Kirjastoblogi

Govert Schilling: The Hunt for Planet X. New Worlds and the Fate of Pluto. 2009, xiii+303 s. Sidottu, kansipaperi. Copernicus Books, Springer Science + Business Media, LCC. ISBN 978-0-387-77804-4. Hollantilainen alkuteos: De jacht op Planeet X. 2007. Fontaine Publishers. ISBN 978-9-059-56194-6. Kirja kuuluu Ursan kirjaston kokoelmiin.

Kirjan ensimmäinen luku alkoi yllättävästi. Se kuvaa Hollannissa, Franekerissa asuvan villan kampaajan Eise Eisingan ja hänen perheensä reagointia paikallisen sanomalehden, Leeuwarder Courant, uutiseen. Lehti kertoi, että Englannissa 13. maaliskuuta 1781 William Herschel oli löytänyt uuden planeetan kaukaa Saturnuksen radan takaa. Hetkessä aurinkokunnan koko kaksinkertaistui.

Miten Eise Eisinga erosi tavallisista hollantilaisista, että hänen suhtautumisensa sanomalehtiuutiseen säilyisi nykyaikaan saakka?

Eise Eisinga sai vuonna 1774 ajatuksen muuttaa asuinrakennuksensa toimivaksi aurinkokunnan malliksi, orreryksi. Laitteen rakentamisen piti kestää seitsemän vuotta. Juuri, kun planetaarion ensimmäisiä vieraita odotettiin, piti tämän Herschelin tehdä keksintö, joka muuttaa koko mestariteoksen vanhentuneeksi.

Eise Eisingan planetaario toimii yhä Franekerin pikkukaupungissa, nyt kuninkaallisen arvonimellä täydennettynä. Kadun nimenä on luonnollisesti Eise Eisingastraat.

Myöhemmät luvut (kaikkiaan 30 kpl) kertovat elävästi mm. ensimmäisten asteroidien löytämisestä, Neptunuksen löytöön johtaneiden laskelmien tekijöistä, Pluton ja sen kuiden nimeämisistä, Pioneer- ja Voyager-luotainten liikkeiden anomalioista, Auringon oletetun Nemesis-seuralaisen aiheuttamien sukupuuttoaaltojen tutkimuksista.

Edellä on päästy kirjan alusta vasta 12 luvun eli runsaan sadan sivun päähän. Tekijä kertoo myöhemmin mm. kuinka Pluto alennettiin planeetasta kääpiöplaneetaksi ja kuinka Plutoa suurempia jäisiä kappaleita etsittiin.

Govert Schilling syntyi vuonna 1956. Hän on kansainvälisesti tunnustettu tähtitieteestä ja avaruustutkimuksesta kirjoittava freelance-toimittaja. Hän kirjoittaa mm. lehtiin New Scientist, Science ja Sky and Telescope sekä esiintyy radiossa ja televisiossa. Hän on kirjoittanut runsaat 40 kirjaa, joista englanninkieliset lukijat ovat saaneet tutustua kahteen. Govert Schillingille myönnettiin vuonna 2002 hollantilainen Eureka-palkinto. IAU on nimennyt asteroidin (10986) Govert hänen kunniakseen.

Antony Cooke: Make Time for the Stars. Fitting Astronomy into Your Busy Life. 2009, xii+259 s. Nidottu. Springer, Patrick Moore's Practical Astronomy Series. ISBN 978-0-387-89340-2. Kirja kuuluu Ursan kirjaston kokoelmiin.

Voitko käyttää havaitsemiseen hyvin vähän aikaasi? Omistatko kaukoputken, joka on vuosikausia kerännyt komerossa pölyä? Jos vastauksesi toiseen tai molempiin kysymyksiin on myönteinen, silloin tämä kirja saattaa auttaa sinua löytämään parhaan tavan hyödyntää niukkoja resurssejasi.

Antony Cooke on muusikko ammatiltaan. Hän on kansainvälisesti tunnettu sellisti. Hän toimi vuoteen 1984 saakka Chicagon Luoteisen yliopiston sellon soiton apulaisprofessorina. Hän syntyi Australiassa, sai koulutuksensa Lontoossa ja on nykyään Yhdysvaltojen kansalainen. Hän on vastaanottanut lukuisia palkintoja ja kunniamerkkejä, mm. Lontoon Musiikkijuhlien kultamitalin. Tämä kirja on Antony Cooken kolmas tähtitieteen kirja.

Kirja jakautuu neljään jaksoon; Kiireinen tähtitieteilijä; Kuu; Aurinkokunta; Syvä taivas. Jaksoissa on yhteensä 17 lukua.

Ensimmäinen jakso antaa neuvoja, kuinka valitset oikein havaintolaitteesi, kuinka maksimoit mahdollisuutesi ja kuinka käytät parhaiten aikasi kaukoputken ääressä. Hyvin kiireisten harrastajien kannattaa lukea aluksi viisisivuinen johdanto ja siitä erityisesti sivun kuusi alussa olevat numeroidut kohdat.

