Missä tähdistössä Aurinko on?
Yllä oleva kartta näyttää Auringon sijainnin tähtitaivaalla maapallolta
katsottuna. Kirjoita kartan alapuolelle päivämäärä, vuosi ja kellonaika
ja paina "Päivitä"-painiketta, niin näet missä tähdistössä
Aurinko tuolloin sijaitsee.
Kun Maa vuoden mittaan kiertää Auringon ympäri, näyttää Aurinko
tekevän kierroksen tähtitaivaan suhteen. Linjaa, jota pitkin Aurinko
taivaalla kulkee, kutsutaan eläinradaksi. Käytännössä monet ovat kiinnostuneet
Auringon sijainnista omalla tai tuttaviensa syntymähetkellä.
Miksi ihmeessä? Mitä tekemistä syntymähetkellä voi olla Auringon tai tähtien
kanssa? Kuka tahansa luonnontieteisiin perehtynyt tietää heti vastauksen:
ei mitään, ei yhtään mitään.
Tähtitaivaan asento on muuttunut
Kiinnostuksen taustalla on astrologia-niminen taikausko, joka on hyvin
vanhaa perua. Jotta ymmärtäisimme oheisen tähtikarttademonstraation arvon,
on paikallaan ensin perehtyä horoskooppien historiaan.
2000 vuotta sitten aurinkomerkeillä eli ihmisten pääasiallisilla
horoskooppimerkeillä oli vielä pitkälti niiden alkuperäinen merkitys. Jos
synnyit sinä aikana vuodesta, kun Aurinko oli Leijonan tähtikuviossa, olit
horoskooppimerkiltäsi Leijona. Jos taas astuit maailmaan niinä päivinä,
jolloin Aurinko oli Oinaassa, sinustakin tuli Oinas.
Sittemmin yötaivaan asento on muuttunut. Maapallon akseli tekee
vaivihkaa hienoista kieppuvaa liikettä, jota kutsutaan prekessioksi.
Prekession vuoksi eläinradan tähdistöt ovat siirtyneet
taivaalla lähes kokonaisen tähdistön verran ajanlaskun alkuun verrattuna.
Kokeile ajanlaskun alkua
Yllä oleva tähtikartta havainnollistaa prekession aiheuttaman
siirtymän. Sen avulla voi nopeasti ja helposti tarkistaa Auringon sijainnin
haluttuna aikana todellisella tähtitaivaalla. Jos olet syntynyt
esimerkiksi 7. huhtikuuta 1965, voit huomata, että alkuperäinen
aurinkomerkkisi (eli se tähdistö, jonka suunnalla Aurinko tosiasiassa
syntymäsi hetkellä oli) onkin Kalat, eikä Oinas.
Vaihda seuraavaksi vuosiluku lähelle ajanlaskun alkua. Jos olisit syntynyt 7.
huhtikuuta vuonna 5, olisi myös todellinen aurinkomerkkisi ollut Oinas.
Mitä merkitystä tällä seikalla sitten on? Luonnontieteellinen vastaus
kysymykseen on edelleen yhtä yksiselitteinen: ei mitään.
Tähdistöt sen koommin kuin planeetatkaan (Auringosta puhumattakaan) eivät
vaikuta kohtaloihimme tuon taivaallista. Astrologia on tyypillistä huuhaata.
Astrologien vastaus?
Kuinka tähdistäennustelijat ovat suhtautuneet tähän ongelmaan? Asetutaanpa
hetkeksi heidän mokkasiineihinsa. Kun kyseessä on oma elinkeino, edes pieniä
virheitä ei hevin haluta myöntää, saati sitten 2000 vuoden kuluessa
syntynyttä karkeaa mokaa ihmisten pääasiallisen horoskooppimerkin määrityksessä.
"Salatieteen" edustaja voi aina näppärästi vedota esimerkiksi "salaiseen
tietoon". Prekession aiheuttamaa noloa ongelmaa astrologit ovat yrittäneet
kiertää lähinnä kahdella eri tavalla:
1. Ensimmäinen mieleen tuleva hätäselitys on kieltää kaikki:
esimerkiksi tähdistöillä ei yhtäkkiä olekaan "mitään tekemistä" astrologian
kanssa, vaan kysymys onkin joistakin "syvemmistä vaikutuksista".
2. Toinen vaihtoehto on intialaiseen tapaan hypätä uuteen kyytiin:
korjatuilla päivämäärillä varustetulle uudelle järjestelmälle keksitään
hienolta kuulostava nimi, kuten "sideerinen astrologia", ja sitten
aletaan tehdä ennusteita tältä pohjalta.
