Avaruusasema ISS näkyy illalla Etelä-Suomessa. ISS on taivaan kirkkain ja kookkain satelliitti, jonka seuraaminen onnistuu vaivatta paljain silmin. Se muistuttaa kirkkautensa vuoksi etäistä lentokonetta, lipuen matalalla horisontista lounaan suunnalta kohti kaakkoa. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymisaikoja etelärannikon horisontille.

  pvm  ilmestyy suunta kork katoaa
  7.3.  19.33   S->S   10   19.34 
  8.3.  19.57   S->S   14   19.58
  9.3.  18.48   S->S   10   18.49
  9.3.  20.21  SW->S   15   20.23
 10.3.  19.12   S->SE  14   19.15
 10.3.  20.46  SW->SW  12   20.47
 11.3.  19.36  SW->S   16   19.39
 12.3.  18.26   S->SE  14   18.30
 12.3.  20.01  SW->S   15   20.03
 13.3.  18.50  SW->SE  16   18.54
 13.3.  20.26  SW->S   12   20.27
 14.3.  19.15  SW->S   15   19.19
 15.3.  19.40  SW->S   12   19.42
 17.3.  18.54  SW->S   11   18.57

Geostationaaristen satelliittien mahdollisia kirkastumisia voidaan taas seurata helmi-maaliskuun vaihteessa. Kyseessä on ilmiö, kun aurinko paistaa suoraan kohti geo-satelliitteja tietystä havaintopisteestä katsoen. Etelä-Suomen leveyspiirille 60 paras ajankohta on 1. maaliskuuta. Pohjois-Suomessa paras aika lienee noin päivää aikaisemmin.

Kirkastumisia voi kuitenkin seurata laveammalla aikajanalla, kuin vain parhaimpana yönä. Syksyllä itse bongasin selvästi kirkastuneita satelliitteja jo kolme vuorokautta ennen optimaalista aikaa. Eli satelliitteja voi alkaa käytännössä etsimään vaikka heti, kunhan kelejä vaan löytyy. Itse asiassa kuu haittaa merkittävästi havainnointia, koska täysikuu on 28.2., ja havainnointialue on maan varjon suunnassa, eli juuri täysikuun tienoilla.

Voi olla, että parhaiten satelliitteja bongaa noin 2.-3. maaliskuuta, kun kuu on siirtynyt etäämmälle. Satelliitit saattavat kirkastua jopa paljain silmin näkyviksi hyvissä olosuhteissa (noin mag 4).

Kuun vaihteessa maan varjo sijaitsee Sekstantin ja Maljan tähtikuvioiden välissä. Sekstantin ja Maljan löytää Leijonan alapuolelta. Geostationaariset satelliitit pysyvät nimensä mukaisesti paikallaan havaitsijaan nähden, ja tähtitaivas liikkuu niiden takana. Tästä seuraa se, että satelliittien kirkastuminen tapahtuu suunilleen samassa paikassa tähtitaivasta kaikille satelliiteille. Satelliitit kirkastuvat Sekstantin tähtikuvion alavasemmalla. Satelliitit siirtyvät pois varjosta ja ovat mahdollisesti jälleen kirkkaita Maljan tähtikuvion yläpuolella.

Havainnoinnissa kannattaa käyttää kiikaria, esim 7x50. Tähtikartasta voi katsoa Sekstantin ja Maljan alueet, ja opiskella näkyvät varsinaiset tähdet. Hyvänä apuna voi käyttää Heavensat-ohjelmaa, mahdollisesti Sky2000-tähtikatalogilla varustettuna. Siihen voi ladata geostationaaristen satelliittien tiedot, jolloin voidaan livenä seurata satelliittien etenemistä tähtien suhteen ja tunnistaa yksittäisiä satelliitteja.

Olen ottanut kuvakaappauksen Heavensatista kuvaamaan geostationaaristen havainnointia. Kuvaan on lisätty punaiset ympyrät, jotka osoittavat parhaat havaintopaikat tähtikuvioiden suhteen. Punaisen ympyrän halkaisija vastaa suurin piirtein kiikarin näkökenttää. Kuvassa näkyy vihreällä näkyvät geostationaariset satelliitit, ja sinisellä maan varjossa ovat satelliitit. Ota huomioon, että satelliittien paikat ovat noin klo 22. Eri aikaan satelliitit ovat eri paikassa, mutta sinisten satelliittien kuvaama maan varjo pysyy käytännössä paikallaan koko yön.

Linkki laajempaan kuvakaappaukseen: http://www.ursa.fi/blogit/media/jaostot/tekokuut/Heavensat_geo.jpg

Jos teet geostationaarisista satelliiteista kirkkaushavaintoja, tai varsinkin jos näet satelliitin paljain silmin, olisi mukava kuulla asiasta Tekokuut- ja raketti-ilmiöt jaostoon osoitteeseen tekokuut@ursa.fi.

