Kansainvälinen ISS-avaruusasema on nyt hienosti näkyvissä aamutaivaalla. Selkeän aamun koittaessa kannattaakin siis kurkistaa hetkeksi taivaalle, sillä avaruusasema näkyy hyvin kirkkaana ja helpposti paljain silmin havaittavana kohteena. Avaruusasemaa voi koettaa ikuistaa kuviin digikameralla muutamien sekuntien valotuksella, jolloin ISS piirtää kuvaan kauniin viirun. Avaruusasemalla työskentelee parhaillaan kuuden hengen miehistö, joukko kosmonautteja ja astronautteja. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa se näkyy parhaiten.
pvm kello liikesuunta kork katoaa 15.1. 8.23 etelä->kaakko 12 8.26 17.1. 8.05 etelä->kaakko 15 8.09 18.1. 7.09 etelä->kaakko 11 7.11 19.1. 7.46 etelä->kaakko 17 7.51 20.1. 8.24 lounas->kaakko 19 8.29 21.1. 7.27 lounas->kaakko 18 7.32 22.1. 6.31 etelä->kaakko 16 6.34 22.1. 8.05 lounas->kaakko 18 8.10 23.1. 7.08 lounas->kaakko 18 7.13 24.1. 6.12 etelä->kaakko 18 6.15 24.1. 7.46 lounas->etelä 16 7.50 25.1. 6.49 lounas->kaakko 18 6.52 26.1. 5.53 etelä->kaakko 18 5.55 26.1. 7.26 lounas->etelä 14 7.29 27.1. 6.29 etelä->etelä 16 6.32 28.1. 5.33 etelä->kaakko 15 5.34 28.1. 7.06 lounas->etelä 11 7.08 29.1. 6.08 etelä->etelä 14 6.10
Vuodenvaihteen tähtitaivasta koristaa avaruusasema ISS, joka näkyy nyt hienosti iltataivaalla. Se vaeltaa kirkkaana valona eteläisen horisontin poikki alkuillan tunteina ja näkyy vaivatta paljain silminkin. Avaruusasemaa voi koettaa ikuistaa kuviin digikameralla muutamien sekuntien valotuksella, jolloin ISS piirtää kuvaan kauniin viirun. Avaruusasemalla työskentelee parhaillaan kuuden hengen miehistö, joukko kosmonautteja ja astronautteja. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa se näkyy parhaiten.
pvm kello liikesuunta kork katoaa 23.12. 17.16 etelä->kaakko 11 17.18 23.12. 18.50 lounas->etelä 15 18.51 24.12. 17.54 etelä->etelä 16 17.57 25.12. 16.59 etelä->kaakko 14 17.02 25.12. 18.34 lounas->etelä 18 18.36 26.12. 17.37 lounas->kaakko 18 17.42 27.12. 16.41 etelä->kaakko 16 16.46 27.12. 18.17 lounas->etelä 18 18.20 28.12. 15.46 etelä->kaakko 14 15.49 28.12. 17.20 lounas->kaakko 19 17.25 29.12. 16.24 lounas->kaakko 18 16.29 29.12. 18.00 lounas->etelä 16 18.04 30.12. 17.03 lounas->kaakko 18 17.08 31.12. 16.07 lounas->kaakko 19 16.12 31.12. 17.43 lounas->etelä 14 17.47 1.1. 16.46 lounas->etelä 17 16.51 2.1. 15.50 lounas->kaakko 18 15.55 2.1. 17.26 lounas->etelä 11 17.28
Avaruusasema ISS on näkyvissä nyt aamutaivaalla. Aamukuuden ja aamuseitsemän tienoilla ISS-avaruusaseman voi nähdä taivaalla eteläisen horisontin poikki liikkuvana kirkkaana valona jos taivas on vain selkeä. Ohessa on laskettu valmiiksi näkymistietoja etelärannikon horisontille, jossa ISS näkyy parhaiten.
