Kirjastoblogi

Gavin Pretor-Pinney: Pilvibongarin taskuopas. 2010, 112 sivua, sidottu. Atena Kustannus Oy. ISBN 978-951-796-649-8. Koko 110 mm (leveys) x 145 mm (korkeus) x 13 mm (paksuus). Suomentaja Ulla Lempinen. Hinta noin 20 euroa.

Atena Kustannus Oy julkaisi vuonna 2007 saman tekijän suurempikokoisen kirjan erilaisten pilvien havaitsemisesta nimellä Pilvibongarin opas. Se esitteli 310 sivulla mustavalkeiden kuvien kera erilaisia pilvityyppejä ja kuinka niitä havaitaan. Suuren koon ja painon vuoksi kirja ei soveltunut kenttäkäyttöön.

Taskuoppaan nimilehden vastakkaiselle sivulle kukin kirjan ostanut voi kirjoittaa oman nimensä tekstin "Tämän pilvikokoelman omistaa:" jatkoksi. Muuallakin kirjassa on runsaasti omilla tiedoilla täydennettäviä kohtia.

Pilvien esittely alkaa kesäaikaan yleisellä kumpupilvellä, jota seuraa kahden sivun välein yhdeksän muuta yleistä pilvityyppiä. Näitä kuvauksia seuraavat pilvien alalajien ja muunnosten esittelyt. Lähes kaikki valokuvat ovat värillisä. Pilvien kuvailuja on kaikkiaan viidessä jaksossa.

Pilvityyppien kuvailussa on pieni osio, joka kertoo, että pilveä tavataan joidenkin toisten pilvien seurassa. Tietoihin kuuluu myös ilmoitus "älä sekoita tähän." Alasin-pilven voi sekoittaa ydinräjähdyksen sienipilveen. Tosin pitkään aikaan ei kukaan ole nähnyt radioaktiivisia sienipilviä. Tavanomaisten räjähdysaineiden aiheuttamia sienipilviä saattaa näkyä, mutta nekään eivät osu tavallisen kulkijan näkökenttään.

Kirjan lopussa ovat teknisten termien selitykset, pilvien virallinen luokittelu ja latinankieliset nimet taulukon muodossa, valokuvaajien luettelo, kaikkien pilvimuotojen valokuvakooste sekä hakemisto. Kaikkiaan 105 valokuvaajaa ovat antaneet luvan käyttää heidän ottamiaan valokuvia kirjan kuvittamiseen. Kansien sisäsivut kertovat kaavion avulla, millaisilla korkeuksilla eri pilvityypit esiintyvät.

Kirjan sisällysluettelossa ja kunkin pilvityypin esittelyn kohdalla on tilaa pilvien havaitsemisesta saataville pistemäärille. Havaintopäiväkirjaan kirjatuista pilvistä saa parhaimmillaan 55 pistettä. Helposta kumpupilvestä saa 10 pistettä. Harvinaisesta ja dramaattisesta Kelvin-Helmholtzin aaltopilvestä saa täydet 55 pistettä. Kirjan havaintojen kirjausalueet edellyttävät, että havainnosta kirjataan päivämäärä, kellonaika, paikka ja sääolosuhteet. Jos tapahtuma on valokuvattu, ruksi ruutuun ja tiedoston nimi talteen.

Kirjan pieni koko mahdollistaa taskuoppaan pitämisen aina mukana. Tällöin on mahdollista oudon pilvityypin kohdalla katsoa kirjasta, mikä pilvi on havaittu. Ajan kuluessa erilaisten pilvityyppien tunnistaminen muuttuu automaattiseksi.

Ursan esitelmäsarja päättyi maanantaina 3.5.2010. Tämän vuoksi kirjaston aukioloajat palautuvat normaaleiksi eli kirjasto on avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 16 - 20.

Toukokuussa 2010 kirjasto on avoinna seuraavasti:

Torstai, 6.5.: Avoinna
Maanantaina, 10.5.: Avoinna
Torstaina, 13.5.: Kiinni helatorstain vuoksi
Maanantaina, 17.5.: Avoinna
Torstaina, 20.5.: Avoinna
Maanantaina, 24.5.: Avoinna
Torstaina, 27.5.: Avoinna
Maanantaina, 31.5.: Avoinna

Kesäkuussa 2010 kirjasto on avoinna seuraavasti:

Torstaina, 3.6.: Avoinna
Maanantaina, 7.6.: Avoinna
Torstaina, 10.6.: Avoinna
Maanantaina, 14.6.: Avoinna
Torstaina, 17.6.: Avoinna
Maanantaina, 21.6.: Avoinna
Torstaina, 24.6.: Kiinni juhannuksen aaton aaton vuoksi
Maanantaina, 28.6.: Avoinna

Ursan kevään 2010 esitelmäsarjan neljä seuraavaa esitelmää ovat maanantaisin 12.4.2010, 19.4.2010, 26.4.2010 ja 3.5.2010.

Kirjaston aukiolopäivät siirtyvät esitelmien vuoksi maanantaista tiistaille.

Kirjasto on siis avoinna

tiistaina 13.4.2010
tiistaina 20.4.2010
tiistaina 27.4.2010
tiistaina 4.5.2010

Kirjastonhoitaja on paikalla näinä päivinä klo 16 - 20.

Viikon toinen kirjaston aukiolopäivä pysyy torstaina.

Govert Schilling: The Hunt for Planet X. New Worlds and the Fate of Pluto. 2009, xiii+303 s. Sidottu, kansipaperi. Copernicus Books, Springer Science + Business Media, LCC. ISBN 978-0-387-77804-4. Hollantilainen alkuteos: De jacht op Planeet X. 2007. Fontaine Publishers. ISBN 978-9-059-56194-6. Kirja kuuluu Ursan kirjaston kokoelmiin.

