuvat helposti kiikarilla. 

Otsakkeen kuvat: Nasa, ESA, N. Smith (Kalifornian yliopisto, Berkeley), ja The Hubble Heritage Team (STScI/AURA)