pvm klo suunta kork katoaa 20.11. 7.29 S->SE 14 7.33 21.11. 6.34 S->SE 11 6.36 22.11. 7.13 S->SE 16 7.17 23.11. 6.17 S->SE 14 6.20 23.11. 7.52 SW->SE 17 7.56 24.11. 5.22 S->SE 11 5.23 24.11. 6.56 SW->SE 17 7.00 25.11. 6.00 S->SE 16 6.03 25.11. 7.35 SW->SE 16 7.39 26.11. 6.39 SW->SE 17 6.43 27.11. 5.44 S->SE 17 5.46 27.11. 7.18 SW->SE 14 7.21 28.11. 6.22 S->SE 16 6.25 29.11. 5.29 S->SE 14 5.29 29.11. 7.01 SW->SE 11 7.03 30.11. 6.05 S->SE 14 6.07
Avaruusasema ISS on tulossa näkyviin iltataivaalle. Näkymisjakso ulottuu aina marraskuun alkupäiviin saakka. ISS on taivaan kirkkain ja samalla kookkain satelliitti, jonka havaitsemiseen ei tarvita optisia apuvälineitä. Sen liike taivaalla muistuttaa kuin etäistä lentokonetta. Nyt syksyn kuulaina ja tähtikirkkaina iltoina ISS-avaruusasemaa voi yrittää kuvata digikameralla, sillä sen valojuova piirtyy herkästi kennolle vähänkin pidemmällä valotuksella. Ohessa on valmiiksi laskettuja näkymistietoja Etelä-Suomen horisontille, jossa ne näkyy parhaiten.
pvm klo suunta kork katoaa 22.10. 20.08 S->S 15 20.10 23.10. 19.10 S->SE 13 19.13 23.10. 20.45 SW->S 14 20.46 24.10. 19.46 SW->S 17 19.49 25.10. 18.48 S->SE 15 18.52 25.10. 20.23 SW->S 17 20.25 26.10. 19.24 SW->SE 18 19.28 27.10. 18.26 S->SE 16 18.30 27.10. 20.01 SW->S 16 20.03 28.10. 19.02 SW->SE 18 19.07 28.10. 20.38 SW->S 11 20.39 29.10. 18.03 SW->SE 17 18.08 29.10. 19.39 SW->S 14 19.42 30.10. 17.40 SW->S 17 17.44 31.10. 16.41 SW->SE 18 16.45 31.10. 18.17 SW->S 12 18.20 1.11. 17.18 SW->S 15 17.21 3.11. 16.55 SW->S 13 17.21
Taivaalta on odotettavissa taas putoavia satelliittin jäännöksiä, sillä Rosat-tähtitiedesatelliitin odotetaan syöksyvän ilmakehään jo ensi viikon loppuvaiheilla. Tällä kertaa luvassa on enemmän kappaleita kuin syyskuussa tuhoutuneesta UARS-satelliitista.
Rosat laukaistiin avaruuteen vuonna 1990 ja se on tutkinut maailmankaikkeutta röntgensäteilyn aallonpituuksilla yhdeksän vuoden ajan. Rosat on melko kookas noin 2400 kg:n painoinen satelliitti, joka on suunniteltu kestämään hyvin avaruuden lämpöolosuhteita. Niinpä siitä odotetaankin selviytyvän maanpinnalle kolmisenkymmentä kappaletta, joiden yhteispaino on 1700 kg:n tienoilla.
Paluu tapahtuu hallitsemattomasti UARS:n tavoin, joten tarkasta ajankohdasta ja putoamispaikasta ei ole tietoa. Putoamisalue on jossain 53. pohjoisen ja eteläisen leveyspiirin välimaastossa, todennäköisesti kuitenkin merialueilla. Suomeen Rosat ei siis putoa. Todennäköisyys sille, että satelliitista olisi vaaraa ihmisille on tällä kertaa 1:2000.
Rosat ei näy Suomen taivaalla ilta- tai yöaikaan arvioituna tuhoutumisajankohtana, joka lienee lokakuun 20. ja 25. päivien välillä. Sen näkymisjakso on parhaillaan päättymässä horisontissamme.
Lisätietoa Rosat-satelliitin paluusta
Jaoston kuulumisia |
Satelliittien havaitseminen |
Raketti-ilmiöt |
Avaruustekniikka
Jaoston sähköpostilista |
Kalenteri |
Linkkejä maailmalle