Useiden havaintotehtävien kohdalla Antony Cooke antaa arvioita, kuinka pitkä aika tehtävän suorittamiseen menee. Esim. Kuun piirteiden vertaaminen tuttuihin maanpäällisiin maiseman yksityiskohtiin vie aikaa viisi minuuttia. Jupiterin pinnan yksityiskohtien piirtäminen kuluttaa havaitsijan aikaa 10 minuuttia piirrosta kohden. Värien käyttö kasvattaa piirtämisaikaa puoleen tuntiin tai kokonaiseen tuntiin.

Kirjan lopussa on 11 sivulla kommentoituja internetviitteitä sekä luettelo havaittaviksi sopivista syvän taivaan kohteista. Kirjan päättää viisisivuinen hakemisto.

Kirjan paras käyttötapa on lukea sitä valikoiden muutama sivu kerrallaan. Tällä tavalla harrastajan niukat resurssit eivät kulu pelkästään kirjan lukemiseen.

Peter Grego: Astronomical Cybersketching. Observational Drawing with PDAs and Tablet PCs. 2009, xviii+219 s. Nidottu. Springer. ISBN 978-0-387-85350-5. Kirja kuuluu Ursan kirjaston kokoelmiin.

Kirjassa on kaksi osaa, kahdeksan lukua sekä kiitokset, tietoja tekijästä, johdanto, sanasto ja hakemisto.

Kirjan ensimmäisen osan viidessä luvussa Peter Grego käsittelee piirrosten tekemiseen käytettäviä laitteita. Toisen osan kolmen luvun aiheina ovat piirros- ja muut ohjelmat.

Kirjan tekijä Peter Grego on katsellut taivasta vuodesta 1976 lähtien. Kuun tutkimisen hän aloitti kuusi vuotta myöhemmin. Hänellä on Cornwallin St. Dennisissä puutarhassaan useita kaukoputkia, joista hän käyttää ahkerimmin 200 mm:n katadioptrista kaukoputkea. Peter Grego on kiinnostunut erityisesti Kuusta ja kirkkaista planeetoista.

Peter Grego on johtanut yhdistyksen Britain's Society for Popular Astronomy kuujaostoa vuodesta 1984 lähtien. Hän on ollut jo neljän vuoden ajan British Astronomical Associationin Kuun pinnanmuotojen havaitsijoiden koordinaattorina. Havaitsemisen lisäksi hän toimii neljän tähtitieteellisen julkaisun toimittajana. Hänen aikansa on riittänyt myös 15 kirjan kirjoittamiseen.

Kirjan johdanto alkaa kuvitteellisella 30 000 vuoden takaisella supernovan havainnolla. Uusi tähti ilmaantui varoittamatta yölliselle taivaalle ja jokainen yhteisön jäsen oli peloissaan. Tämä odottamaton taivaallinen tunkeutuja oli liian kirkas katsottavaksi ja se häivytti loistollaan tähtien muodostamat kuviot näkyvistä. Kukaan pienen kivikautisen yhteisön jäsenistä ei muista nähneensä aikaisemmin mitään vastaavaa. Seuraavana aamuna ryhmän vanhahko shamaani ikuistaa pyhän luolan seinään uuden tähden.

Pyreneillä olevan Lascaux'n luolan seinässä on piirroksia, joiden on tulkittu esittävän tähtitaivaan kohteita.

Peter Grego käsittelee kirjan ensimmäisessä luvussa kuudella sivulla ennen kaukoputken keksimistä tehtyjä havaintolaitteita. Kuvan ja kohtuullisen laajan tekstin ovat saaneet Stonehengen kivikehät, Antikytheran laite sekä astrolabi. Luvun loppuosa kertoo graafisten havaintolaitteiden kehityksestä.

Toisessa luvussa tekijä kertoo, kuinka tähtikarttoja ja havaintopiirroksia tehtiin ensimmäisten kotitietokoneiden avulla. Luku päättyy web-kameroiden esittelyyn. Kolmannessa ja neljännessä luvussa havainnot muutetaan piirroksiksi kannettavien laitteiden avulla. Käsitellyiksi tulevat kämmentietokoneet ja niitä suuremmat laitteet.

Viidennen luvun aiheina ovat erilaiset tallennuslaitteet levykkeistä alkaen erilaisiin muistikortteihin saakka.

Kolmessa viimeisessä luvussa Grego esittelee muutaman rivin avulla 34 tähtikartta-, planetaario- ja kuvankäsittelyohjelmaa, tarvittaessa kuvien kera. Maininnan saavat mm. Cartes du Ciel, Celestia, Earth Centered Universe, Google Earth, Lunar Map Pro, Registax, Sky Map Pro, TheSky ja Virtual Atlas of the Moon.

Kahdessa viimeisessä luvussa lukija saa tietää lukuisten esimerkkien avulla, kuinka raakapiirroksesta muokataan esittelykelpoinen kuva.

Vähän havaintopiirroksia tekevät hyötyvät eniten kahdesta viimeisestä luvusta.