Kulttuurihistorialliselta kannalta tällä kaikella on
vähintään hauskan anekdootin arvo. Lisäksi on mielenkiintoista demonstroida kappale
oikeaa tähtitaivasta viitekehyksessä, jossa yhdistyy tuhansia vuosia
kestänyt muutos niin tähtitaivaan asennossa kuin ihmiskunnan tietämyksessä.
Emme enää teurasta uhrieläimiä tirkistääksemme niiden maksan asennosta
valtakunnan kohtaloa, emmekä enää yleisesti pidä Aurinkoa ja planeettoja
jumalina.
|
Astrologian juuret ovat Babyloniassa
Kirkkaimpien planeettojen ja Auringon kulku eläinradalla näyttäytyi
muinaisille kansoille mielenkiintoisena ja selittämättömänä ilmiönä.
Tuhansia vuosia sitten ei tunnettu luonnonlakeja saati yötaivaan
kirkkaiden pisteiden, kuten planeettojen, todellista olemusta.
Erityisesti Kaksoisvirtainmaassa eläinrataan ja sen tähdistöihin liitettiin
uskonnollisia merkityksiä. Taivaankappaleita pidettiin joko
jumalina tai jumalten edustajina. Niiden kulloinenkin sijainti eri
tähdistöissä vaikutti pappien ja ennustajien silmissä merkitykselliseltä
maanpäällisten tapahtumien kannalta.
Babylonian kuningashuone ja hallintokoneisto kaipasivat ennusmerkkejä.
Uhrieläinten sisälmysten lisäksi ennusteita alettiin hakea tähtitaivaan
tapahtumista ja Auringon kiertokulusta taivaalla. Näistä lähtökohdista sai
Kaksoisvirtainmaassa alkunsa astrologia.
Ptolemaios ja 2000 vuoden takainen yötaivas
Babylonialaisten horoskooppijärjestelmän kantamuoto kulkeutui hellenistisenä
aikana Kreikkaan, jonka filosofit lisäsivät tähän uskomusten
sekoitukseen omia mausteitaan. Sittemmin kreikkalainen 100-luvulla
vaikuttanut tähtitieteilijä Ptolemaios kirjoitti varhaisen astrologian ensimmäisen kattavan kuvauksen,
teoksen nimeltä Tetrabiblos.
Intiassa sikäläiset horoskooppimaakarit huomasivat tähtitaivaan asteittaisen
siirtymisen ja korjasivat horoskooppimerkkiensä rajapäivämääriä.
Länsimaissa yötaivaan siirtymä jäi käytännössä huomaamatta, ja niin
merkkimme poikkeavat lähes yhden merkin verran todellisesta
tähtitaivaan asennosta.
Muinaiset yötaivaan tähdistöt
Tähtitaivaan tähdistöjen rajat noudattavat ohessa 1920-luvun lopulla
sovittua tähdistöjakoa. Se puolestaan perustuu pitkälti Ptolemaioksen
Almagest-tähtiluettelon tähdistöjakoon, jonka juuret ovat tuhansien
vuosien päässä, osin Babyloniassa, osin Kreikassa.
Todellisen tähtitaivaan eläinradalla on 13 tähdistöä. Mukana on siis
myös muinaista perua oleva tähdistö Käärmeenkantaja, jota kutsuttiin
Babyloniassa nimellä Nutsir-da. Ajanlaskun alun
horoskooppimerkit olivat tältä osin yksinkertaistettu järjestelmä:
eläinradan "merkkejä" oli vain 12 ja ne olivat tasapituisia, toisin kuin
tähdistöt silloin ja nykyään.
Maailmankaikkeuden ihmeiden pariin
Horoskooppien syntyhistorian taustalla on monia aidosti kiinnostavia
asioita. Arkeoastronomia kertoo muinaisten kansojen tähtituntemuksesta. Yllemme
kaartuva tähtitaivas on jännittävää nähtävää, johon voi tutustua helposti
myös paljain silmin tai kiikareiden avulla. Koko maailmankaikkeudessa riittää
arvoituksellisia ilmiöitä tähtitieteen ystäville.
Keväällä 2006 Ursan jäsenlehdessä Tähdet ja
avaruus käsitellään muun muassa muinaisten eläinradan tähdistöjen
historiaa ja avaruusluotainten löytöretkiä. Tähtitieteen harrastuksen
parissa olet aitiopaikalla seuraamassa mitä yötaivaalla ja universumissa
tapahtuu.
|