Kirjan ensimmäinen luku alkoi yllättävästi. Se kuvaa Hollannissa, Franekerissa asuvan villan kampaajan Eise Eisingan ja hänen perheensä reagointia paikallisen sanomalehden, Leeuwarder Courant, uutiseen. Lehti kertoi, että Englannissa 13. maaliskuuta 1781 William Herschel oli löytänyt uuden planeetan kaukaa Saturnuksen radan takaa. Hetkessä aurinkokunnan koko kaksinkertaistui.

Miten Eise Eisinga erosi tavallisista hollantilaisista, että hänen suhtautumisensa sanomalehtiuutiseen säilyisi nykyaikaan saakka?

Eise Eisinga sai vuonna 1774 ajatuksen muuttaa asuinrakennuksensa toimivaksi aurinkokunnan malliksi, orreryksi. Laitteen rakentamisen piti kestää seitsemän vuotta. Juuri, kun planetaarion ensimmäisiä vieraita odotettiin, piti tämän Herschelin tehdä keksintö, joka muuttaa koko mestariteoksen vanhentuneeksi.

Eise Eisingan planetaario toimii yhä Franekerin pikkukaupungissa, nyt kuninkaallisen arvonimellä täydennettynä. Kadun nimenä on luonnollisesti Eise Eisingastraat.

Myöhemmät luvut (kaikkiaan 30 kpl) kertovat elävästi mm. ensimmäisten asteroidien löytämisestä, Neptunuksen löytöön johtaneiden laskelmien tekijöistä, Pluton ja sen kuiden nimeämisistä, Pioneer- ja Voyager-luotainten liikkeiden anomalioista, Auringon oletetun Nemesis-seuralaisen aiheuttamien sukupuuttoaaltojen tutkimuksista.

Edellä on päästy kirjan alusta vasta 12 luvun eli runsaan sadan sivun päähän. Tekijä kertoo myöhemmin mm. kuinka Pluto alennettiin planeetasta kääpiöplaneetaksi ja kuinka Plutoa suurempia jäisiä kappaleita etsittiin.

Govert Schilling syntyi vuonna 1956. Hän on kansainvälisesti tunnustettu tähtitieteestä ja avaruustutkimuksesta kirjoittava freelance-toimittaja. Hän kirjoittaa mm. lehtiin New Scientist, Science ja Sky and Telescope sekä esiintyy radiossa ja televisiossa. Hän on kirjoittanut runsaat 40 kirjaa, joista englanninkieliset lukijat ovat saaneet tutustua kahteen. Govert Schillingille myönnettiin vuonna 2002 hollantilainen Eureka-palkinto. IAU on nimennyt asteroidin (10986) Govert hänen kunniakseen.

Antony Cooke: Make Time for the Stars. Fitting Astronomy into Your Busy Life. 2009, xii+259 s. Nidottu. Springer, Patrick Moore's Practical Astronomy Series. ISBN 978-0-387-89340-2. Kirja kuuluu Ursan kirjaston kokoelmiin.

Voitko käyttää havaitsemiseen hyvin vähän aikaasi? Omistatko kaukoputken, joka on vuosikausia kerännyt komerossa pölyä? Jos vastauksesi toiseen tai molempiin kysymyksiin on myönteinen, silloin tämä kirja saattaa auttaa sinua löytämään parhaan tavan hyödyntää niukkoja resurssejasi.

Antony Cooke on muusikko ammatiltaan. Hän on kansainvälisesti tunnettu sellisti. Hän toimi vuoteen 1984 saakka Chicagon Luoteisen yliopiston sellon soiton apulaisprofessorina. Hän syntyi Australiassa, sai koulutuksensa Lontoossa ja on nykyään Yhdysvaltojen kansalainen. Hän on vastaanottanut lukuisia palkintoja ja kunniamerkkejä, mm. Lontoon Musiikkijuhlien kultamitalin. Tämä kirja on Antony Cooken kolmas tähtitieteen kirja.

Kirja jakautuu neljään jaksoon; Kiireinen tähtitieteilijä; Kuu; Aurinkokunta; Syvä taivas. Jaksoissa on yhteensä 17 lukua.

Ensimmäinen jakso antaa neuvoja, kuinka valitset oikein havaintolaitteesi, kuinka maksimoit mahdollisuutesi ja kuinka käytät parhaiten aikasi kaukoputken ääressä. Hyvin kiireisten harrastajien kannattaa lukea aluksi viisisivuinen johdanto ja siitä erityisesti sivun kuusi alussa olevat numeroidut kohdat.

Useiden havaintotehtävien kohdalla Antony Cooke antaa arvioita, kuinka pitkä aika tehtävän suorittamiseen menee. Esim. Kuun piirteiden vertaaminen tuttuihin maanpäällisiin maiseman yksityiskohtiin vie aikaa viisi minuuttia. Jupiterin pinnan yksityiskohtien piirtäminen kuluttaa havaitsijan aikaa 10 minuuttia piirrosta kohden. Värien käyttö kasvattaa piirtämisaikaa puoleen tuntiin tai kokonaiseen tuntiin.

Kirjan lopussa on 11 sivulla kommentoituja internetviitteitä sekä luettelo havaittaviksi sopivista syvän taivaan kohteista. Kirjan päättää viisisivuinen hakemisto.

Kirjan paras käyttötapa on lukea sitä valikoiden muutama sivu kerrallaan. Tällä tavalla harrastajan niukat resurssit eivät kulu pelkästään kirjan lukemiseen.