Vuonna 2009 ja tämän vuoden tammikuussa hankitut 96 Ursan kirjaston kirjaa, CD-ROM- ja DVD-levyä ovat nyt nähtävissä kirjaston luettelosivulla. Muualla kirjaston sivuilla kerrotaan mm. kuinka kirjoja voi lainata.

Vuoden 2009 hankintoja:

Storm Dunlop: Photographing Weather. Kirja antaa tavalliselle kameran käyttäjälle neuvoja erilaisten sääilmiöiden valokuvaamiseen. Kirja on esitelty aikaisemmin kirjastoblogissa.

Anton Vamplew: Tunnista tähtikuviot. Uusi kirja lukuisten aloittelijoille soveliaiden peruskirjojen joukkoon.

Peter Grego: Astronomical Cybersketching. Kuinka erilaisia kannettavia tietokoneita voidaan käyttää havaintojen tekoon. Kirjan esittely tulee lähiaikoina kirjastoblogiin.

Lotte Juul Nielsen: Tieteen maailma -kirjasarja. Tieteen eri alueita esittelevä Bonniers-kustantamon kirjasarja.

Jim Bell: Moon 3-D. Aikaisemmin kirjastoblogissa esitelty Kuun kolmiulotteisia kuvia sisältävä kirja.

Michael D. Lemonick: The Georgian Star. William ja Caroline Herschelin elämästä kertova kirja.

CD-ROM: Vuoden 2009 esitelmät MP3-muodossa. Ursan tilaisuuksissa vuodesta 1976 lähtien pidettyjä esitelmiä on koottu CD-levyille.

Oikotie Ursan kirjaston kirjaluetteloon

Jim Bell: Moon 3-D. The Lunar Surface Comes to Life, 2009, sid., xii + 148 s., Sterling Publishing Co., Inc. ISBN 978-1-4027-6551-3. Magenta-syaani-lasit rakennettu kirjan taitettuun etukanteen. Koko 160 mm x 235 mm x 20 mm.

Jim Bell: Mars 3-D. A Rover's-Eye View of the Red Planet, 2008, sid., xii + 148 s., Sterling Publishing Co., Inc., ISBN 978-1-4027-5620-7. Magenta-syaani-lasit rakennettu kirjan taitettuun etukanteen. Koko 162 mm x 236 mm x 20 mm.

Kumpikin kirja oli kirjakaupassa hyllytavarana.

Kuvassa kirja Mars 3-D on asetettu kirjan Moon 3-D sivun 6 päälle. Näkyviin on jäänyt suurta Tracyn kalliota esittävä kaksivärinen kuva. Apollo 17 -lennolla astronautti Gene Cernan otti tämän kuvan, jossa geologi Harrison H. "Jack" Schmitt ottaa näytettä suuresta kivestä. Kirjassa olevien tai irrallisten lasien lävitse katsottuna värit katoavat ja musta-valkea kolmiulotteinen kuva tulee esiin.

Kuukirjassa on 59 kolmiulotteista kuvaa. Mars-kirjassa on muutama kuva enemmän.

Mitä muuta kirjoissa on kuin kauniita kuvia?

Kirja Moon 3_D sisältää alun toimituksellisten osien lisäksi kuusi lukua, valokuva gallerian, web-linkkejä lisätietoja antaville sivustoille sekä yhden sivun kolmelle palstalle mahdutetun hakemiston.

Lukujen otsikot ovat suomennettuina: Kuun tarustoja; Kilpailu avaruuden valloituksesta; Jättiläisten hartioilla; Vanha Kuu, uusi Kuu; Takaisin Kuuhun; Tulevaisuuden Kuu. Mikään luvuista ei käsittele aihettaan erityisen syvällisesti.

Kirjan sivuista suurin osa on käytetty sivulta 40 alkavaan kuvagalleriaan. Aukeamien vasemmanpuoleisilla sivuilla on tavallisia valokuvia sekä kuvatekstejä. Oikeanpuoleisilla sivuilla ovat kolmiulotteiset kuvat, joita tulee katsoa kirjan selkämykseen nähden kohtisuoraan. Kirjaan rakennetut lasit edellyttävät tätä katselusuuntaa.

Kirjassa valmiina olevat lasit estävät silmälasien käyttäjiä pääsemästä riittävän suurelle etäisyydelle kuvista. Kansia taaksepäin kallistamalla saattaa päästä 20 tai 25 cm:n katseluetäisyydelle. Irralliset magenta-syaani-lasit tai toisen kirjan lasit helpottavat oikean etäisyyden saavuttamista.

Kirja Mars 3-D sisältää kahden toimituksellisen luvun lisäksi luvut: Miksi 3-D?; Konenäkö; Emme voi tappaa niitä; Päivän jauhaminen; Ei isoisäsi Mars. Kirjassa on lisäksi Spirit-laskeutujan ja Opportunity-laskeutujan valokuvia. Hakemisto on kahden sivun mittainen.

Kuun tai Marsin pintojen yksityiskohdista kiinnostuneille kirjat ovat varsin antoisia. Jäämme odottamaan, kirjoittaako Jim Bell kirjan, jossa on kolmiulotteisia kuvia Jupiterista, Saturnuksesta tai syvän taivaan kohteista.