S

Supernova

Supernovat ovat raskaan tähden kehityksen päättäviä valtavia räjähdyksiä. Tähdet kehittyvät pääsarjan tähdistä punaisiksi jättiläisiksi. Raskaimmissa tähdissä kehittyy raskaampia ja raskaampia alkuaineita aina rautaan saakka. Lopulta rautaytimet tähden keskustassa hajoavat heliumytimiksi ja tähden keskus luhistuu neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi. Muu osa tähdestä räjähtää rajusti ulospäin. Tällöin syntyy myös rautaa raskaampia alkuaineita. Supernova levittää tähdessä syntyneet alkuaineet tehokkaasti ympäröivään avaruuteen. Edellä selostetulla tavalla syntyy ns. II tyypin supernova.

Kevyissä kaksoistähdissä toisesta tähdestä yleensä kehittyy ensin valkoinen kääpiö. Toisen tähden pyrkiessä laajenemaan punaiseksi jättiläiseksi, se luovuttaa massaa valkealle kääpiölle. Kun valkean kääpiön massa kasvaa suuremmaksi kuin 1,4 Auringon massaa, se romahtaa neutronitähdeksi ja vapautuva energia saa aikaan ns. I tyypin supernovan.

• Tähtitieteen perusteet, s. 365-367, 308-309, 313-315
• Tähtitieteen perusteet UL, s. 403-405
• Maailmankaikkeutta tutkimassa, s. 195-197, 200-201
• Kosmos, s. 329-333
• Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4, s. 131
• Avaruus, s. 78-79
• Räjähtävä maailmankaikkeus, s. 30-32
• Tähtitaivas 2000, s. 80, 82, 85-86, 193
• Polaris, s. 102, 138-139
• Tähtitaivas, s. 34
• Maailmankaikkeus 2000, s. 81-82, 89-90

• Neutriinot supernovaräjähdyksissä:
  • Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen, s. 113-115
• Supernovien jäännökset:
  • Tähtitieteen perusteet, s. 414-418
  • Tähtitieteen perusteet UL, s. 457-459
  • Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4, s. 122-123
  • Tähtitaivas 2000, s. 85-86
  • Tähtitaivas, s. 45
  • Maailmankaikkeus 2000, s. 101-103
• Milloin räjähtää seuraava supernova?:
  • Tähtitaivaan arvoituksia, s. 184-191
• Mitä teen kun löydän (super)novan?
  • Tähtitieteen harrastajan käsikirja 4, s. 200-201
• Supernova 1987A
  • Tähtitaivas, s. 34

• Syntyvätkö kosmiset säteet supernovissa, Uusia ikkunoita maailmankaikkeuteen, s. 121
• Auttoiko supernova Auringon alkuun?, Tähdet ja avaruus 4/81, s. 102-104
• Supernovia metsästämään, Tähdet ja avaruus 4/84, s. 152-154
• Vuosisadan supernova, Tähdet ja avaruus 3/87, s. 72-75
• Neutriinojen arvoitus, Tähdet ja avaruus 1/92, s. 11-13
• Salaperäinen SS433: ei mustaa aukkoa, Tähdet ja avaruus 3/92, s. 6-7
• Nova ja supernova, Tähdet ja avaruus 3/92, s. 10
• Mitä räjähtänyt tähti kertoi (1987A), Tähdet ja avaruus 4/92, s. 4-5
• Maailman kaukaisin tähti, Tähdet ja avaruus 1/93, s. 11
• Gemingan arvoitus askarruttaa, Tähdet ja avaruus 3/93, s. 7
• Supernova räjähti M81:ssä, Tähdet ja avaruus 3/93, s. 23
• Supernova vaihtoi spektriä, Tähdet ja avaruus 4/93, s. 10
• Kaksi supernovaa yhdellä iskulla:Tähdet ja avaruus 4/93, s. 10
• Alkuaineiden synty tähdissä, Tähdet ja avaruus 2/94, s. 14-16
• Pyörregalaksissa pamahti supernova, Tähdet ja avaruus 3/94, s. 19
• Ilotulitus alkamassa vuoden 87 supernovassa, Tähdet ja avaruus 4/94, s. 11
• Supernovan räjähdys oli epäsymmetrinen, Tähdet ja avaruus 2/97, s. 4
• Supernova 1987A - vuosisadan pamaus, Tähdet ja avaruus 2/97, s. 9-13
• Kateissa: keskiaikainen supernova, Tähdet ja avaruus 1/99, s. 42
• Räjähdyksiä tähtitaivaalla, Tähdet ja avaruus 3/99, s. 18-21
• Näin näet supernovan!, Tähdet ja avaruus 3/99, s. 40-41
• Supernova valoisalta taivaalta, Tähdet ja avaruus 4/99, s. 53

Etusivu | Hakemisto | Lähteet