Avaruusasema ISS on jälleen tulossa näkyviin horisonttiimme ja tällä kertaa avaruusasema löytyy aamutaivaalta. Tämänkertaisen näkymisjakson alkupuoliskolla avaruusaseman läheisyydessä nähtäneen myös Yhdysvaltain avaruussukkula Endeavour. Jos olosuhteet sallivat avaruussukkulan laukaisun on tarkoitus tapahtua sunnuntaina 7. helmikuuta. Endeavour telakoituu avaruusasemaan tiistaina.

Avaruusasema ISS on taivaan kirkkain satelliitti ja se näkyy vaivatta paljain silmin. ISS näkyy eteläisen horisontin poikki vaeltavana valopisteenä. Avaruussukkula näkyy yleensä hieman heikompana valopisteenä, mutta silti hyvin havaittavissa paljain silminkin. Telakoinnin lähestyessä avaruussukkula kulkee ensin jonkin matkaa ISS:n jäljessä. Viime hetkillä ne näkyvät taivaalla rinnakkain ja silloin niitä kannattaa tarkkailla myös kiikarilla.

Kummatkin kohteet näkyvät taivaalla muutaman minuutin kerrallaan. Ne näkyvät parhaiten Etelä-Suomen horisontissa, jossa kohteet voivat nousta parhaimmillaan noin 16 asteen korkeudelle eteläiseen horisonttiin. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille. Tarkempia näkymistietoja avaruussukkulan liikkeistä löytyy Heavens Aboven sivustolta osoitteessa http://www.heavens-above.com.

 pvm    kello   suunta kork katoaa
  7.2.   7.40   S->SE  13   7.43
  8.2.   8.02   S->SE  14   8.06
  9.2.   6.51   S->SE  13   6.54
 10.2.   7.13   S->SE  15   7.17
 11.2.   6.02   S->SE  12   6.05
 11.2.   7.36  SW->SE  16   7.40
 12.2.   6.24   S->SE  15   6.28
 13.2.   5.15   S->SE  12   5.16
 13.2.   6.47  SW->SE  16   6.50
 14.2.   5.37   S->SE  15   5.39
 14.2.   7.09  SW->S   15   7.13
 15.2.   5.58   S->SE  16   6.01
 15.2.   7.33  SW->S   10   7.34
 16.2.   6.20  SW->S   14   6.23
 17.2.   5.11   S->SE  13   5.12
 18.2.   5.33   S->S   13   5.34
 19.2.   5.54   S->S   11   5.55

Avaruusasema ISS on pitkästä aikaa näkyvissä iltataivaalla. Tämä maailman kookkain satelliitti näkyy helposti paljain silmin oheisten näkymistietojen mukaan Etelä-Suomessa. ISS-avaruusaseman kirkkaus nousee usein nollamagnitudin kirkkaammalle puolelle. Taivaalla vaeltaessaan se saattaa tuoda mieleen etäisen lentokoneen. Avaruusaseman rataan tehdään tiettävästi ratakorjaus tammikuun 21. päivän tienoilla, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa oheisiin ennusteisiin.

Avaruusasema ISS (Kuva: NASA)

pvm   ilmestyy    suunta  kork katoaa klo
14.1.  17.41      S-->SE   14    17.44
15.1.  18.02     SW-->SE   15    18.05
16.1.  16.49      S-->SE   13    16.52
16.1.  18.23     SW-->S    15    18.26
17.1.  17.10     SW-->SE   15    17.14
17.1.  18.45     SW-->S    12    18.47
18.1.  17.31     SW-->S    15    17.35
19.1.  17.53     SW-->S    13    17.55
20.1.  16.39     SW-->S    15    16.42
21.1.  17.00     SW-->S    13    17.03

Pohjois-norjalaisille riitti hämmästeltävää joulukuun 9. päivän aamuna kun
vilkkaimpaan ruuhka-aikaan itätaivaalle ilmestyi outo valo, joka piirsi ympärilleen
hämmästyttävän symmetrisen spiraalin.

Havainnot alkoivat noin kello 7.45. Aluksi taivaalla nähtiin vihreävä hohtava
maanpinnalle suuntautuva valopalkki. Sen päässä valo nousi korkeammalle taivaalle
ja alkoi kieppua, jättäen ympärilleen spiraalin. Lopulta valo katosi ja ilmiö jäi
hohtamaan taivaalle vielä ainakin kymmenkunta minuuttia.

Taivaantarkkailijoiden kuvat paljastavat tutunnäköisen, kauniin valoilmiön, jollaisia
nähtiin myös 1980-luvulla Suomessakin. Norjalainen ilmailualan asiantuntija Eric
Tandberg kertoo kyseessä olleen todennäköisesti ohjuskokeen, joka tehtiin Vienanmeren
tai Barentsin meren alueella. Eräiden lähteiden mukaan kyseessä saattaisi olla
sukellusveneestä laukaistavan Bulava-tyyppisen ohjuksen koe. Venäjän pohjoinen laivasto
ei myönnä tehtyä koetta, mutta kuvat kertovat selvästä rakettikokeesta.

Kuviin pääsette tutustumaan mm. linkistä
http://www.nrk.no/nyheter/distrikt/nordland/1.6902336